Viidakko opettaa

Juuso Mäkilähde ei tavoittele pikavoittoja, vaan sijoittaa pitkällä tähtäimellä.

Juuso Mäkilähde ei tavoittele pikavoittoja, vaan sijoittaa pitkällä tähtäimellä.

Selviytyjät-televisiosarjan juontajan Juuso Mäkilähteen mukaan kaupunkiviidakossa ja paratiisisaarella pätevät suurelta osin samat lait. Hyvät ihmissuhdetaidot auttavat aina eikä vihamiehiä kannata hankkia.

Radiotoimittaja ja juontaja Juuso Mäkilähde vetää Radio Suomipop-kanavalla Juuso ja Tinni Showta arki-iltapäivisin. Vielä paremmin hänet tunnetaan televisiotöistään, sillä hän on juontanut muun muassa Idols Suomea sekä Suomen surkein kuski -ohjelmaa, ja Selviytyjät Suomi oli kevätkaudella Juuson tietojen mukaan maan katsotuin viihdeohjelma. Tosi-tv-sarjan kolmas tuotantokausi alkoi hiljattain Nelosella.

Juuso vietti talvella ja keväällä kaikkiaan kuusi viikkoa Filippiineillä Selviytyjien kuvauksissa. Sen jälkeen Suomen kesän 30 asteen helteet tuntuivat hänestä suorastaan vilpoisilta. Piti etsiä pitkähihaista päällepantavaa, koska elimistö oli sopeutunut vielä kovempiin helteisiin.

– Kuvauksissa on rankkaa, mutta silti lähden joka kerta innoissani, kun uutta kautta aletaan kuvata. Sarjasta on tullut minulle tärkeä, hän sanoo.

Ensimmäisellä kerralla lähtö ei tosin ollut itsestään selvää. Juuso pohti, voiko hän lähteä niin pitkäksi ajaksi pois perheen luota, varsinkin, kun puoliso oli raskaana. Puoliso kuitenkin kannusti, joten Juuso lähti matkaan ja ehti takaisin ajoissa.

Kuumuus pehmentää pään

Kuusi viikkoa työtä putkeen ilman vapaapäiviä vaativissa olosuhteissa kysyy juontajalta kovaa kuntoa. Juuso valmistautuu liikkumalla tavallista enemmän ennen lähtöä ja pyrkii kuntoilemaan myös perillä. Hän rytmittää rasituksen, levon, ruokailun ja nesteytyksen huolellisesti, jotta pystyy työskentelemään polttavan auringon alla.

– Jos juot liian vähän vettä, olet nopeasti pahassa lirissä. Kun pää kuumenee helteessä, aivot suojaavat itseään sulkemalla toimintoja pois käytöstä. Se vaikeuttaa esimerkiksi muistamista. Olen tehnyt juontajan töitä Suomessa 10 vuoden ajan ilman muistiongelmia, mutta tämä ei olekaan tavallinen tuotanto. Skarppina pysymiseen pitää keskittyä eri tavalla kuin yleensä.

Kuvausten keskivaiheilla Juusolle saattaa tulla vaikea hetki. Väsymys ja koti-ikävä iskevät, ja hän ihmettelee, miksei ole kotona lastensa luona vaan kikkailee monen tuhannen kilometrin päässä viidakkosaarella. Kun siitä pääsee yli, loppu sujuu jo helpommin. Kotiinpaluun jälkeen palautuminen vie viikkoja. Mies on täysin sippi eikä jaksa olla täysillä mukana perheen touhuissa.

– Selviytyjien tekeminen on kuitenkin ammatillisesti äärimmäisen kiinnostavaa. Kansainvälinen yhteistyö on osa työn viehätystä. Kuvauspaikat rakennetaan amerikkalaista Selviytyjien tuotantoa varten, ja muiden maiden tuotannot hyödyntävät niitä. Keskustuotanto on kansainvälinen. Tällä kertaa kuvattiin Tanskan ja Suomen Selviytyjiä yhtä aikaa.

– Toinen vetovoimatekijä on Selviytyjien nerokas formaatti. Saamme seurata kilpailun edistymistä livenä, ja se on vähintään yhtä koukuttavaa kuin tv-ohjelman katsominen. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Kuka voittaa kisan ja miten kilpailijat äänestävät? Se on kuin lautapeliä potenssiin tuhat.

Vain pelaamalla voi voittaa

Selviytymisen laeissa on Juuson mukaan paljon samaa, oltiinpa kaupunkiviidakossa tai viidakkosaarella. Peliä ei voiteta pelkällä lihasvoimalla, vaan pitää olla älliä ja sosiaalisia taitoja. On tultava muiden kanssa toimeen ja hankittava liittolaisia. Vihamiehiä ei kannata kerätä.

– Puhumalla pääsee yleensä pitkälle. Selviytyjissä ei kuitenkaan voi tietää varmasti, millainen toiminta johtaa finaaliin. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa pelata, koska menestymiseen vaikuttavia tekijöitä on paljon.

Toisin kuin arkielämässä, pelissä menestyminen edellyttää melkein aina juonimista ja omien suunnitelmien salaamista. On makuasia, pitääkö sitä epärehellisyytenä vai pelin sääntöjen syvällisenä ymmärtämisenä.

– Ei Monopolissakaan pyydetä anteeksi, kun kanssakilpailija osuu hotelliin ja häneltä pitää periä vuokraa. Voittaminen ja häviäminen kuuluvat pelin henkeen, eikä peliliikkeitä mielestäni tarvitse pyytää anteeksi, Juuso sanoo.

