POP PANKKI -RYHMÄ

TOIMINTAKERTOMUS JA

YHDISTELTY IFRS-TILINPÄÄTÖS

31.12.2025

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 2

SISÄLLYS

Toimitusjohtajan katsaus .................................................................................................................. 3

POP PANKKI -RYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2025 ......................................................5

POP Pankki -ryhmä ja POP Pankkien yhteenliittymä ...........................................5

Toimintaympäristö ................................................................................................................................... 6

Keskeiset tapahtumat .........................................................................................................................7

Luottoluokitus .............................................................................................................................................. 8

POP Pankki -ryhmän tulos ja tase ............................................................................................9

Liiketoiminnan kehitys .........................................................................................................................11

POP Pankki -ryhmän riskien ja vakavaraisuuden hallinta

sekä riskiasema .......................................................................................................................................... 13

Tallettajan ja sijoittajan suoja ......................................................................................................18

POP Pankkikeskus osk:n hallinto ................................................................................................18

Tilikauden jälkeiset tapahtumat .................................................................................................19

Vuoden 2026 näkymät ........................................................................................................................19

Tunnuslukujen laskentakaavat ..................................................................................................... 20

POP Pankki -ryhmän kestävyysraportti 2025 ..............................................................21

POP PANKKI -RYHMÄN TILINPÄÄTÖS 31.12.2025 (IFRS) .............................................116

POP Pankki -ryhmän tuloslaskelma .......................................................................................116

POP Pankki -ryhmän laaja tuloslaskelma ......................................................................... 116

POP Pankki -ryhmän tase ................................................................................................................ 117

Laskelma POP Pankki -ryhmän oman pääoman muutoksista ......................118

POP Pankki -ryhmän rahavirtalaskelma ............................................................................119

LIITETIEDOT ............................................................................................................................................................120

ALLEKIRJOITUKSET .......................................................................................................................................204

TILINTARKASTUSKERTOMUS ................................................................................................................ 205

KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS ..............................................................210

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

POP Pankki -ryhmän liiketoiminta jatkoi suo-

tuisaa kehittymistä. Suomen talouden ennakoi-

tua heikommasta kehityksestä huolimatta POP

Pankki -ryhmän luottokanta kasvoi 2,5 prosent-

tia lähes 4,9 miljardiin euroon ja talletusten määrä

kasvoi 4,3 prosenttia 4,6 miljardiin euroon. Yh-

teenliittymän ydinvakavaraisuus 24,5 prosenttia

on Suomen vähittäispankkisektorin vahvimpia.

POP Pankki -ryhmän tulos ennen veroja oli 65,6

miljoonaa euroa, joka oli 24,2 miljoonaa euroa vä-

hemmän kuin huippuvuonna 2024. Nopeaa mark-

kinakorkojen nousua seurasi korkojen lasku ja va-

kiintuminen noin kahden prosentin tasolle, minkä

seurauksena myös korkotuotot ovat laskeneet

odotetusti. Ryhmän korkokate supistui 11,7 pro-

senttia 165,9 miljoonaan euroon. Palkkiotuotoissa

saavutimme kasvua 4,8 prosenttia ja myös sijoi-

tusvuosi oli pankille hyvä tuottaen 5,2 miljoonaa

euroa. Kulut kasvoivat yhteensä 7,3 prosenttia.

Merkittävimmät kuluerät liittyvät syksyllä voi-

maan astuneen uuden maksamisen sääntelyn

edellyttämään järjestelmäkehitystyöhön sekä

POP Pankki -ryhmässä käynnissä olevaan järjes-

telmäuudistukseen.

Globaali epävarmuuden vaikutus Suomeen on

kahtiajakoinen. Kotitalouksien ostovoima on pa-

lautunut kasvu-uralle yleisten palkkaratkaisujen

ja taittuneen inﬂaation myötä, mutta kuluttajat

ovat edelleen ostopäätöksissään varovaisia epä-

varmojen tulevaisuuden näkymien vuoksi. Halli-

tuksen tekemien työmarkkinoiden korjausliikkei-

den realisoituminen vie vielä aikaa. Palvelu- ja

rakennussektoreiden odottaessa vielä kysynnän

elpymistä, suomalainen meri- ja puolustusteolli-

suus ovat onnistuneet kotiuttamaan merkittäviä

kauppasopimuksia.

Alueellinen elinvoimaisuus on kiinni monesta te-

kijästä; osaamis- ja tuotantokeskittymät ovat

tässä mielessä tärkeitä alueellisen kehityksen

moottoreita. Myös maa- ja metsätalouden toi-

mintamahdollisuuksia tulee kehittää. POP Pankki

-ryhmän rooli yrittäjyyden ja paikallisen hyvin-

voinnin tukijana vahvistuu koko ajan. Asiakkaita

lähellä oleva päätöksenteko ja keväällä kirkas-

tetut toimintaperiaatteemme - Katse tulevassa,

Kerralla kuntoon, Yhdessä enemmän ja Kannat-

tavasti vastuullinen – kuvastavat POP Pankki

-ryhmän tapaa työskennellä pankkien jäseniä ja

asiakkaita palvelevien ratkaisujen löytämiseksi.

Uudistunut jäsenetuohjelmamme tukee kokonai-

suutta palkiten palvelujen keskittämisestä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 3

Olemme valmistautuneet POP Pankki -ryhmässä

järjestelmäuudistuksemme käyttöönottoon alku-

vuoden 2026 aikana. Ryhmän pankkijärjestelmän

lisäksi viranomaisraportoinnin ja tietovarastoinnin

sekä työasema- ja verkkoratkaisujen uudistuksen

sisältävä kokonaisuuden omaksuminen on ollut

asiakastyön ohella huomattava ponnistus koko

henkilöstöltämme. Sitoutunut henkilöstö on POP

Pankki -ryhmän menestyksen ytimessä, joka on

tullut todistetuksi ryhmän tasaisessa sijoittumi-

sessa toimialan terävimpään kärkeen pankkitoi-

mialan valtakunnallisessa henkilö- ja yritysasiak-

kaiden tyytyväisyyttä mittaavassa EPSI Rating

-tutkimuksessa.

Vuoden 2026 ennusteissa on ollut havaittavissa

merkkejä talouskasvun odotetusta piristymisestä.

Toisaalta markkinatilanteiden muutosnopeus on

virittäytynyt äärimmilleen. Kotitalouksien ja yri-

tysten haasteena on löytää tasapaino reagointi-

herkkyyden ja pitkäjänteisen suunnittelun välille.

Tehtävänämme on tarjota taloudellista asian-

tuntijuuttamme juuri näissä tarkastelupisteissä.

Haluan kiittää asiakkaitamme sekä kumppanei-

tamme ja muita sidosryhmiämme hyvästä yhteis-

työstä ja luottamuksesta POP Pankki -ryhmää

kohtaan.

Jaakko Pulli

toimitusjohtaja

POP Pankkikeskus

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 4

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 5

POP Pankki -ryhmä on suomalainen ﬁnanssiryhmä,

joka tarjoaa vähittäispankkipalveluja henkilöasi-

akkaille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. POP

Pankit ovat jäsenasiakkaidensa omistamia osuus-

kuntamuotoisia pankkeja. POP Pankin perusteh-

tävä on edesauttaa asiakkaiden taloudellista hy-

vinvointia, vaurastumista ja paikallista menestystä.

POP Pankki -ryhmän rakenne

POP Pankit muodostavat POP Pankki -ryhmän yh-

dessä POP Pankkikeskus osk:n sekä näiden mää-

räysvallassa olevien yhteisöjen kanssa. POP Pankit

ovat POP Pankkikeskus osk:n jäsenluottolaitoksia.

POP Pankkikeskus osk ja sen jäsenluottolaitokset

ovat talletuspankkien yhteenliittymästä annetun

lain mukaisesti keskinäisessä vastuussa toistensa

veloista ja sitoumuksista. POP Pankit, POP Pankki-

keskus ja näiden määräysvallassa olevat palvelu-

yhtiöt muodostavat POP Pankkien yhteenliittymän.

POP Pankkikeskus osk on POP Pankkien yhteen-

liittymän keskusyhteisö ja se vastaa POP Pankki

-ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta. POP

Pankkikeskus osk:lla on kaksi tytäryhtiötä, Bonum

Pankki Oyj ja POP Asuntoluottopankki Oyj, jotka

ovat myös sen jäsenluottolaitoksia.

Bonum Pankki Oyj toimii POP Pankkien keskusluot-

tolaitoksena ja hankkii ryhmälle ulkoista rahoitusta

laskemalla liikkeeseen vakuudettomia velkakir-

joja. Bonum Pankki Oyj vastaa myös POP Pankkien

korttiliiketoiminnasta, ryhmän maksuliikenteestä

ja keskitetyistä palveluista sekä myöntää luottoja

vähittäisasiakkaille. POP Asuntoluottopankki Oyj

vastaa ryhmän kiinteistöluottovakuudellisesta va-

rainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja

joukkovelkakirjalainoja.

POP Pankki -ryhmään kuuluu myös POP Pankkien

ja POP Pankkikeskuksen omistama POP Holding

Oy, joka omistaa 30 prosenttia Suomen Vahinko-

vakuutus Oy:stä. Suomen Vahinkovakuutus Oy

käyttää aputoiminimeä POP Vakuutus ja se kuu-

luu LähiTapiola-ryhmään. POP Holding Oy ei

kuulu POP Pankkien yhteenliittymään, eikä se ole

keskinäisen vastuun piirissä.

Seuraavassa kuvassa on esitetty POP Pankki

-ryhmän rakenne sekä yhteenliittymään ja yhteis-

vastuun piiriin kuuluvat yhteisöt. POP Pankki -ryh-

män rakenteessa ei tapahtunut muutoksia katsa-

uskaudella.

POP PANKKI RYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2025

POP PANKKI RYHMÄ JA POP PANKKIEN YHTEENLIITTYMÄ

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 6

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Maailmantalouden kasvuvauhti hidastui vuonna

2025 edelliseen vuoteen verrattuna. Alueellisesti

talouskasvu oli voimakkainta Aasiassa, euroalu-

eella kasvun ollessa edelleen vaimeaa. Yhdys-

valloissa talouskasvun vauhti sen sijaan hidastui

edellisvuodesta. Talouskasvua painoi edelleen geo-

poliittinen jännitteisyys Ukrainan sodan jatkuessa,

joskin esimerkiksi Israelin ja Hamasin konﬂiktissa

saavutettu tulitauko lievensi jännitteisyyttä.

Tavaroiden vienti Yhdysvaltoihin vilkastui vuoden

alkupuoliskolla, kun yritykset varautuivat tullien

voimaantuloon. Loppuvuodesta maailmankau-

pan kasvu hidastui Yhdysvaltojen kauppapolitii-

kan seurauksena, mikä heikensi myös euroalueen

ja Suomen vientinäkymiä Yhdysvaltoihin. Toisaalta

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppasopimus häl-

vensi kauppapoliittista epävarmuutta ja osake-

markkinoiden yleiskehitys vuonna 2025 oli posi-

tiivista. Yleisen epävarmuuden kasvu nosti myös

kullan hinnan ennätyskorkealle.

Euroalueen talouskasvu oli hieman edellisvuotta

nopeampaa, mutta kotitaloudet ovat pääosin va-

rovaisia ja säästäminen on edelleen koholla. Euroo-

pan taloudelle erityisen tärkeä autoteollisuus oli

ongelmissa, koska kotitaloudet ovat pidentäneet

autojen vaihtoväliä ja samalla edullisemmat kiina-

laiset sähköautot kasvattivat nopeasti osuuttaan

markkinoista. Puolustusteollisuuden näkymiä ja ti-

lauskantaa kohensivat Naton jäsenvaltioilta edel-

lytettävät aikaisempaa suuremmat panostukset

puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Suomessa talouskasvu oli heikkoa vuonna 2025.

