Työpsykologian tohtori ja vuoden puhuja 2015 Helena Åhman: ”Näin kehität tilannetajuasi ja tästä syystä se on tärkeää.”

Helena Åhman

Helena Åhman

Jokin aika sitten pääsin kuulemaan ihmismielen asiantuntijaksi tituleeratun Helena Åhmanin ajatuksia herättävän puheenvuoron tilannetajusta vuorovaikutustilanteissa. Pysyin väsymyksestä huolimatta hereillä koko puheen ajan, kiitos taitavan puhujan ja Åhmanin käytännön vinkkien, joiden avulla omaa vireyttä voi parantaa.

Kello on jo yli iltapäiväviiden, kun Åhman astelee kuulijoidensa eteen. Puheenvuoro on päivän viimeinen ja vaikka olen odottanut juuri tätä esitystä koko päivän, tekisi mieli läpsiä itseä poskille. Herätys, vielä pitää keskittyä!

Åhman osoittaa oman tilannetajunsa heti alkuun, kun hän antaa yleisölle luvan vaikka pistää silmät hetkeksi kiinni ja keskittyä kuuntelemaan. Ainakaan ei tarvitse näyttää skarpilta, ajattelen, ja huomaan pystyväni keskittymään olennaiseen eli kuuntelemiseen välittömästi paremmin, vaikka pidänkin silmäni auki.

Tilannetaju tehostaa toimintaa

‒ On ihan luonnollista, että epämiellyttävistä tilanteista haluaa pois. Se on evoluution rakentama mekanismi. Mutta tiedämme toki, että esimerkiksi töissä eteen tulee paljonkin sellaisia tilanteita, joita ei vaikkapa oman aseman vuoksi voi välttää, Åhman aloittaa.

‒ Harjoittelemalla näistäkin tilanteista voi kuitenkin oppia pitämään ja tekemään parempia ratkaisuja myös paineen alla. Ensin pitää kuitenkin tunnistaa nämä tilanteet, jotka itselle tuntuvat ikäviltä. Tunnistaminen tapahtuu tehokkaan havainnoinnin kautta.

Entä miten tämä kaikki liittyy tilannetajuun?

Kun kykenee havainnoimaan itseä, toisia ja ympäristöä tehokkaasti, tilannetaju on parempi. Kun tilannetaju on kohdallaan, ajattelua eivät häiritse inhimilliset ajatus- ja havaintovirheet ja saamme aivokapasiteettimme mahdollisimman tehokkaasti käyttöön kaikissa tilanteissa ‒ myös niissä epämiellyttävimmissä. Pystymme ajattelemaan selkeämmin ja objektiivisemmin ja näkemään mahdollisesti aivan uusia ratkaisuja. Toiminta tehostuu.

Helppoa? Ei todellakaan. Mutta silti mahdollista.

Helena Åhman

Kyseenalaista ajatuksesi


Tilannetaju lähtee liikkeelle havainnoista: me havaitsemme tai emme havaitse jotain. Oma ajattelumme kuitenkin helposti rajaa tekemiemme havaintojen määrää tai vääristää tehdyt havainnot.

‒ Ihmismieli on kiinnostava, sillä meillä on sisäänrakennettuna käsitys, että oma ajatuksemme on oikea. Aina pitäisi kuitenkin olettaa, että on olemassa ratkaisuja, joita emme vain pysty sillä hetkellä näkemään, Åhman sanoo.

‒ Emme lähimainkaan riittävän usein muista kyseenalaistaa omia ajatuksiamme, vaan päätöksentekoamme ja ajatteluamme rajoittaa oma mielemme, joka on jo valmiiksi asennoitunut tietyllä tavalla.

Aivomme rakastavat rutiineja, mikä valitettavasti aiheuttaa helposti sen, että sokeudumme asioille. Omaa ajatteluaan kannattaa tuulettaa rikkomalla rutiineja ja tiedostamalla omat tottumukset ja asiat, jotka rajoittavat ajattelua ja pyrkiä niistä mahdollisimman paljon eroon.

Rutiineja voi rikkoa paitsi harjoittamalla mieltä, mutta myös kehoa. 

Energiatasot nousuun

Åhman puhuu vireydestä, joka vaikuttaa toki paljon päätöksentekokykyymme ja läsnäoloomme. Åhmanin kysyessä yleisöltä, kuinka monen mielestä oma energiataso pysyy yleensä koko päivän ihan hyvänä, melko harva käsi nousee pystyyn. Åhman toteaa, että tämä on hyvin tavallista. Useimmat ihmiset tuntevat energiatasonsa heikommaksi jossain vaiheessa päivää, ja tästä Åhman on huolissaan.
Energiataso vaikuttaa tilannetajuumme yllättävän paljon. Se vaikuttaa siihen, millä tavalla arvioimme tilanteita ja muita ihmisiä. Kaikkihan me tiedämme, että säännöllinen syöminen ja pieni välipalaliikunta piristävät ja että työpäivän aikana kannattaa jumpata. Näistä onkin hyvä lähteä liikkeelle. Lisäksi Åhman painottaa seuraavia asioita:

  1. Hengitys

Kun haluat, että tilannetajusi on paras mahdollinen, muista hengittää. Syvään ja rauhallisesti. Olet varmasti huomannut, että kun olet paineen alla, hengityksesi muuttuu helposti pinnalliseksi. Jos keskityt hengittämään rauhallisesti ja syvään, lähetät aivoillesi viestin, että kaikki on hyvin, ja rentoudut.

2. Pysähtyminen

Jo muutaman minuutin tauko kesken työpäivän ja etenkin ennen tärkeää palaveria voi saada aikaan ihmeitä energiatasoosi ja havainnointikykyysi. Pysähdy hetkeksi, rauhoitu ja ole tekemättä mitään.

3. Ajankäyttö

Energiatason kannalta on tärkeää, että käytät aikaasi erilaisiin toimintoihin. Aivomme tarvitsevat erilaisia virikkeitä ja erilaisten toimintojen, kuten työnteon, urheilun, perheen kanssa vietetyn ajan ja rentoutumisen, vaihtelua.

 
Kun Åhman lopettaa, kello käy jo iltakuutta. Energiatason kohottamiselle alkaa todella olla tarvetta. Hengitän muutaman kerran syvään (se muuten auttaa ja tunnen oloni virkeämmäksi), pakkaan tavarani ja lähden kirpeään pakkasiltaan pää täynnä uusia ajatuksia.
 

Teksti ja kuvat: Karoliina Leppinen