Biotalous luo maaseudulle uudenlaista työtä

Biotalous tuo uuden näkökulman maa- ja metsätalouteen ja mullistaa molempien toimintatapoja. Samalla syntyy uudenlaisia yrityksiä ja työpaikkoja. VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin luotaa tilannetta.


 
Biotaloutta on kaikki taloudellinen toiminta, joka perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen. Se sisältää maa- metsä- ja kalatalouden sekä niihin liittyvän jalostuksen, mutta myös osan energia- ja kemian teollisuudesta sekä kiertotalouden. Jopa matkailijoille tarjottavat opastetut metsäretket luetaan biotalouteen, sillä ne ovat luontoa hyödyntäviä palveluja.

– Biotalous pyrkii ratkaisemaan maapallon kantokyvyn ongelmaa, joten siinä painottuu luonnonvarojen kestävä käyttö. Siten myös kiertotalous kaikissa muodoissaan on osa biotaloutta. Hyvä esimerkki kierto- ja biotaloudesta on biopolttoaineen valmistuksessa syntyvän tuhkan käyttäminen metsän lannoitukseen, Ali Harlin sanoo.

– Biotalouden yhteydessä voidaan puhua myös uudesta taloudesta, koska tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen mullistaa toimintaa myös biotalousaloilla. Esimerkiksi metsänhoidon suunnittelussa voidaan käyttää apuna digitaalista paikkatietoa, hän jatkaa.

Digitaalisuus auttaa metsäalaa


Harlinin mukaan Suomen metsät tunnetaan paikkatiedon ja siihen yhdistetyn muun tiedon ansiosta erittäin hyvin – ei aivan puu puulta, mutta lähestulkoon. Kaikki metsän hoitoon liittyvät päätökset voidaan jatkossa tehdä tietopohjaisesti. Metsän kasvuvauhti tunnetaan, ja pystytään laskemaan, mistä puuta kannattaa milloinkin korjata. Metsäkaupat ovat jo täysin sähköinen tapahtuma.

– Tähän asti metsäkoneen kuljettaja on toiminut peruskartan varassa, mutta jatkossa harvesterin ajourat voidaan suunnitella reittioptimointialgoritmeilla. Kun pyritään suojaamaan luonnon monimuotoisuutta puunkorjuun aikana, tarkka tieto koneen ja säästettävien kohteiden sijainnista on ratkaisevan tärkeä, Harlin toteaa.

Puiden sairauksia pystytään jatkossa havaitsemaan ja niiden leviämistä ennakoimaan ja ehkäisemään nykyistä paremmin paikkatiedon avulla. Myös metsän lannoittaminen kyetään kohdistamaan entistä täsmällisemmin sinne, missä siitä on eniten hyötyä. 

– Maanviljelyssä on jo mahdollista määritellä tarkasti, paljonko lannoitusta tietty peltoalue tarvitsee, jotta saadaan optimisato. Metsänhoidossakaan tämä aika ei ole enää kaukana.

Sikojen rinnalle siiankasvatusta


Maatalouden ennustetaan muuttuvan vielä rajummin kuin metsätalouden. Ilmastonmuutos tuonee mukanaan Suomeen uusia viljelykasveja. Pelloista voidaan mahdollisesti tehdä hiilidioksidia sitovia hiilinieluja luopumalla auraamiseen ja äestämiseen perustuvastaviljelytavasta ja siirtymällä kuitukasvien viljelyyn. Tällä hetkellä peltoviljely on ilmastopäästöjen lähde eikä hiilinielu. Lihantuotanto on suuri kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Karjatalous saattaakin supistua ilmastosyistä melko pieneen, jolloin tiloilla joudutaan etsimään uusia tuotantosuuntia.

– Luonnonvarakeskus Luken tutkijat ovat visioineet kalankasvattamojen rakentamista navettaympäristöihin. Sika voisi vaihtua siikaan. Tarvitsemme proteiinia, ja kalankasvatus on tehokas tapa tuottaa sitä. Vettä meillä riittää, sisätiloja on maatiloilla valmiina ja kalan vaatimukset ympäristölleen ovat varsin vähäiset, Harlin pohtii.