Vaikka kotitalouksien ostovoima oli kasvussa

vero- ja palkkaratkaisujen myötä, olivat kuluttajat

poikkeuksellisen varovaisia kulutuspäätöksissään.

Julkisen sektorin velkaantumiskehityksen pysäyt-

tämiseen tähtäävät säästöt näkyivät monien ar-

jessa ja julkisten palvelujen tason heikkenemiske-

hitys huolestutti kotitalouksia. Lisäksi työttömyy-

den kasvu lisäsi kotitalouksien varovaisuutta. Tämä

näkyi kulutuskäyttäytymisessä ja säästämisen

lisääntymisenä. Isoja hankintoja, kuten asuntoja

tai uusia autoja, tehtiin edelleen pitkän aikavälin

keskiarvoa vähemmän.

Kotitalouksien tilannetta helpottivat matala in-

ﬂaatiovauhti sekä alkuvuonna jatkunut lyhyi-

den korkojen lasku. Euroopan keskuspankki laski

vuoden 2025 alkupuoliskolla ohjauskorkoja neljä

kertaa 0,25 prosenttiyksikön askelissa. Lyhyiden

euribor-korkojen lasku päättyi kesällä noin kah-

den prosentin tasolle. Loppuvuonna asuntolainojen

tyypillisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, kään-

tyi pieneen nousuun päätyen vuoden lopussa noin

2,2 prosentin tasolle. Asuntolainoja otettiin edellis-

vuoden tapaan maltillisesti ja asuntokauppa kävi

verkkaiseen tahtiin. Vanhojen asuntojen hinnat oli-

vat yleisesti laskusuunnassa, vaikka joillain paik-

kakunnilla kauppahinnoissa nähtiin myös nousua.

Konkurssien määrät olivat Suomessa vuonna 2025

edelleen korkealla ja työttömyyden kasvu jatkui

nopeana. Vuosi oli vaikea erityisesti kotitalouksien

kulutuksesta riippuville toimialoille, kuten ravin-

tola-, remontointi- ja erikoiskaupan aloille. So-

te-alueiden talousvaikeudet näkyivät puolestaan

yksityisiltä yrityksiltä ostettavien hoitopalvelujen

vähentymisenä. Rakennusalan yritysten haasteet

jatkuivat edelleen, koska uusien asuntojen kauppa

kävi heikosti ja asuntorakentamiskohteiden aloi-

tukset olivat alhaisella tasolla.

Metsätaloutta tuki kotimaisen puun kysyntä, joka

näkyi ennätyslukemiin yltäneissä kantorahatu-

loissa. Hakkuumäärät olivat korkealla, koska teolli-

suuden puuntarve kasvoi ja ulkomaisen puun saa-

tavuus oli rajallista. Maatalouden tuottajahinnat

olivat myös nousussa ja sekä lihan että maidon

hinnat nousivat edellisvuodesta. Myös tuotantopa-

nosten hinnoissa nähtiin pääosin laskua ja vilja-

sato oli kohtuullisen hyvä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 7

KESKEISET TAPAHTUMAT

Uusi jäsenetuusmalli

POP Pankki -ryhmä lanseerasi huhtikuussa 2025

uuden henkilöasiakkaiden jäsenetuusmallin. Se

kannustaa asiakkaita liittymään oman osuus-

kuntapohjaisen POP Pankin jäseneksi tarjoten

samalla eritasoisia keskittämisetuja. Uudistus

selkeyttää ryhmätason hinnoittelua helpottaen

markkinointia ja vahvistaen pankkien alueellista

kilpailukykyä.

POP Pankki -ryhmän strategia

POP Pankki -ryhmän päivitetty strategia ja uu-

distetut arvot hyväksyttiin POP Pankkikeskuksen

hallituksessa huhtikuussa. POP Pankin arvot pe-

rustuvat laajaan taustatyöhön, johon koko ryh-

män henkilöstöllä oli mahdollista osallistua. POP

Pankin arvot – Katse tulevassa, Kerralla kuntoon,

Yhdessä enemmän ja Kannattavasti vastuullinen

– kuvastavat POP Pankki -ryhmän tapaa työs-

kennellä pankkien jäseniä ja asiakkaita parhaiten

palvelevien ratkaisujen löytämiseksi.

POP Pankki -ryhmän strategiset painopistea-

lueet keskittyvät arvopohjaisesti kannattavaan

kasvuun ja digitaalisiin ratkaisuihin panosta-

miseen niin työprosessien kuin asiakaspalvelun

kehittämiseksi. Myös työntekijöiden hyvinvointia

seurataan entistä järjestelmällisemmin ryhmäta-

solla. Ryhmän strategiaa päivitetään säännölli-

sesti toimintaympäristön muuttuessa.

POP Pankki -ryhmän vastuullisuustavoitteet

POP Pankki -ryhmässä on asetettu vastuulli-

suustavoitteet ympäristövastuun, sosiaalisen

vastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmasta

tukemaan vastuullisuusohjelman toteutumista.

Vastuullisuustavoitteet ohjaavat ryhmän vas-

tuullisuustyötä ja tukevat vastuullisuusohjelman

toteutumista.

Ympäristövastuun tavoitteena on edistää kes-

tävien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa sekä

hillitä kasvuhuonekaasupäästöjä asettamalla

päästövähennystavoitteet ja toimenpiteet pääs-

töjen vähentämiseksi. Sosiaalisen vastuun ta-

voitteena on tukea asiakkaiden ja paikallisten

yhteisöjen menestystä ja taloudellista osaamista

sekä henkilöstön yhdenvertaisuutta, osaamista ja

työhyvinvointia. Hyvän hallintotavan tavoitteena

on toimia eettisesti ja hyvää hallintotapaa nou-

dattaen.

Vastuullisuustavoitteista ja tavoitteiden edisty-

misestä on kerrottu tarkemmin POP Pankki -ryh-

män kestävyysraportissa.

Palvelukehitys

POP Pankki -ryhmä avasi joulukuussa uuden yri-

tysasiakkaille suunnatun puhelinpalvelun. Uudessa

palvelunumerossa tarjotaan henkilökohtaista pal-

velua yrityksille päivittäisissä pankkiasioissa. Pal-

velun tavoitteena on nopeuttaa yrittäjien asiointia

ja parantaa asiantuntevan palvelun saatavuutta.

Finanssihuijausten määrä on kasvanut vuosi vuo-

delta. POP Pankki -ryhmä toimii aktiivisesti eh-

käistäkseen ja estääkseen huijauksia erilaisin

keinoin. Petosten ennaltaehkäisyn osalta POP

Pankki sai EPSI Ratingin vuoden 2025 henkilö- ja

yritysasiakkailta parhaat arviot. Joulukuussa POP

Pankki -ryhmä liittyi uuteen pankkien ja ope-

raattorien yhteistyömalliin, jolla huijaussivustojen

liikenne voidaan katkaista nopeasti riippumatta

verkkosivuston palvelimen sijainnista. Yhteistyö-

mallin tavoitteena on vähentää merkittävästi tie-

tojenkalastelun ja muiden pankkihuijausten mää-

rää sekä parantaa asiakkaiden turvallisuutta.

Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa

POP Pankki -ryhmässä on rakennettu perustaa ja

määritetty hallintamallit tekoälyn hyödyntämiseksi

liiketoiminnassa. POP Pankkikeskuksen hallitus on

vahvistanut ryhmän tekoälypolitiikan, jossa huo-

mioidaan eettisyys, tietosuoja, tietoturva sekä

riskien ennakkoarviointi osana normaalia IT- ja da-

takehitystä. Henkilöstön osaamista on vahvistettu

koulutuksilla.

POP Pankki -ryhmän tekoälyyn liittyvät kehitys-

hankkeet painottuvat analytiikan automatisointiin

ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Keskeisiä pro-

jekteja ovat asiakaspalveludatan analysointi, asia-

kasviestinnän ja -kontaktien hyödyntäminen, tie-

don automaattinen rikastaminen sekä luottopää-

tösprosessien tukeminen tekoälyn avulla. Lisäksi

kehitetään tekoälyagentteja pankkien käyttöön

tiedonhaun, raportoinnin ja päätöksenteon tueksi.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 8

Maksamisen uudistukset

Euroalueella maksaminen nopeutui huomat-

tavasti, kun SEPA-maksualuetta (Single Euro

Payments Area) koskeva pikamaksuasetus astui

voimaan lokakuussa. Pikamaksuasetuksen tar-

koituksena on lisätä maksamisen sujuvuutta no-

peuttamalla maksujen välitystä ja laajentamalla

tilisiirtojen välittäminen koskemaan vuoden jo-

kaista päivää, myös viikonloppuja ja pyhäpäiviä.

POP Pankki -ryhmässä otettiin niin ikään loka-

kuussa käyttöön maksun saajan tarkistus (Ve-

riﬁcation of Payee), jonka tavoitteena on lisätä

maksamisen turvallisuutta ja estää maksun vä-

littyminen väärälle vastaanottajalle. Jos vas-

taanottajan tilinumeron omistajan nimi ei vas-

taa saajatietoa, nimitiedon poikkeavuudesta

ilmoitetaan asiakkaalle ennen maksun hyväksy-

mistä.

Järjestelmäuudistushanke

POP Pankki -ryhmän järjestelmäuudistushanke

kattaa ryhmän pankkijärjestelmän uudistuksen

lisäksi viranomaisraportoinnin ja tietovarastoin-

nin sekä työasema- ja verkkoratkaisujen uu-

distuksen. Osa uusista ratkaisuista on jo käy-

tössä. Ryhmä tavoittelee uuden pankkijärjestel-

män käyttöönottoa vuoden 2026 ensimmäisellä

puolivuotiskaudella. Hankkeessa on käynnissä

uuden pankkijärjestelmän ja viranomaisrapor-

tointiratkaisujen laadunvarmistus ja käyttöön-

ottosuunnitelmien viimeistely. Järjestelmäuudis-

tushanke aiheuttaa väliaikaisesti ryhmälle pääl-

lekkäisiä kustannuksia, kun uusien järjestelmien

käyttöönottoa valmistellaan nykyisten järjestel-

mien rinnalla.

Valvojan arvio

Finanssivalvonta sai alkuvuoden aikana päätök-

seen säännöllisesti toteutettavan valvojan ar-

vion, jonka seurauksena POP Pankkien yhteen-

liittymälle asetettiin 1,5 prosentin lisäpääoma-

vaade. Aiempi lisäpääomavaade oli 1,25 pro-

senttia. Uusi vaade astui voimaan 30.9.2025.

LUOTTOLUOKITUS

Luottoluokittaja S&P Global Ratings vahvisti

joulukuussa 2025 Bonum Pankin ja POP Asunto-

luottopankin luottoluokitukset.

Bonum Pankin pitkäaikaisen investointitason

luottoluokitus on ’BBB’ ja lyhytaikaisen luotto-

luokitus ’A-2’ positiivisin näkymin. Bonum Pankin

RCR-luottoluokitus (Resolution Counterparty

Rating) on ’BBB+’ / ’A-2’.

POP Asuntoluottopankin lainaohjelman sekä

liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen

luottoluokitus on ’AAA’ vakain näkymin.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 9

POP PANKKI RYHMÄN TULOS JA TASE

POP Pankki -ryhmän keskeiset tunnusluvut

POP Pankki -ryhmän tuloskehitys

POP Pankki -ryhmän tulos ennen veroja oli 65,6

miljoonaa euroa, kun tulos vertailukaudella oli 89,8

miljoonaa euroa. Ryhmän tulos verojen jälkeen oli

53,2 (72,6) miljoonaa euroa.

