Sukutilan juuret ovat syvällä

Blogi_08112017

Blogi_08112017

Sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä oleva Jorma Suvanto on tyytyväinen, kun poika Tero jatkaa tilanpitoa Tiistenjoella. Suku on saanut elannon Hiipakan tilalta yli 300 vuoden ajan.

- Tämän työn hienoja hetkiä on, kun voi nauttia laadukkaan rehun korjaamisesta kesätuulen lämmössä, Jorma Suvanto kertoo.

Hän on iloinen siitä, että maitoa ja naudanlihaa tuottavalla Hiipakan sukutilalle on jatkaja. Tilan pitäminen ei saa tuntua rasitteelta vaan kutsumukselta. Suvanto toteaa uskovansa maanviljelyyn ja suomalaiseen tuotantoon.

Suvanto itse arvostaa perinteitä ja harrastaa historiaa. 100-vuotiassa Suomessa häntä huolestuttaa perheviljelmien kohtalo. Hän miettii, muuttuuko maatalous Suomessa teolliseksi.

— Perheviljelmä on Suomessa ollut kautta aikojen kestävä ratkaisu, kuten Hiipakan tilan historiakin osoittaa. Nyt tuet palvelevat suuria yksiköitä ja osakeyhtiöitä verotetaan kevyemmin kuin yksityistä tilaa, Suvanto toteaa.

Jatkuuko maidontuotanto?

— Meillä on viljelyssä 46 hehtaaria, joista puolet on säilörehunurmea ja puolet kauraa. Tuotamme itse kaiken perusrehun. Karjan pääluku on 60, josta lypsäviä on 25. Viime vuoden maidon keskituotos oli noin 10 000 kiloa. Metsää on 60 hehtaaria, jonka hoidamme kokonaan itse, Jorma kertoo ja arvioi tilan Etelä-Pohjanmaan mittakaavassa keskikokoiseksi. Lypsävien määrä jää alle keskiarvon.

Suvanto siirtyi isännäksi 1975, kun oli vasta parikymppinen. Nyt hän aikoo parin vuoden sisällä siirtyä eläkkeelle ja antaa ohjakset kokonaan pojalle. Tila on nykyisin yhtymä.

Hiipakassa pohditaan tuotantosuunnan jatkoa. Nuorkarja on pihatossa, mutta lypsävät ovat parsinavetassa, joiden käytöstä tulee luopua siirtymäajan jälkeen. Tilan rakennuksia on kunnostettu säännöllisesti vuosien varrella, eikä tiedossa ole nyt investointeja. Isä haluaa jättää jatkosuunnitelmat pojalle. Nykyisellä hintatasolla maitotila elättää yhden, mutta työtaakka voi tulla kohtuuttomaksi.

— Maidontuotanto on murrosvaiheessa. Kannattavuuteen vaikuttivat maitokiintiöiden poistuminen ja Venäjän kaupan tyrehtyminen. Meillä nettoansiot puolittuivat. Tilanne on nyt parantunut, kun tuotantokustannukset ovat kääntyneet laskuun. Esimerkiksi lannoitteiden hinta on laskenut muutaman vuoden takaisesta noin neljänneksen. Myös öljyn hinta on laskenut edellisvuosien tasosta, Suvanto miettii.

Pahimpana toimeentulon uhkana Suvanto pitää byrokratian paisumista. Hän kokee, että osa kaavakkeista ja raporteista on turhia ja ne aiheuttavat kohtuuttoman kustannuksen viljelijälle.

Yhteisellä asialla 

Suvanto on kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta. Hän on ollut Tiistenjoen Osuuspankin hallintoneuvostossa lähes yhtä kauan kuin on ollut isäntänä. Puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 1993. POP Pankkiliitto osk:n  hallintoneuvostossa Suvannolla on menossa kolmas vuosi. Suvanto on ollut pankin hallinnossa mukana niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina, ja edustaa jatkuvuutta ja luottamustoimiin sitoutumista.

— Haluan olla mukana kehittämässä POP Pankkeja sparraajan roolissa ja niiden näkemysten mukaan, joita olen saanut luottamustoimissani. Myös pankkimaailmassa on muutoksen aika menossa, ja POP Pankki -ryhmässäkin digitalisointi on vahvasti meneillään. POP Pankin vakavaraisuus esimerkiksi meillä Tiistenjoella on hyvä ja asiakaskunta uskoo pankkiinsa.

Suvannon mielestä paikallinen pankki on merkittävä lenkki esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa ja maatalouden isoissa investoinneissa. Riskien kartoittaminen yhdessä viljelijän ja pankin kesken on Suvannon mielestä molempien etu. Kannattavuuslaskemat ovat tärkeitä, mutta hän peräänkuuluttaa myös kokonaisuuden ymmärtämistä.