Nyt nähtävällä tuotantokaudella on mukana sekä suurelle yleisölle tuntemattomia kilpailijoita että useimmille tuttuja julkisuuden henkilöitä. Juuso kertoo, että etenkin tavikset olivat innoissaan viidakkosaarelle pääsystä. Monelle valinta 5 000 hakijan joukosta oli elinikäisen unelman täyttymys, eivätkä alkeelliset olot tulleet heille yllätyksenä. Julkkiskilpailijoiden joukossa on nähty niitäkin, jotka eivät ole juurikaan valmistautuneet.

– Jos itse olisin lähdössä kilpailijaksi, harjoittelisin erätaitoja etukäteen. Tulen sytyttämisen ja laavun rakentamisen olisi hyvä olla hallussa. Yllättävän monelta suomalaiselta puuttuvat erätaidot kokonaan, Juuso toteaa.

Villi luonto voi yllättää

Se, mikä televisiossa näyttää ihanalta hiekkarannalta, on todellisuudessa villiä luontoa. Käärmeitä, tuhatjalkaisia, skorpioneja ja meduusoja ei poisteta saarilta ennen kilpailijoiden tuloa. He elävät aidosti alkeellisissa olosuhteissa, eikä palmun takaa vedetä esiin ilmapatjoja kuvausryhmän lähdettyä. Kilpailijat viettävät yöt keskenään.

– Toki he pystyvät kutsumaan apua paikalle, jos jotakin sattuu. Esimerkiksi edellisellä kaudella yhtä kilpailijaa puri käärme. Auttajia on aina varalla hätätilanteita varten. Kilpailijoille myös kerrotaan etukäteen, miten luonnon vaarallisten elementtien kanssa kannattaa toimia, Juuso lieventää.

Juuson mukaan suurin yllätys kilpailijoille on yleensä viidakkosaaren ilmasto. Filippiineillä on todella kuumaa ja kosteaa.

– Kuumuus ei välity tv-ruudun kautta, joten katsojien on helppo hymyillä kilpailijoiden hikikarpaloille. Totuus on, että tällä kaudella mitattiin varjossa olevassa ohjaamoteltassa tavallisena kuvauspäivänä 43 astetta lämmintä. Voin vain kuvitella, mitä auringon paahteessa oli. Kosteus lisäksi voimistaa lämmön vaikutusta, hän kertoo.

– Toinen yllätys on kilpailun rankkuus. Kilpailutehtävät ovat varsinkin kauden alussa hyvin fyysisiä. Niiden suorittaminen niissä olosuhteissa on niin vaativaa, ettei ole mikään ihme, jos kilpailija pyörtyy rasituksesta kesken suorituksen, hän jatkaa.

Säästäväisellä on mistä ottaa

Selviytyjissä kilpailijat saavat tietyn määrän riisiä ja vehnäjauhoja, joiden pitää riittää pitkälle. Säästäminen ja kulutuksen säännöstely ovat niissä olosuhteissa itsestäänselvyys. Niin ne ovat Juusollekin arkielämässä.

– Olen järkevä rahankäyttäjä, joskin puolisoni on vielä tarkemman euron nainen. Lukion kolmannella elin vuoden ajan todella vähällä, koska en kehdannut pyytää vanhemmiltani rahaa. En aina pystynyt nostamaan rahaa pankkiautomaatilla, koska tilillä oli vähemmän kuin pienin mahdollinen nosto. Se oli niin ahdistavaa, että päätin, etten halua uudelleen samaan tilanteeseen, hän selittää.

Juuso on huono ostamaan itselleen mitään, eikä hän helposti keksi tavaraa, jota ilman ei voisi olla. Pienen miettimisen jälkeen hän sentään keksii, että kello on hänelle välttämätön. Esimerkiksi puhelin ei ole – kotona ollessaan hän katsoo sitä vasta lasten mentyä nukkumaan.

– Jos jotakin tarvitsen niin urheilua ja musiikkia. Musiikki auttaa kaikkeen, sitä kuuntelen paljon. Eniten pulaa minulla on omasta ajasta, kuten varmaankin useimmilla pienten lasten vanhemmilla. Hiljattain golfasimme lapsen kummisedän kanssa auringonlaskuun asti ja söimme päälle illallisen. Se oli hyvä päivä.

Pitkäjänteistä sijoitusta

Juuso ei luota suomalaiseen eläkejärjestelmään, joten hänestä on järkevämpää sijoittaa osakkeisiin kuin maksaa eläkemaksuja. Pikavoittojen perään hän ei ole, vaan sijoittaa 25 vuoden tähtäimellä.

– Tykkään varautua tulevaisuuteen. En liputa sen puolesta, että elämä tehdään lapsille liian helpoksi, mutta haluan, että voin myös auttaa heitä taloudellisesti, jos heille tulee tiukka paikka.

Juuso hoitaa muut pankkiasiansa nettipankin tai puhelinsovelluksen kautta, mutta lainaneuvottelut hän haluaa neuvotella henkilökohtaisesti. Puheen ammattilainen uskoo, että puhumalla on mahdollista vaikuttaa lainan ehtoihin.

– Sovellukset ovat kätevä tapa hoitaa asioita. Yrittäjänä minulla on puhelimessa myös kirjanpito-ohjelma. Taksien sekä tv- ja radiokanavien sovellukset ovat ahkerassa käytössä, hän kertoo.

Teksti: Maija Rauha
Kuvat: Satu Kemppainen