Ryhmän liiketoiminnan tuotot supistuivat 21,4

miljoonaa euroa 219,4 miljoonaan euroon. Korko-

kate laski 11,7 prosenttia 165,9 (187,9) miljoonaan

euroon. Korkotuottoja kertyi katsauskaudella

saamisista ja korkosijoituksista yhteensä 232,9

(271,4) miljoonaa euroa ja korkokuluja 69,9 (71,2)

miljoonaa euroa. Suojaavien johdannaisten vaiku-

tus korkokatteeseen oli +2,9 (-12,3) miljoonaa eu-

roa. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat 4,8 prosent-

tia 46,8 (44,6) miljoonaan euroon.

Sijoitusten nettotuotot olivat 5,2 (4,0) miljoonaa

euroa. Alkuvuoden aikana sijoituksista kirjattujen

realisoitumattomien arvostusvoittojen ja -tap-

pioiden yhteismäärä oli 2,7 (2,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,5 (4,3) mil-

joonaa euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin

on merkitty vanhan talletussuojarahaston hyvi-

tys, jolla on katettu liiketoiminnan muihin kuluihin

sisältyvä Rahoitusvakausviraston talletussuoja-

maksu. Tuotot laskivat, koska talletussuojamak-

sun määrä pieneni merkittävästi.

Liiketoiminnan kulut kasvoivat 7,3 prosenttia

140,8 (131,2) miljoonaan euroon. Henkilöstökulut

olivat 61,2 (54,6) miljoonaa euroa ja liiketoimin-

nan muut kulut 74,5 (71,6) miljoonaa euroa. Liike-

toiminnan muita kuluja kasvatti ryhmän järjestel-

*POP Pankki -ryhmän tunnusluvut tilikausilta 2022 ja 2023 sisältävät vain jatkuvien toimintojen tuloksen.

Keskeiset tuloslaskelman erät

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

1.1.

–

31.12.2023* 1.1.

–

31.12.2022*

1.1.–31.12.2021

Korkokate 165 904 187 933 178 108 93 326 78 338

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 46 761 44 630 44 016 42 098 36 326

Vakuutuskate - - - - 13 192

Sijoitusten nettotuotot 5 228 4 009 -2 355 -602 10 028

Henkilöstökulut -61 204 -54 599 -49 204 -43 571 -50 655

Liiketoiminnan muut kulut -74 513 -71 556 -63 703 -58 303 -55 464

Rahoitusvarojen arvonalentumiset -15 269 -22 429 -17 271 -7 738 -10 390

Tulos ennen veroja 65 637 89 828 89 326 26 155 44 670

Keskeiset tase-erät (1 000 euroa)

31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2022 31.12.2021

Luottokanta 4 863 173 4 743 620 4 562 254 4 448 480 4 243 829

Talletuskanta 4 559 386 4 370 412 4 321 022 4 331 041 4 222 364

Vakuutusvelka - - - 48 241 52 692

Oma pääoma 806 125 759 486 688 106 566 675 552 809

Taseen loppusumma 6 186 408 6 256 978 6 074 569 5 774 192 5 357 697

Tunnusluvut

31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023* 31.12.2022* 31.12.2021

Kulu-tuottosuhde

64,2 % 54,5 % 52,9 % 76,1 % 68,8 %

Kokonaispääoman tuotto, ROA %

0,9 % 1,2 % 1,2 % 0,4 % 0,7 %

Oman pääoman tuotto, ROE %

6,8 % 10,0 % 11,4 % 3,7 % 6,9 %

Omavaraisuusaste, %

13,0 % 12,1 % 11,3 % 9,8 % 10,3 %

Ydinvakavaraisuussuhde, (CET1) %

24,5 % 21,8 % 20,3 % 19,4 % 19,2 %

Vakavaraisuussuhde, (TC) %

24,5 % 21,8 % 20,3 % 19,4 % 19,2 %

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 10

mäuudistushanke, jonka aikana ryhmälle syntyy

projektikustannusten lisäksi väliaikaisia päällek-

käisiä kustannuksia mm. uuden ja vanhan ratkai-

sun lisensseistä ja järjestelmistä. Poistot ja arvon-

alentumiset olivat 5,1 (5,0) miljoonaa euroa.

Rahoitusvarojen arvonalentumistappioita kirjat-

tiin yhteensä 15,3 (22,4) miljoonaa euroa. Tilikau-

delle kirjattiin yhden miljoonan euron suuruinen

johdon varaus liittyen lainanhoitojoustojen luo-

kittelumuutokseen. Jatkossa lainanhoitojous-

tot pysyvät 24 kuukauden ajan ECL-vaiheessa

2 aiemman 12 kuukauden sijaan. Odotettavissa

olevien luottotappioiden määrä supistui 2,3 mil-

joonaa euroa, kun vertailukaudella oli kasvua 4,2

miljoonaa euroa. Toteutuneita luottotappioita kir-

jattiin yhteensä 17,6 (18,2) miljoonaa euroa. Toteu-

tuneisiin luottotappioihin on varauduttu osittain

jo aiemmin odotettavissa olevien luottotappioi-

den varauksella. Luottokantaan kohdistuvat ar-

vonalentumistappiot olivat 0,31 (0,46) prosenttia

luottokannasta.

POP Pankki -ryhmän tase

POP Pankki -ryhmän tase oli katsauskauden päät-

tyessä 6 186,4 miljoonaa euroa (6 257,0 euroa kat-

sauskauden alussa). Ryhmän luottokanta kasvoi

katsauskaudella 2,5 prosenttia 4 863,2 (4 743,6)

miljoonaan euroon. Talletusten määrä kasvoi 4,3

prosenttia 4 559,4 (4 370,4) miljoonaan euroon.

Ryhmän liikkeeseen laskettujen velkakirjojen

määrä taseessa oli tilikauden päättyessä 666,5

(940,8) miljoonaa euroa, josta katettujen joukko-

velkakirjalainojen osuus oli 502,6 (756,1) miljoonaa

euroa. Ryhmän sijoitukset olivat 733,5 (750,0) mil-

joonaa euroa. Sijoitukset sisältävät pankkitoimin-

nan arvopaperi- ja kiinteistösijoitukset ja ne muo-

dostuvat pääasiassa korkosijoituksista.

POP Pankki -ryhmän oma pääoma oli tilikauden

lopussa 806,1 (759,5) miljoonaa euroa. POP Pank-

kien osuuspääoma oli katsauskauden päättyessä

yhteensä 68,7 (69,2) miljoonaa euroa, josta jäsen-

osuuksia oli 11,5 (10,8) miljoonaa euroa ja POP

Osuuksia 57,2 (58,4) miljoonaa euroa. POP Osuudet

ovat osuuskuntalain mukaisia sijoituksia osuus-

pankin omaan pääomaan. POP Pankit maksoivat

osuuspääomalle korkoja vuodelta 2024 yhteensä

2,4 (2,7) miljoonaa euroa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 11

LIIKETOIMINNAN KEHITYS

POP Pankki -ryhmällä oli tilikauden lopussa 248,5

(tilikauden alussa 253,8) tuhatta pankkiasiakasta.

Asiakasläheisyys on POP Pankin ydinarvojen yti-

messä ja asiakastyytyväisyys on tärkeä liiketoi-

minnan kehityksen mittari. POP Pankilla oli EPSI

Ratingin Pankki- ja rahoitus -tutkimuksessa tyy-

tyväisimmät yritysasiakkaat ja henkilöasiakkai-

den pankkivertaillussa toiseksi tyytyväisimmät

asiakkaat niukalla erolla ensimmäiseen. Petosten

ennaltaehkäisyn osalta POP Pankki sai henkilö- ja

yritysasiakkailta parhaat arviot. POP Pankki me-

nestyi myös pankkien vastuullisuusmielikuvaa luo-

taavassa kestävyysindeksimittauksessa.

POP Pankeilla oli tilikauden lopussa 70 konttoria

ja palvelupistettä, joihin sisältyy kaksi digitaali-

seen asiointiin keskittyvää konttoria. Marraskuun

lopussa Suomen Osuuspankin Oulun ja Oulunsa-

lon konttorit yhdistyivät. Asiakkaat voivat hoitaa

pankkiasioitaan konttoriasioinnin lisäksi sähköi-

sesti mobiili- ja verkkopankissa sekä verkkoneu-

votteluissa.

POP Pankki -ryhmän asiakasryhmät on esitetty

oheisessa kuviossa.

Yritysasiakkaat

ja muut

12,3 %

Maa- ja metsä-

talousasiakkaat

2,4 %

Henkilöasiakkaat

85,3 %

POP Pankki -ryhmän

asiakkaat 31.12.2025

Ryhmän luottokanta kasvoi kokonaisuutena vuo-

den alusta 4 863,2 (4 743,6) miljoonaan euroon,

joka oli 2,5 prosenttia yli vuoden 2024 lopun ta-

son. Kulutusluottojen kysyntä on ollut tasaista.

Yritysasiakasliiketoiminnan luotonanto kehittyi

kokonaisuutena hyvin. Henkilöasiakkaille myön-

netyt luotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,7

prosenttia, kun taas yritys- sekä maa- ja metsä-

talousasiakkaille myönnetyt luotot kasvoivat 3,7

prosenttia. Koko lainakannan keskimarginaali säi-

lyi edellisvuoden tasolla.

Asuntolainakanta kasvoi 2,2 prosenttia ja se oli

joulukuun lopussa 2 500,6 (2 446,0) miljoonaa

euroa. Uusien asuntolainojen kysyntä oli tasaista

läpi vuoden. Asuntolainojen uusmyynti oli 266,3

(266,0) miljoonaa euroa. Pääosa asuntolainakan-

nasta on sidottu 12 kuukauden euriborkorkoon.

Vuoden 2025 aikana myönnettyjen luottojen kor-

kosuojausten suhteellinen osuus laski vertailu-

vuoteen verrattuna. POP Pankki -ryhmän viite-

korko POP Prime laski syyskuussa 3,0 prosentista

2,5 prosenttiin markkinakorkojen laskun myötä.

Talletuskanta kasvoi 4,3 prosenttia 4 559,4 (4 370,4)

miljoonaan euroon. Määräaikaistalletusten kysyntä

kasvoi edelleen ja määräaikaistalletusten osuus

kaikista talletuksista kasvoi tilikauden aikana 23,1

(22,2) prosenttiin. Ryhmän bruttomääräinen sijoi-

tusmyynti rahastoihin ja säästövakuutuksiin kasvoi

vertailukauden 57 miljoonasta eurosta 62 miljoo-

naan euroon.

POP Pankit ovat jäsenasiakkaidensa omistamia

pankkeja ja siksi pankit haluavat tarjota jäse-

nasiakkailleen etuja huomioiden asiakkaan sitou-

tumisen tason. POP Pankit uudistivat jäsenetu-

jaan huhtikuun alussa ottamalla käyttöön uuden

henkilöasiakkaiden jäsenetuusmallin. Liittymällä

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 12

jäsenasiakkaaksi asiakas saa peruspankkipalve-

luista alennusta ja keskittämällä asiointia POP

Pankkiin, asiakas voi saada palveluita jopa koko-

naan maksutta. POP Pankit tarjoavat lisäksi nuo-

rille, alle 30-vuotiaille jäsenasiakkaille peruspank-

kipalvelut maksutta.

SEPA-maksualuetta (Single Euro Payments Area)

koskeva pikamaksuasetus astui voimaan loka-

kuussa. SEPA-pikasiirtojen nopeutumisen tar-

koituksena on lisätä maksamisen sujuvuutta.

