Harjat hulmuten Konnevedellä

Marja ja Pekka Liimatainen nauttivat työntäyteisistä päivistä hevosten, maanviljelyn ja metsätöiden parissa.

Marja ja Pekka Liimatainen nauttivat työntäyteisistä päivistä hevosten, maanviljelyn ja metsätöiden parissa.

Liimataisen tilalla Konnevedellä elettiin alkukesällä kiireistä ja jännittävää aikaa, kun kuusi tilan tammoista varsoi. Hevosten pidon lisäksi MARJA ja PEKKA LIIMATAINEN kehittävät ja monipuolistavat vanhan sukutilan toimintaa.

Liimataisten Vanha-Heikkilän tila on yksi Suomen noin viidestäsadasta suomenhevosia kasvattavasta tilasta. Nyt tallissa on 13 karsinapaikkaa, joista siitostammoja on seitsemässä. Laitumella kirmaavat varsat ovatkin tuttu näky seudun väelle ja matkailijoille.

– Hevosyrittäjyys jatkuu suvussani jo neljännessä polvessa. Hevosten merkitys ja rooli on ehtinyt muuttua siinä ajassa melkoisesti. Ennen täällä käyskenteli työhevosia, nykyisistä varsoista kasvaa ravureita, Pekka pohtii.

Marja ja Pekka Liimataisen suomenhevostamma Pikku Hyvä ja varsa Piletti Pee jatkavat menestyksekästä ravurisukua.

Tallin ja laidunten vieressä viljellään kauraa, vehnää, ruista ja ohraa. Peltoja on tilalla 52 hehtaarin verran ja ne sijaitsevat alueelle tyypillisesti hajallaan ympäri kyläkuntaa. Peltomaisemaa halkovat 300 hehtaaria laajat metsät, jotka ovat yksi merkittävä tulonlähde ja myös suuri työllistäjä. Lähellä pihapiiriä pilkottaa Keitelejärven ranta.

– Koen, että alueen historia velvoittaa minua jatkamaan tilan töitä. Tämä viljelys- ja metsäalue on ollut sukuni omistuksessa jo 1600-luvulta saakka. Alkuperäiset kantatilat ovat toki pilkkoutuneet sukupolvien vaihtuessa, ja useat maatilat on jo lakkautettu. Haluan varmistaa työlläni, että maaseutu pysyy eloisana täällä vielä pitkään, Pekka taustoittaa.

Monipuolisuus kantaa pitkälle

Maataloustöiden parissa kasvanut Pekka malttaa harvoin olla tekemättä mitään. Hän ryhtyi peltoviljelijäksi jo 15-vuotiaana ja opiskeli samalla maatalousalan opintoja. Marja puolestaan työskenteli pitkään suuhygienistinä. Hän osallistui perheen lasten kasvaessa yhä enemmän tilan töihin, kunnes siirtyi hoitamaan hevosia ja metsiä kokopäiväisesti.

– Maatalous vaatii yrittäjältä paljon osaamista. Ei riitä, että osaa hoitaa pellot ja eläimet, vaan täytyy pystyä itse hallitsemaan myös tilan taloutta. Esimerkiksi viljasadon menestymistä on mahdoton tietää ennalta. Pellolta saatavat tulot saattavat jäädä olemattoman pieniksi huonona kesänä. Siksi yhden elinkeinon sijaan kannattaakin panostaa useampaan eri tulonlähteeseen.

Maataloustöiden parissa kasvanut Pekka malttaa harvoin olla tekemättä mitään.

Tärkeät käytännön asiat Pekka oppi tekemällä maataloustöitä ja samalla maatalouskauppaa. Tilan omistajuuskin siirtyi hänelle vaiheittain. Nyt hänellä on päävastuu tilan taloudenpidosta, ja Marja on mukana kirjanpidon sihteerinä. Tilan rakennusten ja palveluiden laajentaminen vaatii heiltä suunnitelmallisuutta.

– Olemme rakennuttaneet alkuperäisten rakennusten yhteyteen lisärakennuksia ja hankkineet uusia maatalouskoneita. Uusin elinkeinomme on metsästysmatkailu, jota varten teetimme kaksi vesilintukosteikkoa. Saimme niihin ELY-keskukselta rahoituksen. Ajatus kosteikoista lähti omasta metsästysharrastuksestani, Pekka kertoo.

Liimataiset tekevät hankintoja pääosin tulorahoituksella, mutta isoimpia remontteja varten he ovat hakeneet luottoa paikalliselta POP Pankilta. Pekka toimii Konneveden Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana. Lisäksi hän tekee maatalouskauppaa etätyönä Lantmännen Agrolle Pirkanmaan Maatalouskauppa Oy:n kautta.

Maaseudulla on tulevaisuus

Viimeisin remonttikohde on tilan 1800-luvun lopulta oleva päärakennus. Se näyttää edelleen ulkoisesti alkuperäiseltä maatalolta, mutta sen sisätilat ovat nykyaikaiset.

Vanha-Heikkilän kunnostettu päärakennus näyttää samalta kuin valmistuessaan 1800-luvun lopulla.

– Tilan pihapiiri on suojelukohde, joten rakennusten ulkoasun täytyy pysyä tietynlaisena. Samoin lisärakennukset mukailevat alkuperäisten rakennusten tyyliä, vaikka ne on rakennettu paljon myöhemmin. Lämpö-, putki-, katto- ja ulkovuokrausremontit teetimme urakoitsijoilla. Sisäremonttiin palkkasimme alan ammattilaisen, Marja kertoo.

Liimataiset hoitavat suuren osan tilan töistä kahdestaan. Sesonkiaikoina apureina toimivat perheen kolme tytärtä. Eläintenhoitoon saadaan apua lomituspalvelulta ja harjoittelijoilta.

– Kesätyöläisiä olemme löytäneet 4H:n kautta. Heistä on ollut paljon apua tilan töissä. Meille on tärkeää, että voimme antaa paikallisille nuorille mahdollisuuden saada työkokemusta ja parantaa näin heidän työllistymistään. Metsätöissä käytämme työvoimaa lähinnä raivauksiin ja istutuksiin.

Työllistämisen lisäksi Liimataiset huolehtivat luonnon hyvinvoinnista metsien- ja vesistöjenhoidolla. He uskovat, että maaseutuyrittäminen kannattaa jatkossakin.

– Tämä työ vaatii rohkeutta ja suunnitelmallisuutta. Maaseudulla pärjää, kun kunnioittaa luontoa ja hankkii elantonsa kekseliäästi. Omaan kotiseutuunsa kannattaa sijoittaa, vaikkapa ostamalla metsätilan, Liimataiset vinkkaavat. 
 

Teksti ANNIKA KUJANPÄÄ
Kuvat PETTERI KIVIMÄKI