Uutta kalankasvatuksessa ovat kiertovesilaitokset, joissa samaa vettä käytetään suljetussa kierrossa mahdollisimman pitkään ja pumpataan sitten jätevedenpuhdistukseen. Varkaudessa kasvatetaan kirjolohia laitoksessa, jolla on yhteinen vedenpuhdistamo sellutehtaan kanssa. Biotaloutta parhaimmillaan.

Tarvitaan koulutusta ja älliä


 
Biotalouden kehitys merkitsee, että maaseudun työpaikoissa tarvitaan korkeaa ammattitaitoa. Kun metsurikin on operaattori ja maanviljelijästä tulee tietotyöläinen, kouluttautuminen on entistäkin tärkeämpää. Ali Harlin kävi hiljattain kertomassa opettajille maaseutuammattien muutoksesta Maaseutuammattiin ry:n seminaarissa.

– Sanoin, että meillä on Suomessa kolme tärkeää luonnonvaraa: vesi, metsä ja älli. Ainoa, joka todellisuudessa voi kasvaa, on älli, sillä maa-alamme ei enää juurikaan lisäänny, Harlin myhäilee.

Monet maaseudun ammatit ovat yrittäjäammatteja. Suomen väestö pakkautuu jatkossa entistä pienemmälle alueelle. Siksi yrittäjien toimintaympäristö on maaseudulla täysin erilainen kuin kaupungeissa. Harlinia hieman huolettaa, ymmärtääkö lainsäätäjä maaseudun erityspiirteet. Pidetäänkö tiet ja tiedonsiirtoverkot kunnossa ja säilytetäänkö maaseudulla riittävä määrä palveluja?

– Luonnonvarat on joka tapauksessa saatava jotenkin korjatuksi, eikä se onnistu ilman ihmistä. Kaupunkilainen metsänomistaja saattaa tarvita luotetun metsänhoitajan, joka hallitsee modernin metsänhoidon niksit.

– Maaseutu ei pysy samanlaisena kuin nyt tai 1960-luvulla. Kyläyhteisöt tulevat olemaan melko pieniä ja paikalliskeskuksetkin saattavat kutistua, mutta jonkin verran työpaikkoja maaseudulla säilyy varmasti. Näen, että maaseudun ihmiset ovat tulevaisuudessa biotalousalojen ammattilaisia, joilla on ehkä hieman erilaisia harrastuksia kuin kaupunkilaisilla ja jotka liikkuvat edelleen autolla, koska matkat ovat pitkiä, Harlin ennustaa.

Uusia mahdollisuuksia yrittäjälle


Suomessakin tuotetaan tulevaisuudessa kenties tammea, pyökkiä ja muita puulaatuja, joille täällä on toistaiseksi liian viileää. Harlin uskoo, että puurakentaminen yleistyy, jolloin korkealaatuisen sahatavaran merkitys kasvaa. Tällä alueella voi syntyä mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle.

– Se voi olla ikkunanpokien tekoa, puuelementtien valmistusta tai vielä isompien kokonaisuuksien toimittamista rakentajille. Sellutehtaat eivät enää ole vain sellutehtaita, vaan ne tuottavat monipuolisesti biotuotteita. Niihin liittyy logistiikka- ja muita tukitoimintoja, jotka työllistävät jatkossakin.

Kaikki tuotanto ei sovi jättilaitokseen. Maaseudulle voi kehittyä myös pienempiä, erikoistuneita tehtaita, jotka tuottavat uudenlaisia lisäarvotuotteita. Esimerkiksi nyhtökaura ja härkis ovat maatalouden lisäarvotuotteita.

– Ei pidä unohtaa myöskään matkailua. Metsässä liikkumisen tiedetään olevan terveyttä edistävää. Kunpa tämä saataisiin vielä kunnolla tuotteistetuksi. Niinkin yksinkertainen asia kuin puhdas hengitysilma voi olla muualta tulleelle elämys, Harlin muistuttaa.

 
Teksti Maija Rauha

Oletko kehittämässä tilasi toimintaa? Tutustu maatalouden palveluihimme!