Uudistus mahdollistaa sen, että rahat siirtyvät

SEPA-maissa toimivien maksupalvelutoimitta-

jien tarjoamien palvelujen välillä jopa 10 sekun-

nissa, myös viikonloppuisin ja pyhinä. Uudistuksen

myötä maksun saajan nimi ja tilinumeron omista-

jan nimi tarkistetaan ja poikkeavuuksista ilmoi-

tetaan asiakkaalle ennen maksun hyväksymistä.

Tavoitteena on lisätä maksamisen turvallisuutta

ja estää maksun välittyminen väärälle vastaanot-

tajalle.

Joulukuun alussa avattiin uusi yritysasiakkaille

suunnattu keskitetty puhelinpalvelu, joka tarjoaa

nopean henkilökohtaisen palvelun yrityksille päi-

vittäisissä pankkiasioissa. Keskitetty palvelu te-

kee yhteydenotosta suoraviivaisempaa ja vähen-

tää jonotusta niin yritys- kuin henkilöasiakaspal-

velussa.

Aineettomat hyödykkeet osana

liiketoimintaa

POP Pankki -ryhmä hyödyntää liiketoiminnassaan

aineettomia hyödykkeitä, jotka ovat pääasiassa li-

senssejä ja tietojärjestelmiä. POP Pankki -ryhmän

liiketoiminnalle merkitykselliset aineettomat voi-

mavarat muodostuvat aineettomien hyödykkeiden

lisäksi POP Pankki -brändistä, liiketoimintamallista

ja hyvästä maineesta sekä osaavasta ja ammatti-

taitoisesta henkilöstöstä. Nämä yhdistettynä stra-

tegisiin kumppanuuksiin luovat perustan menes-

tyvälle liiketoiminnalle ja ovat keskeinen osa POP

Pankki -ryhmän pitkän aikavälin kasvustrategiaa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 13

POP PANKKI RYHMÄN RISKIEN

JA VAKAVARAISUUDEN HALLINTA

SEKÄ RISKIASEMA

Riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan

periaatteet

POP Pankki -ryhmän strategia linjaa ryhmän ris-

kinottohalukkuuden, jonka mukaan liiketoimintaa

harjoitetaan maltillisella riskitasolla siten, että ris-

kit pystytään täysimääräisesti hallitsemaan. Riski-

enhallinnan tavoitteena on varmistaa riskien tun-

nistaminen ja mittaaminen, valvonta ja että riskit

ovat oikeassa suhteessa yhteenliittymän ja yksit-

täisen jäsenluottolaitoksen riskinkantokykyyn.

POP Pankkikeskus osk yhteenliittymän keskusyh-

teisönä valvoo Yhteenliittymälain 17 §:n mukaisesti

riskienhallintajärjestelmien riittävyyttä ja toimi-

vuutta jäsenluottolaitosten ja yhteenliittymän ta-

solla ja vastaa ryhmän riskien ja vakavaraisuuden

hallinnasta. Keskusyhteisö antaa jäsenluottolai-

toksille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden

turvaamiseksi sitovia ohjeita riskien ja vakavarai-

suuden hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja si-

säisestä valvonnasta. Lisäksi jäsenluottolaitoksille

on asetettu yhteisiä liiketoiminnan ohjausrajoja,

joilla varmistutaan siitä, että yksittäisen jäsen-

luottolaitosten ottamat riskit ovat hyväksyttä-

vissä rajoissa riskinottohalukkuuden mukaisesti.

Keskusyhteisö valvoo, että jäsenluottolaitokset

noudattavat toiminnassaan lakeja, asetuksia, vi-

ranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä, omia

sääntöjään sekä ryhmän sisäisiä sitovia ohjeita.

Keskusyhteisön riippumattomat toiminnot muo-

dostuvat riskiasemaa valvovasta riskienvalvon-

tatoiminnosta, säännösten noudattamista valvo-

vasta compliance-toiminnosta ja sisäisestä tar-

kastuksesta.

Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on varmis-

taa POP Pankkien yhteenliittymän pääomien riit-

tävä määrä, laatu ja niiden tehokas käyttö. Pää-

omilla katetaan yhteenliittymän liiketoimintastra-

tegiasta ja -suunnitelmasta aiheutuvat olennaiset

riskit ja turvataan yhteenliittymän häiriötön toi-

minta odottamattomien tappioiden varalta. Tavoit-

teeseen pyritään dokumentoidulla ja systemaat-

tisella vakavaraisuuden hallintaprosessilla, joka

kytkeytyy kiinteästi yhteenliittymän ja jäsenluot-

tolaitosten strategiaprosessiin ja liiketoiminnan

suunnitteluun sekä johtamiseen.

Riskien- ja vakavaraisuuden hallintaa on kuvattu

tarkemmin tilinpäätöksen liitteessä 4. POP Pankki

-ryhmä toimittaa yhteenliittymän EU:n vakava-

raisuusasetuksen mukaiset Pilari III -tiedot Euroo-

pan pankkiviranomaiselle (EPV), joka julkistaa ne

keskitetyssä tiedonsaantiportaalissa (Pillar 3 data

hub). Linkki palveluun julkaistaan POP Pankki -ryh-

män internet-sivuilla.

Riskiasema

Luottoriski

Arvoltaan alentuneet saamiset asiakkailta (ECL-

vaihe 3) kasvoivat 192,3 (162,1) miljoonaan euroon,

koska kaikki järjestämättömät saamiset luoki-

teltiin ECL-vaiheeseen 3 tilikaudella. Odotetta-

vissa olevat luottotappiot ECL-vaiheessa 3 olivat

46,1 (45,5) miljoonaa euroa, joka kattaa 23,7 (28,1)

prosenttia ECL-vaiheen 3 saamisista. Järjestä-

mättömät saamiset olivat samalla tasolla 199,5

(208,3) miljoonaa euroa eli 4,0 (4,3) prosenttia

saamisista.

Luottoihin ja saamisiin sekä sijoituksiin kohdis-

tuva ECL oli tilikauden lopussa 56,5 (58,7) mil-

joonaa euroa. Tilikauden aikana kirjattiin lisäksi

toteutuneita luottotappiota 17,6 (18,2) miljoonaa

euroa. Luottotappioiden määrään vaikutti pit-

kittynyt heikko taloudellinen toimintaympäristö.

Tilikaudelle kirjattiin yhden miljoonan euron suu-

ruinen johdon varaus liittyen lainanhoitojoustojen

luokittelumuutokseen. Jatkossa lainanhoitojous-

tot pysyvät 24 kuukauden ajan ECL-vaiheessa 2

aiemman 12 kuukauden sijaan.

Yhteenliittymän luottokanta kasvoi tilikaudella 2,5

prosenttia päätyen 4 863,2 (4 743,6) miljoonaan

euroon. Yhteenliittymän toimiala- ja asiakasriskit

ovat hajautuneita. Henkilöasiakkaille myönnetty-

jen luottojen osuus luottokannasta oli 62,2 (62,7)

prosenttia, yritysten osuus 25,3 (24,9) prosenttia

ja maatalousyrittäjien osuus 12,5 (12,4) prosent-

tia. Pääosa luotonannosta kohdistuu vähäriski-

seen kiinteistövakuudelliseen henkilöasiakasluo-

totukseen. Asuinkiinteistövakuudellisten luottojen

osuus luottokannasta oli 61,8 (62,3) prosenttia.

Luottoriskin seuranta perustuu maksuviivästy-

mien, lainanhoitojoustojen sekä järjestämättö-

mien saamisten jatkuvaan seurantaan sekä luot-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 14

tosalkun laadun seurantaan. Odotettavissa ole-

vien luottotappioiden (ECL) määrän seuranta on

tärkeä osa luottoriskin hallintaprosessia. Ennakoi-

tavissa oleviin ongelmiin luoton hoidossa reagoi-

daan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Odo-

tettavissa olevia luottotappioita on tarkemmin

eritelty tilinpäätöksen liitteissä 4 ja 16.

Likviditeettiriski

POP Pankki -ryhmän maksuvalmiusasema säilyi

tilikauden aikana vahvana. Maksuvalmiutta ku-

vaava viranomaisvaade LCR-tunnusluku (LCR,

Liquidity Coverage Ratio) oli 31.12.2025 POP

Pankkien yhteenliittymässä 241,9 (315,1) pro-

senttia vähimmäistason ollessa 100 prosent-

tia. Yhteenliittymällä oli tilikauden päättyessä

LCR-kelpoisia likvidejä varoja ennen arvonleik-

kauksia 771,4 (955,0) miljoonaa euroa, joista 49,9

(59,5) prosenttia oli käteistä ja keskuspankki-

saatavia ja 48,0 (37,8) prosenttia erittäin likvi-

dejä tason 1 arvopapereita. Lisäksi yhteenliit-

tymällä oli LCR-portfolion ulkopuolisia, pant-

taamattomia keskuspankkirahoitukseen hyväk-

syttäviä arvopapereita 149,9 (154,1) miljoonaa

euroa. Kiinnitysluottopankkitoiminta mahdol-

listaa laajemman rahoituksen saatavuuden eri

sijoittajilta ja sillä on siten merkittävä vaikutus

likviditeettiriskin hallinnalle.

Pysyvän varainhankinnan vaatimus, NSFR, mit-

taa taseessa olevien varojen ja velkojen maturi-

teettieroja ja sen tehtävänä on varmistaa, että

pysyvä rahoitus riittää täyttämään varainhan-

kintatarpeet yhden vuoden aikajänteellä ja siten

estää liiallinen riippuvuus lyhytaikaisesta tukku-

rahoituksesta. Yhteenliittymän NSFR-suhdeluku

oli 136,5 (136,9) prosenttia minimivaatimuksen

ollessa 100,0 prosenttia.

Myös POP Pankki -ryhmän rahoitusasema säi-

lyi tilikauden aikana vahvana. Talletusten suhde

luottokantaan pysyi edelleen korkealla tasolla ja

talletusten kokonaismäärä kasvoi 4,3 prosenttia

raportointiperiodilla. Tilikauden lopussa liikkee-

seen laskettujen velkakirjojen nimellismäärä oli

664,0 (935,0) miljoonaa euroa.

Jäsenluottolaitosten osalta POP Pankkien yh-

teenliittymän keskusyhteisö POP Pankkikeskus

osk soveltaa Finanssivalvonnalta saatua lupaa

päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovel-

leta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa

osassa ja sen nojalla annetuissa Euroopan uni-

onin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen

maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Lu-

van mukaisesti likviditeettiriskin viranomais-

vaatimukset LCR- ja NSFR-vaatimusten osalta

tulee täyttää vain yhteenliittymätasolla.

Markkinariski

Pankkitoiminnan markkinariskejä syntyy jäsen-

luottolaitosten rahoitustaseista, jotka koostuvat

anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta

jälleen rahoituksesta sekä sijoitus- ja likvidi-

teettisalkuista. Tilikaudella jatkettiin pankkitoi-

minnan korkoriskin hallintaa ensisijaisesti lisää-

mällä vaiheittain korkokatetta suojaavia joh-

dannaisia. Pankkitoiminnan rahoitustaseen kor-

koriskiä seurataan ja rajoitetaan sekä nykyar-

vomenetelmän että tuloriskimallin kautta. Pank-

kitoiminnan korkoriski mitattuna +/-kahden

prosenttiyksikön koronmuutoksen vaikutuksena

12 kuukauden korkokatteeseen oli +18,4 (+17,0) /

-22,9 (-21,2) miljoonaa euroa. Jäsenluottolaitos-

ten liiketoimintaan ei kuulu varsinaista kaupan-

käyntitoimintaa (trading).

Sijoitustoiminnan pääpaino on likviditeettiase-

maa turvaavissa LCR-sääntelyn kriteerit täyt-

tävissä sijoituksissa. Sijoitustoiminnasta synty-

vää markkinariskiä rajoitetaan omaisuusluok-

kien allokaation kautta sekä omaisuusluokittain,

riskilajeittain ja vastapuolittain asetettavilla

riskirajoilla. Luotonannossa ei oteta lainkaan va-

luuttariskiä. Johdannaisten käyttö on rajoitettu

rahoitustaseen korkoriskin suojaustarkoituk-

seen.

Operatiiviset riskit

Operatiivisia riskejä pyritään ensisijaisesti hal-

litsemaan riskienhallinnan prosesseilla, ohjeilla,

työkaluilla ja riskialuekohtaisilla toimenpiteillä

(kontrollit ja hallintakeinot) havaittujen puut-

teiden ja virheiden korjaamiseksi ja riskitason

madaltamiseksi. Keskeisin operatiivisten ris-

kien hallintaprosessi POP Pankkien yhteenliit-

tymässä on säännöllisesti toteutettava opera-

tiivisten riskien itsearviointi (riskien tunnistami-

nen, arviointi, toimenpiteiden määrittäminen ja

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 15

toteuttaminen), toteutuneiden riskitapahtumien

ja läheltä piti -tilanteiden rekisteröinti ja rapor-

tointi, riskinottohalukkuuden viitekehys ope-

ratiivisten riskien osalta sekä uuden tuotteen/

palvelun hyväksymisprosessi. Yhdenmukaisen

prosessin luomiseksi varmistamiseksi sekä ris-

kiarvioinnin ja toimenpiteiden seurannan doku-

mentoimiseksi yhteenliittymän operatiivisten

riskien hallinnassa on käytössä useita riskien-

hallinnan sovelluksia, jotka mahdollistavat myös

operatiivisen riskin systemaattisen ja säännölli-

sen seurannan.

Rahanpesun ja muun talousrikollisuuden riski-

enhallinnan toimintamallia on pyritty vahvista-

maan edelleen esimerkiksi aihealueeseen liitty-

vää laadunvalvontaa lisäämällä. Keskusyhteisön

rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estä-

mistä ja pakotteiden noudattamista käsittele-

viä sitovia ohjeita päivitetään säännöllisesti mm.

muuttuneen sääntelyn johdosta ja lisäksi pa-

nostetaan aihealueen tiedottamiseen sekä yh-

teenliittymätason osaamisen kehittämiseen. Eri-

tyisesti huomiota on kiinnitetty järjestelmäke-

hitykseen ja sen varmistamiseen, että käytettä-

vät pankki- ja monitorointijärjestelmät tukevat

mahdollisimman kattavasti rahanpesun ja muun

talousrikollisuuden estämiseen ja pakotteiden

noudattamiseen liittyvien sääntely- ja riskien-

hallinnallisten vaatimusten täyttämistä.

Compliance-toiminto valvoo yhteenliittymän ul-

koistuksia, ylläpitää niistä rekisteriä ja osallistuu

niiden riskien arviointiin yhteistyössä riskienval-

vontatoiminnon kanssa.

Kriisinratkaisusuunnitelma

Rahoitusvakausvirasto on asettanut POP

Pankkien yhteenliittymälle kriisinratkaisula-

kiin (1194/2014) liittyvän omien varojen ja alen-

tamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaateen

(MREL-vaade). MREL-vaade on 20,34 prosenttia

kokonaisriskin määrästä tai 7,75 prosenttia vä-

himmäisomavaraisuusasteen laskennassa käy-

tettävän vastuiden kokonaismäärästä.

Lisäksi POP Asuntoluottopankki Oyj:lle on ase-

tettu MREL-vaade, joka on 16,0 prosenttia ko-

konaisriskin määrästä tai 6,0 prosenttia vähim-

mäisomavaraisuusasteen laskennassa käytet-

tävien vastuiden kokonaismäärästä.

POP Pankki -ryhmän MREL-vaade on katettu

omilla varoilla sekä vakuudettomilla seniorjouk-

kovelkakirjalainoilla.

Vakavaraisuusasema

Vuoden 2025 lopussa POP Pankkien yhteenliit-

tymän vakavaraisuus oli hyvällä tasolla. Yhteen-

liittymän vakavaraisuussuhde sekä ydinvakava-

raisuussuhde (CET1-%) olivat molemmat 24,5

(21,8) prosenttia. Tilikauden voittoa ei ole luettu

tilikauden omiin varoihin yhteenliittymän nou-

dattaman käytännön mukaisesti. POP Pank-

kien yhteenliittymän omat varat 728,6 (668,3)

miljoonaa euroa muodostuvat jäsenosuuksista,

POP Osuuksista, kertyneistä voittovaroista

sekä muista vapaista rahastoista. Jäsenpank-

kien keskeisin väline pääoman lisäämiseksi on

ydinpääomaan luettavat POP Osuudet, joita oli

laskettu liikkeeseen vuoden 2025 lopussa 57,2

(58,4) miljoonaa euroa.

Yhteenliittymän vakavaraisuusvaatimus koostui

seuraavista eristä:

• Vakavaraisuusasetuksen mukainen

vähimmäisvaade 8,0 %

• Finanssivalvonnan asettama

harkinnanvarainen lisäpääomavaatimus 1,5 %

• Finanssivalvonnan asettama

järjestelmäriskipuskurivaatimus 1,0 %

• Luottolaitoslain mukainen kiinteä

lisäpääomavaatimus 2,5 %

• Ulkomaisten vastuiden maakohtainen

muuttuva lisäpääomavaatimus

Lisäksi Finanssivalvonta on asettanut POP

Pankkien yhteenliittymälle ohjeellisen 1,0 pro-

sentin lisäpääomasuosituksen. Suositus on voi-

massa 31.3.2026 alkaen ja se korvaa nykyisen

1,25 prosentin ohjeellisen lisäpääomasuosituk-

sen.

Vakavaraisuusvaatimukset katetaan täysimää-

räisesti ydinpääomalla (CET1).

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 16

Finanssivalvonnan myöntämän luvan nojalla yh-

teenliittymään kuuluvat jäsenluottolaitokset on

keskusyhteisön päätöksellä vapautettu omien

varojen vaateista yhteenliittymän sisäisille erille

ja suurten vastapuolten rajoituksista yhteenliit-

tymän keskusluottolaitoksen ja jäsenpankkien

välisille erille. Finanssivalvonnan poikkeusluvalla

yhteenliittymän sisäiset erät vähennetään vä-

himmäisomavaraisuusasteen laskennassa vas-

tuiden määrästä.

Yhteenliittymän vähimmäisomavaraisuusaste

(Leverage Ratio) oli 11,6 (10,5) prosenttia suh-

teessa vaadittavaan minimitasoon 3,0 prosent-

tia.

1.1.2025 voimaantulleen EU:n päivitetyn vakava-

raisuusasetuksen N:o 575/2013 (ns. CCR3 pa-

ketti) vaikutti positiivisesti yhteenliittymän va-

kavaraisuusaseman kehitykseen.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 17

VAKAVARAISUUDEN YHTEENVETO

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Omat varat

Ydinpääoma ennen vähennyksiä 743 055 678 917

Vähennykset ydinpääomasta -14 426 -10 601

Ydinpääoma (CET1) yhteensä 728 629 668 315

Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä - -

Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta - -

Ensisijainen lisäpääoma (AT1) - -

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 728 629 668 315

Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä - -

Vähennykset toissijaisesta pääomasta - -

Toissijainen pääoma (T2) yhteensä - -

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 728 629 668 315

Riskipainotetut erät yhteensä 2 968 417 3 071 786

josta luottoriskin osuus 2 634 981 2 643 538

josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 5 291 18 202

josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 22 855 22 784

josta operatiivisen riskin osuus 305 290 387 262

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Ydinvakavaraisuussuhde (CET1-%) 24,5 % 21,8 %

Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla (T1-%)

24,5 % 21,8 %

Kokonaisvakavaraisuussuhde (TC-%) 24,5 % 21,8 %

Pääomavaatimus

Omat varat yhteensä 728 629 668 315

Pääomavaatimus yhteensä * 387 533 393 391

Puskuri pääomavaatimuksiin 341 096 274 924

Vähimmäisomavaraisuusaste

Ensisijainen pääoma (T1) 728 629 668 315

Vastuut yhteensä 6 307 385 6 351 193

Vähimmäisomavaraisuusaste, % 11,6 % 10,5 %

*Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vakavaraisuusvaatimuksesta (8,0 %), Finanssivalvonnan

asettamasta harkinnanvaraisesta lisäpääomavaatimuksesta (1,5 %) ja järjestelmäriskipuskurista (1,0 %),

luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta (2,5 %) sekä ulkomaisten vastuiden maa-

kohtaisista muuttuvista pääomavaatimuksista.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 18

TALLETTAJAN JA SIJOITTAJAN

SUOJA

Talletussuojasta säädetään rahoitusvakausviran-

omaisesta annetussa laissa. Lain mukaan talletus-

suojasta vastaa Rahoitusvakausvirasto, jonka hal-

linnoima rahoitusvakausrahasto muodostuu krii-

sinratkaisurahastosta ja talletussuojarahastosta.

Talletussuojarahaston varoista korvataan tallet-

tajan samassa talletuspankissa olevat korvaus-

kelpoiset talletukset, kuitenkin yhteensä enintään

100 000 euroa. Talletussuojarahaston maksut ka-

tettiin tilikaudella VTS-Rahaston (vanha talletus-

suojarahasto) varoista.

Talletuspankkien yhteenliittymän jäsenenä olevia

talletuspankkeja pidetään talletussuojan kannalta

yhtenä talletuspankkina. Tämän johdosta saman

tallettajan talletussuoja kaikista POP Pankkien yh-

teenliittymän jäsenluottolaitoksissa (POP Pankit ja

Bonum Pankki Oyj) olevista talletuksista on yh-

teensä 100 000 euroa.

Myös sijoittajien korvausrahastoa koskevan lain-

säädännön mukaan POP Pankkien yhteenliittymän

jäsenluottolaitoksia pidetään sijoittajan suojan

kannalta yhtenä pankkina. Korvausrahastosta kor-

vataan enintään 20 000 euroa.

POP PANKKIKESKUS OSK:N

HALLINTO

POP Pankkikeskus osk:n jäseniä ovat 18 jäsen-

osuuspankkia (POP Pankkia), Bonum Pankki Oyj

ja POP Asuntoluottopankki Oyj. Jäsenosuuspan-

kit käyttävät sääntöjen mukaista äänivaltaa POP

Pankkikeskuksen osuuskunnan kokouksessa, joka

nimittää hallintoneuvoston. Sääntöjen mukaan

Bonum Pankilla ja POP Asuntoluottopankilla kes-

kuksen tytäryhtiöinä ei ole äänivaltaa osuuskun-

nan kokouksessa.

POP Pankkikeskus osk:n hallintoneuvostoon kuu-

luu sääntöjen mukaan vähintään kolme (3) ja

enintään kolmekymmentäneljä (34) osuuskunnan

kokouksen valitsemaa jäsentä siten, että jokai-

sesta jäsenluottolaitoksesta on valittava yksi (1)

jäsen, ei kuitenkaan jäsenluottolaitoksena toimi-

vasta keskusyhteisön tytäryhteisöstä.

Hallintoneuvostoon kuului vuonna 2025 yhteensä

18 jäsentä siten, että jokaisesta jäsenluottolai-

toksesta Bonum Pankkia ja POP Asuntoluotto-

pankkia lukuun ottamatta valittiin yksi (1) jäsen.

Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi ja varapu-

heenjohtajaksi voidaan valita vain jäsenluottolai-

toksen hallituksen tai hallintoneuvoston puheen-

johtaja. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi

Harri Takala (Pohjanmaan Osuuspankin hallituk-

sen puheenjohtaja) ja varapuheenjohtajana Ari

Voutilainen (Järvi-Suomen Osuuspankin hallituk-

sen puheenjohtaja).

POP Pankkikeskus osk:n hallitukseen kuuluu vä-

hintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) hallin-

toneuvoston valitsemaa jäsentä. Hallituksen jä-

senistä vähintään puolet on valittava henkilöistä,

jotka ovat työ- tai toimisuhteessa jäsenluottolai-

tokseen. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme

vuotta luettuna hallintoneuvoston valinnasta

päättäneen kokouksen päättymisestä hallinto-

neuvoston kolmen vuoden kuluttua seuraavan

valinnoista päättävän kokouksen päättymiseen.

Näistä jäsenistä eroaa vuosittain lähinnä kolman-

nesta oleva lukumäärä toimikauden mukaan. Hal-

litus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja

varapuheenjohtajan.

Vuoden 2025 aikana hallitus kokoontui yhteensä

23 kertaa ja hallintoneuvosto viisi kertaa.

POP Pankkikeskus osk:n hallituksen jäseninä ovat

toimineet seuraavat henkilöt:

Timo Kalliomäki

toimitusjohtaja, Suomen Osuuspankki

hallituksen jäsen, hallituksen puheenjohtaja

Mikko Seppänen

toimitusjohtaja, Lammin Osuuspankki

hallituksen jäsen, hallituksen varapuheenjohtaja

Jatta Heikkilä

toimitusjohtaja, Konneveden Osuuspankki

hallituksen jäsen

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 19

Ilkka Lähteenmäki

dosentti, Aalto yliopisto, Oulun yliopisto,

Hanken Svenska handelshögskolan

hallituksen jäsen

Marja Pajulahti

toimitusjohtaja, Live-säätiö

hallituksen jäsen

Matti Vainionpää

OTK

hallituksen jäsen

POP Pankkikeskus osk:n toimitusjohtajana toimii

Jaakko Pulli. Toimitusjohtajan sijainen on laki-

asiainjohtaja Arvi Helenius.

POP Pankkikeskus osk:n tilintarkastajana toimii ti-

lintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena

tilintarkastajanaan KHT Henrik Snellman.

Palkitseminen

Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä pää-

töksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menet-

telytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön

palkitsemisessa.

Palkitseminen jakautuu kiinteään ja muuttuvaan

palkanosaan. Kiinteällä palkanosalla tarkoitetaan

tiettyyn ajanjaksoon sidottua palkkaa ja muuttu-

valla palkanosalla palkkionsaajan suoritukseen tai

taloudellisiin tekijöihin sidottua palkkiota. Muut-

tuva palkanosa käsittää sekä lyhyen että pitkän

aikavälin palkitsemisen. Lyhyen aikavälin palkitse-

misessa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palk-

kio maksetaan rahana. Pitkän aikavälin palkitsemi-

sessa ansaintajakso on 3–5 vuotta.

POP Pankki -ryhmässä muuttuva palkitseminen on

yrityskohtaista. POP Pankki -ryhmässä ei ole käy-

tössä yhtenäistä palkitsemisjärjestelmää. Palkit-

semisjärjestelmät ovat kunkin jäsenluottolaitoksen

tai yrityksen liiketoimintastrategian, tavoitteiden

ja arvojen mukaisia ja vastaavat yrityksen pitkän

aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmät ovat sopu-

soinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja

riskinkantokyvyn kanssa. Palkitseminen ei kannusta

toiminnassa riskinottoon, joka ylittäisi jäsenluotto-

laitoksen tai yrityksen riskinkantokyvyn perusteella

määritellyn tai muuten kestävän riskitason.

Jäsenluottolaitoskohtaiset ja yrityskohtaiset pal-

kitsemisjärjestelmät perustuvat EU-lainsäädän-

töön, kansalliseen lainsäädäntöön sekä Finanssi-

valvonnan määräyksiin ja ohjeisiin.

TILIKAUDEN JÄLKEISET

TAPAHTUMAT

POP Pankkikeskuksen hallituksella ei ole tiedossa

sellaisia tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtu-

mia, joilla olisi olennaista vaikutusta POP Pankki

-ryhmän tilinpäätöksessä esitetyn informaation

kannalta.

VUODEN 2026 NÄKYMÄT

Suomen talouden on jo pidemmän aikaa odotettu

kääntyvän kasvuun, mutta positiivisista signaa-

leista huolimatta käänne on viivästynyt. Viennin

elpymisestä huolimatta talouden kehitystä hidas-

taa kotimaisen kulutuksen ja investointien matala

taso. Kotitalouksien omaisuuserien arvoon liittyvä

epävarmuus on tukenut säästämistä ja nostanut

talletusten määrän ennätystasolle. Tilanteeseen

ei odoteta merkittävää muutosta ennen asunto-

markkinoiden normalisoitumista ja talouskasvun

vauhdittumista. Geopoliittinen epävakaus vai-

keuttaa maailmanmarkkinoiden kehityksen en-

nakointia, mikä heijastuu myös Suomen talouden

kehityksen ennakointiin.

Markkinat odottavat varovaista korkotason nou-

sua, mikä tukee POP Pankki -ryhmän tuloskehi-

tystä. Ryhmän tuloksen arvioidaan muodostu-

van tilikaudella 2026 saman tasoiseksi tai hieman

pienemmäksi kuin tilikaudella 2025. Tuloskehityk-

seen liittyy markkinakorkojen ja sijoitusmarkki-

noiden muutoksista ja luottotappioiden määrän

kehityksestä johtuvaa epävarmuutta.

Kaikki tilinpäätöksessä esitetyt ennusteet ja

arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen nä-

kemykseen talouden kehityksestä, ja todelli-

set tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset

johtuen toimintaympäristöön vaikuttavista teki-

jöistä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 20

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Vaihtoehtoiset tunnusluvut (Alternative Performance

Measures, APM) ovat muita kuin tilinpäätösnormis-

tossa tai muussa sääntelyssä määritettyjä talou-

dellisia tunnuslukuja ja niitä käytetään kuvaamaan

yhtiön taloudellista asemaa ja kehitystä. POP Pankki

-ryhmän esittämät tunnusluvut perustuvat IFRS:n

mukaiseen tilinpäätösraportointiin vakuutustoimin-

nan liikekulusuhdetta ja yhdistettyä kulusuhdetta

lukuun ottamatta. Alla on kuvattu toimintakertomuk-

sen sisältämien tunnuslukujen laskentakaavat.

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

Korkokate, palkkiotuotot ja -kulut netto, sijoitusten

nettotuotot, vakuutuskate, liiketoiminnan muut tuo-

tot

Liiketoiminnan kulut yhteensä

Henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut, poistot ja

arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista

hyödykkeistä

Järjestämättömät saamiset

Järjestämättömillä saamisilla tarkoitetaan yli 90

päivää erääntyneitä saamisia ja muita saamisia, joi-

den takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta johtuen

asiakkaan taloudellisista vaikeuksista. Järjestämät-

tömät saamiset sisältää myös muut kuin yli 90 päi-

vää erääntyneet arvoltaan alentuneet saamiset.

Kulu-tuottosuhde, %

Liiketoiminnan kulut yhteensä

x 100

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Tilikauden tulos

x 100

Oma pääoma ja määräysvallattomien osuus

(katsauskauden alun ja lopun keskiarvo)

Koko pääoman tuotto (ROA), %

Tilikauden tulos

x 100

Taseen loppusumma keskimäärin

(katsauskauden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma ja määräysvallattomien osuus

x 100

Taseen loppusumma

Ydinvakavaraisuussuhde (CET1), %

Ydinpääoma (CET1)

x 100

Riskipainotetut saamiset yhteensä

Ensisijainen pääomasuhde (T1), %

Ensisijainen pääoma (T1)

x 100

Riskipainotetut saamiset yhteensä

Vakavaraisuussuhde (TC), %

Omat varat yhteensä (TC)

x 100

Riskipainotetut saamiset yhteensä

Vähimmäisomavaraisuusaste

(leverage ratio), %

Ensisijainen pääoma (T1)

x 100

Vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden kokonaismäärä

Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %

Likvidit varat

x 100

Likviditeetin ulosvirtaukset - likviditeetin sisäänvirtaukset

stressitilanteessa

Pysyvän varainhankinnan

vaatimus (NSFR), %

Pysyvä varainhankinta

x 100

Pysyvän varainhankinnan vaade

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 21

POP PANKKI RYHMÄN KESTÄVYYSRAPORTTI 2025

1 ESRS 2 YLEISET TIEDOT ..............................................................................................................................23

1.1 Laatimisperusteet .................................................................................................................................23

Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1) ..........................................23

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2) ................................................................ 23

1.2 Hallinto .............................................................................................................................................................. 24

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) ..................................................24

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot

ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2) ...................................................25

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin (GOV-3) ................................................................................................26

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

–prosessista (GOV-4) ........................................................................................................................27

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin

osalta (GOV-5) .......................................................................................................................................... 27

1.3 Strategia .........................................................................................................................................................28

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1) ................................................. 28

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) .................................................................30

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) ........... 32

1.4 Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta ........................................................................................................................34

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1) ...........................................................34

Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut

ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2) ............................................38

2 YMPÄRISTÖTIEDOT ..........................................................................................................................................44

2.1 Asetuksen (EU) 2020/852 (luokitusjärjestelmäasetus) 8 artiklan

mukaiset tiedot .................................................................................................................................................44

2.2 E1 Ilmastonmuutos ...............................................................................................................................69

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ...................................................69

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

(ESRS 2 SBM-3) ........................................................................................................................................70

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1) ......71

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet (E1-2) ............................................................................................................71

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät

toimet ja resurssit (E1-3) ................................................................................................................. 72

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

tavoitteet (E1-4) ...................................................................................................................................... 73

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5) .................................. 75

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3

-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6) ...................................................................76

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot

ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet (E1-7) ...................................... 86

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 22

3 YHTEISKUNNALLISET TIEDOT .............................................................................................................87

3.1 S1 Oma työvoima ................................................................................................................................... 87

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ...................................................87

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

(ESRS 2 SBM-3) ........................................................................................................................................88

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1) ...............................88

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien

työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2) .........................................90

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3) .......................90

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien

olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus (S1-4) ........................................................................................................91

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5) .............................92

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) ...................94

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9) ........................................................................................95

Vammaiset henkilöt (S1-12) .........................................................................................................95

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit (S1-15) ..................96

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14) ........................................96

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

.... 96

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17) ........97

3.2 S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ..............................................................................................98

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ...................................................98

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

(ESRS 2 SBM-3) ........................................................................................................................................99

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet (S4-1) ....... 99

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja

loppukäyttäjien kanssa (S4-2) ..................................................................................................101

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi (S4-3) ...................................................................................................................................101

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin

liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi

ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien tehokkuus (S4-4) ...............................................................................................................102

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S4-5) .................................. 104

3.3 Paikallinen vaikuttaminen .............................................................................................................106

4 HALLINTOTAPATIEDOT ................................................................................................................................109

4.1 G1 Liiketoiminnan harjoittaminen .........................................................................................109

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ...................................................109

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet (G1-1) ............................................................................................................ 110

Korruption, lahjonnan ja rahanpesun ehkäiseminen ja

havaitseminen (G1-3) .........................................................................................................................112

Korruptio- tai lahjontatapaukset (G1-4) .........................................................................113

Hallintotapaan liittyvät tavoitteet ....................................................................................... 114

4.2 Taloudellinen vakaus ..........................................................................................................................114

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 23

1 ESRS 2 YLEISET TIEDOT

1.1 Laatimisperusteet

Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

(BP-1)

POP Pankki -ryhmä on suomalainen ﬁnanssi-

ryhmä, joka tarjoaa vähittäispankkipalveluja hen-

kilöasiakkaille ja pienille ja keskisuurille yrityksille.

POP Pankki -ryhmän muodostavat 18 jäsentensä

omistamaa POP Pankkia, POP Pankkien yhteen-

liittymän keskusyhteisönä toimiva POP Pankki-

keskus osk, keskusluottolaitoksena toimiva Bo-

num Pankki Oyj, kiinnitysluottopankkina toimiva

POP Asuntoluottopankki Oyj, POP Holding Oy

sekä näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yri-

tykset. POP Pankki -ryhmän kestävyysraportti

on laadittu kirjanpitolain (1336/1997), kestävyys-

raportointistandardien (European Sustainability

Reporting Standards, ESRS (EU) 2023/2772) ja

EU:n taksonomiaraportointia koskevan delegoidun

asetuksen (EU/2021/2178) mukaisesti. Raportti on

laadittu POP Pankki -ryhmän tasolla, ellei rapor-

toitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu.

Kirjanpitolain soveltamissäännösten mukaisesti

Bonum Pankki Oyj ja POP Asuntoluottopankki

Oyj eivät laadi erillisiä kestävyysraportteja vaan

näiden yhtiöiden kestävyystiedot on sisällytetty

ryhmätason kestävyysraporttiin.

POP Pankki -ryhmän kestävyysraportissa huo-

mioidaan sen oman toiminnan lisäksi myös arvo-

ketju. Kestävyysraportti kattaa koko arvoketjun,

joka on avattu tarkemmin ESRS 2 Yleiset tiedot

-standardin strategiaa, liiketoimintamallia ja ar-

voketjua koskevassa kappaleessa SBM-1.

Kestävyysraportissa ei ole käytetty mahdolli-

suutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät henki-

seen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin

tuloksiin taikka parhaillaan neuvoteltavana oleviin

tai muutoin keskeneräisiin asioihin.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

POP Pankki -ryhmän kestävyysraportissa an-

netaan tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot yh-

dessä niiden tietojen kanssa, joihin ne viittaavat.

Näitä tietoja voivat olla ESRS 1:ssä määritetyistä

aikaväleistä poikkeaminen, mittareissa käytetyt

mahdolliset estimaatit arvoketjusta, estimoin-

nissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus tai

tiedot perustuen muuhun lainsäädäntöön tai ylei-

sesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia kos-

keviin säännöksiin.

Kestävyystavoitteisiin on tehty muutoksia edel-

liseen raportointikauteen verrattuna. Henkilös-

töön liittyvän tavoitteen mittaria on muokattu,

ja henkilöstökyselystä seurattava NPS-luku on

muutettu päivitettyä strategiaa vastaavaksi. Päi-

vitetty henkilöstökyselyn tavoiteltava NPS-luku

on vähintään 20. Lisäksi kattavampaa biodiversi-

teettiselvitystä koskeva tavoite on poistettu, kun

biologinen monimuotoisuus ei ole noussut olen-

naiseksi aiheeksi kaksinkertaisen olennaisuuden

arvion päivityksessä vuonna 2025.

Kasvihuonepäästöjen laskentamenetelmien ke-

hitystyön seurauksena vuoden 2024 laskennassa

havaittiin epätarkkuutta. Havainnot koskivat lis-

tattujen osakkeiden ja yritysten joukkovelkakir-

jojen päästölaskentaa. Vertailukauden lukuja on

oikaistu vastaamaan vuoden 2025 laskentame-

netelmän tuloksia. Laskentamenetelmien täsmen-

tämisen kokonaisvaikutus oli - 2 962 hiilidioksi-

diekvivalenttitonnia. Oikaistut luvut on esitetty

tarkemmin kappaleessa E1-6.

Kaikki ESRS-standardien mukaiset tiedot on si-

sällytetty kestävyysraporttiin, eikä mitään tietoja

ole sisällytetty viittauksina.

Seuraavien tietopisteiden tai tiedonantovaati-

musten kohdalla on hyödynnetty siirtymäsään-

nöksiä:

• ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, ris-

kit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaiku-

tus strategian ja liiketoimintamallin kanssa,

tietopiste 48e

• E1 E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäris-

kien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mah-

dollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaiku-

tukset

• S1 S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuulu-

vien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

• S1 S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä

koskevat mittarit

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 24

• S1 S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat

mittarit, tietopisteet 88d ja 88e sekä muita

kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat tie-

topisteet

Kestävyysraportissa esitettyjä mittareita ei ole

validoinut muu ulkopuolinen taho kuin varmen-

nuspalvelujen tarjoaja.

1.2 Hallinto

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

(GOV-1)

POP Pankkikeskus osk:n hallitus johtaa POP Pank-

kikeskus osk:ta määrittelemiensä liikeperiaattei-

den mukaisesti. Hallituksen liiketoiminnan harjoit-

tamiseen liittyvinä tehtävinä on muun muassa:

• vastata POP Pankkikeskus osk:n hallinnon ja

toiminnan asianmukaisesta ja luotettavasta

järjestämisestä

• huolehtia, että POP Pankkikeskus osk:n kir-

janpidon ja varainhoidon valvonta on asian-

mukaisesti järjestetty

• hyväksyä POP Pankki -ryhmän strategia

• huolehtia, että POP Pankkikeskus osk:n stra-

tegian, periaatteiden ja tavoitteiden noudat-

tamista valvotaan luotettavasti

• päättää POP Pankkikeskus osk:n organisaa-

tiorakenteesta ja annettavista toimivaltuuk-

sista toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille

ja muille toimihenkilöille

• valita ja vapauttaa johtoryhmän jäsenet ja

tarkastustoiminnasta vastaava johtaja sekä

määrätä heidän palkka- ja muut etunsa

• päättää POP Pankkikeskus osk:n henkilös-

tön palkkakehityksen päälinjoista ja palkka-

politiikasta sekä POP Pankkikeskus osk:ssa

käyttöönotettavista palkitsemisjärjestelmistä

sekä valvoa ja arvioida palkitsemisjärjestel-

mien toimivuutta ja vaikutuksia sekä niiden

noudattamista

• päättää ja vahvistaa POP Pankkikeskus osk:n

toimintoja ohjaavat sisäiset yleiset toiminta-

ohjeet ja valvoa niiden noudattamista

• arvioida säännöllisesti POP Pankkikeskus

osk:n hallinto- ja ohjausjärjestelmien tehok-

kuutta ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpitei-

siin puutteiden korjaamiseksi

• päättää POP Prime -koron muuttamisesta

• päättää kutsua osuuskunnan kokous koolle

• päättää toiminimen kirjoittamiseen oikeute-

tuista henkilöistä

• edustaa POP Pankkikeskus osk:ta ja kirjoittaa

sen toiminimi

• käsitellä POP Pankkikeskus osk:n toimintaa

koskevat tarkastuskertomukset, riskiarviot,

selonteot ja huomautukset sekä valvoa niissä

edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamista

• valmistella ja tehdä esityksiä hallintoneuvos-

ton ja osuuskunnan kokouksen päätettäväksi

tulevista asioista

• valvoa lakien, viranomaisten antamien ohjei-

den ja määräysten ja POP Pankkikeskus osk:n

sääntöjen noudattamista sekä POP Pankki-

keskus osk:n toimielinten antamien ohjeiden

ja tavoitteiden toteutumista sekä päätösten

täytäntöönpanoa ja huomioon ottamista.

Vuoden 2025 lopussa POP Pankkikeskus osk:n

hallitukseen kuului kuusi hallintoneuvoston valit-

semaa jäsentä. Hallituksen jäsenistä puolet ovat

työ- tai toimisuhteessa POP Pankki -ryhmän jä-

senluottolaitokseen. Kukaan hallituksen jäsenistä

ei osallistu POP Pankkikeskus osk:n liikkeenjoh-

toon. Hallituksella on sen tehtävien kannalta riit-

tävästi ja monipuolisesti osaamista ja kokemusta

pankin liiketoiminnasta ja siihen liittyvistä ris-

keistä. Hallituksen kokoonpanon monimuotoisuus

nähdään keskeisenä tekijänä, jolla on myöntei-

nen vaikutus pankin tehokkuuteen, kilpailukykyyn,

riskienhallintaan ja joka edesauttaa ammattitai-

toista hallitustyöskentelyä. Vuoden 2025 lopussa

hallituksessa oli kaksi naista ja neljä miestä. Näin

ollen naisten osuus hallituksen jäsenistä oli 33 %

ja miesten osuus 67 %. Hallitus arvioi jäsentensä

riippumattomuuden, ja vuoden 2025 lopussa 50 %

hallituksen jäsenistä oli riippumattomia.

POP Pankkikeskus osk:n johtoryhmällä tarkoi-

tetaan toimitusjohtajaa ja tämän välittömässä

alaisuudessa toimivia henkilöitä, jotka toimitus-

johtajan ohella tosiasiallisesti johtavat POP Pank-

kikeskus osk:n toimintaa. Johtoryhmän tehtävänä

on avustaa toimitusjohtajaa.

Vuoden 2025 lopussa POP Pankkikeskus osk:n

johtoryhmään kuului kuusi POP Pankkikeskus os-

k:n hallituksen nimittämää jäsentä. Kaikki johto-

ryhmän jäsenet osallistuvat POP Pankkikeskuk-

sen liikkeenjohtoon. Johtoryhmässä ei ole työ-

suhteisten työntekijöiden tai muiden työntekijöi-

den edustusta. Johtoryhmässä on sen tehtävien

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 25

kannalta riittävästi ja monipuolisesti osaamista ja

kokemusta pankin liiketoiminnasta ja siihen liit-

tyvistä riskeistä. Vuoden 2025 lopussa johtoryh-

mässä oli yksi nainen ja viisi miestä.

POP Pankki -ryhmässä kestävyystekijöiden vai-

kutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnista-

misesta, seurannasta ja valvonnasta vastaa POP

Pankkikeskus osk:n hallitus ja johtoryhmä.

POP Pankkikeskus osk:n hallitus hyväksyy POP

Pankki -ryhmän kestävyystavoitteet. Tavoittei-

den etenemisestä ja toteutumisesta raportoidaan

hallitukselle.

Hallitus on käsitellyt vuonna 2025 päivitettyä

kaksinkertaisen olennaisuuden arviota ja siinä

tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuk-

sia ja hyväksynyt ne. POP Pankkikeskus osk:n

hallitus käsittelee ja tarvittaessa päivittää tun-

nistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

vähintään vuosittain sekä tarvittaessa aina, kun

toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muu-

toksia, joilla voi olla vaikutusta olennaisiin vaiku-

tuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa

raportoi hallitukselle olennaisista kestävyyteen

liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli-

suuksista sekä niissä tapahtuneista muutoksista.

Johtoryhmässä on vastuuhenkilö, joka tuo johto-

ryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti tietoa kes-

tävyyteen liittyvistä olennaisista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista ja niihin tunniste-

tuista muutostarpeista. Johtoryhmän alaisuu-

teen on perustettu valmistelevaksi toimielimeksi

ESG-ohjausryhmä. ESG-ohjausryhmä tekee tar-

vittaessa vastuullisuuteen liittyviä päätösesityk-

siä johtoryhmälle.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallin-

nassa noudatetaan samoja valvontamenetelmiä

kuin POP Pankki -ryhmän muussakin toiminnassa.

Valvontaa tapahtuu osana sisäistä valvontaa

sekä osana riskienvalvonnan, compliancen ja si-

säisen tarkastuksen suorittamaa valvontaa.

POP Pankkikeskus osk:n hallitus asettaa olen-

naisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

liittyvät tavoitteet sekä käsittelee niiden toteu-

tumista vähintään vuosittain. Johtoryhmä seuraa

asetettujen tavoitteiden saavuttamista vähin-

tään vuosittain ja raportoi niistä hallitukselle.

Hallitus on nimennyt keskuudestaan vastuuhen-

kilön, joka omalta osaltaan varmistaa, että halli-

tus saa riittävät taustatiedot kestävyysseikoista

ja hallituksella on asianmukainen vastuullisuus-

osaaminen ja -asiantuntemus. Lisäksi hallituksen

ajantasaista tietämystä ja osaamista kestävyys-

seikoista täydennetään POP Pankkikeskus osk:n

lakiasiainjohtajan ja vastuullisuusasiantuntijan

säännöllisillä raporteilla hallitukselle koskien vas-

tuullisuusasioiden etenemistä. Lakiasiainjohtaja

yhdessä vastuullisuusasiantuntijan kanssa var-

mistaa, että johtoryhmällä sekä sen alaisuudessa

toimivalla ESG-ohjausryhmällä on riittävät taus-

tatiedot kestävyysseikoista ja näillä on asian-

mukainen vastuullisuusosaaminen ja -asiantun-

temus. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol-

lisuudet on tunnistettu POP Pankki -ryhmän ja

sen arvoketjun näkökulmasta. Hallinto-, johto- ja

valvontaelimillä on itsellään ja niiden käytössä

asiantuntijoita, joilla on vahvaa toimialaosaa-

mista ja -kokemusta. Luottolaitoksen hallinto-,

johto- ja valvontaelimissä toimimiseen sovelle-

taan kelpoisuuteen liittyviä sääntelyvaatimuksia.

Nämä vaatimukset yhdessä oman sisäisen valin-

tamenettelyn kanssa varmistavat, että tehtäviin

valituilla henkilöillä on riittävä asiantuntemus lii-

ketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa.

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat (GOV-2)

POP Pankkikeskus osk:n hallituksen hyväksy-

mässä johtamisjärjestelmässä on määritelty, ke-

nen toimesta ja kuinka usein hallitus-, johto ja

valvontaelimet saavat tietoa olennaisista vaiku-

tuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä due

diligence -prosessin täytäntöönpanosta.

POP Pankkikeskus osk:n hallitus saa johtoryhmän

kautta tietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä

ja mahdollisuuksista vuosittaisen vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien säännöllisen läpikäyn-

nin yhteydessä sekä lisäksi tapauskohtaisesti,

kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia,

joilla voi olla vaikutusta olennaisiin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä osana tavan-

omaista liiketoiminnan raportointia esimerkiksi

osana uusien tuotteiden ja palveluiden käyttöön-

ottoa, olemassa olevien prosessien muutoksia ja

yhteistyökumppaneiden valintaa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 26

Hallitus saa johtoryhmän kautta tietoa due dili-

gence -prosessin täytäntöönpanosta säännöl-

lisesti vähintään vuosittain osana olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyä

sekä lisäksi hallitukselle raportoidaan johtoryh-

män tekemän arvion perusteella jatkuvan seu-

rannan yhteydessä tietoon tulleet puutteet vai-

kutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintatoi-

menpiteiden noudattamisesta tai riittävyydestä.

Puutteiden perusteella laaditaan toimenpiteet

tilanteen korjaamiseksi, arvioidaan due diligence

-prosessin tehokkuutta ja toimivuutta sekä laa-

ditaan toimenpiteet, joiden avulla estetään ti-

lanteen uusiutuminen. Jos hallintatoimenpiteistä

huolimatta olennainen tosiasiallinen haitallinen

vaikutus toteutuu, viedään asia välittömästi POP

Pankkikeskus osk:n hallitukselle tiedoksi. POP

Pankkikeskus osk:n hallitus päättää aiheutuneelle

tosiasialliselle vaikutukselle tapauskohtaisesti

soveltuvat korjaustoimenpiteet.

Johtoryhmä käsittelee vastaavat tiedot kuin hal-

litus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mah-

dollisuuksista sekä due diligence -prosessin täy-

täntöönpanosta sekä niihin liittyvistä toimista.

POP Pankkikeskus osk:n hallitus ja johtoryhmä

käsittelevät vastuullisuuteen liittyvien tavoit-

teiden ajankohtaista tilannetta ja tuloksia. Joh-

toryhmä saa tiedot ESG-ohjausryhmän kautta

sekä suoraan lakiasiainjohtajalta ja vastuullisuus-

asiantuntijalta. Vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet otetaan huomioon sisäisissä prosesseissa

lanseerattaessa uusia tuotteita ja palveluita sekä

valittaessa uusia yhteistyökumppaneita. Näihin

liittyvät havainnot otetaan huomioon hallinto-,

johto- ja valvontaelinten päätöksenteossa. Li-

säksi olemassa olevia tuotteita ja palveluita sekä

yhteistyökumppanuuksia seurataan jatkuvasti

osana tavanomaista liiketoimintaa. Näissä havai-

tut puutteet raportoidaan hallinto-, johto- ja val-

vontaelimille osana riskienhallintaprosessia. Hal-

linto-, johto- ja valvontaelinten valvoessa strate-

giaa ei ole toistaiseksi huomioitu kaksinkertaisen

olennaisuuden arviossa tunnistettuja vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia.

Tilikauden 2025 aikana johtoryhmän kokouksissa

ja hallituksen kokouksissa on käsitelty seuraavia

kestävyysaiheita:

• Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin

päivitys

• Vastuullisuustavoitteet

• Kestävyyssääntelyn seuranta

• Sidosryhmätutkimukset ja henkilöstökyselyt

• Vastuullisuuteen liittyvät politiikat ja niiden

päivitykset

• ESG-riskiarvio

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

(GOV-3)

POP Pankki -ryhmässä kukin yhteisö päättää

omasta palkitsemisestaan. Kaikki ryhmän yh-

teisöt noudattavat palkitsemisessa POP Pankki

-ryhmän yhteisiä palkitsemisen periaatteita. Pe-

riaatteiden mukaan palkitsemisjärjestelmän tulee

olla yhteenliittymän ja jäsenluottolaitoksen lii-

ketoiminnan tavoitteiden ja riskistrategian, myös

ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan

liittyviä riskejä koskevien tavoitteiden, yrityskult-

tuurin ja arvojen, riskikulttuurin ja yhteenliitty-

män ja jäsenluottolaitoksen pitkän aikavälin etu-

jen mukainen sekä sopusoinnussa eturistiriitojen

välttämiseksi käytettyjen toimenpiteiden kanssa.

POP Pankki -ryhmässä ei ole yhtenäistä linjausta

sen suhteen, tarjotaanko hallinto-, johto- ja val-

vontaelinten jäsenille kestävyysseikkoihin liittyviä

kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä tai huo-

mioidaanko ilmastoon liittyvät näkökohdat hal-

linto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten ansioissa

ja millä tavoin. POP Pankkikeskuksen hallinto-,

johto- ja valvontaelinten jäsenillä ei ole kestä-

vyysseikkoihin liittyviä palkitsemis- tai kannus-

tinjärjestelmiä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 27

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence –prosessista (GOV-4)

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysraportissa

Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoi-

mintamalliin

ESRS 2 GOV-1

ESRS 2 GOV-2

Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa

due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa

ESRS 2 SBM-2

ESRS 2 IRO-1

G1-1

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi ESRS 2 IRO-1

ESRS 2 SBM-3

Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi ESRS 2 GOV-2

S1-3

S4-3

G1-1

G1-3

Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä ESRS 2 GOV-1

ESRS 2 GOV-2

E1-4

S1-5

S4-5

G1-3

Hallintotapaan liittyvät tavoitteet (G1)

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

POP Pankki -ryhmän kestävyysraportointi on to-

teutettu siten, että periaatteet ja prosessit nou-

dattavat lakisääteisen raportoinnin, riskienhal-

linnan ja sisäisen valvonnan vaatimuksia. POP

Pankki -ryhmän kestävyysraportoinnille ei ole

määritetty erillistä riskienhallinnan ja sisäisen

valvonnan prosessia tai järjestelmää.

Kestävyysraportointiin liittyy laaja määrä kerät-

tävää laadullista ja määrällistä tietoa organisaa-

tion eri tasoilta, sisäisistä toiminnoista ja arvo-

ketjusta. Tietolähteiden moniulotteisuuden takia

kestävyysraportoinnin kannalta olennaisimmat

riskit liittyvät tietojen oikeellisuuteen, joka tar-

kemmin eriteltynä pitää sisällään tietojen tark-

kuuden, tietojen saatavuuden sekä tietojen ajan-

tasaisuuden.

Tietojen oikeellisuutta koskevaan riskiin on POP

Pankki -ryhmässä vastattu määrittelemällä roo-

lit raportointiin osallistuville sisäisille toiminnoille.

Merkittävimpiä raportointiin osallistuvia POP

Pankkikeskus osk:n sisäisiä toimintoja ovat ta-

lous, HR, riskienvalvonta, liiketoiminta ja comp-

liance. Kestävyysraportointiin tuotettujen tieto-

jen ominaisuudet eroavat raportointivaatimusten

mukaan, jolloin eri toiminnoilla on erilaiset tiedon-

keruun prosessit. Kullekin osa-alueelle on mää-

ritetty omat toiminnolle soveltuvat tietojenkerä-

ysmallit ja kontrollit, joilla pyritään varmistamaan

raportoitavien tietojen oikeellisuus. Sisällöllinen

vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuu rapor-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 28

toinnin aikataulujen noudattamisesta ja toimitta-

misesta raportointiin on vastuunjaossa määritel-

lyillä sisäisillä toiminnoilla.

Kestävyysraportoinnin riskienarviointimallit, pri-

orisointimenetelmät ja prosessit ovat toistaiseksi

valvonta- ja kontrollinäkökulmasta kehitysvai-

heessa.

POP Pankki -ryhmän kestävyysraportin laadinnan

koordinoimiseen on nimetty vastuullisuusasian-

tuntija, jonka tehtävänä on seurata ja ohjeistaa

raportointiprosessia. POP Pankki -ryhmässä on

määritetty roolit ja vastuut kestävyysraportoinnin

osa-alueille. Kestävyysraportoinnin vaatimuksia

ja havaintoja käydään läpi ESG-ohjausryhmässä,

joka koostuu pääosin toimivasta johdosta. Ra-

portoinnin kannalta merkittävimmät aihealueet

viedään POP Pankkikeskus osk:n johtoryhmälle ja

hallitukselle päätettäväksi.

Lisäksi raportoitavien tietojen osalta käydään

aktiivista keskustelua kestävyysraportin var-

mentajan kanssa. Toimintamallin tavoitteena on,

että olennaiset raportin oikeellisuuteen vaikutta-

vat tekijät selvitetään etupainotteisesti ja rapor-

tointiprosessia kehitetään jatkuvasti. Kokonai-

suudessaan kestävyysraportoinnin laadintapro-

sessi on suunniteltu niin, että tietojen alkuperä ja

laskentamenetelmät on jälkikäteen mahdollista

varmentaa riippumattoman osapuolen toimesta.

Merkittävänä osana tietojen varmennettavuu-

den varmistamista on, että tietojen keräämiseksi

suoritetut toimenpiteet ja laskentamenetelmät on

dokumentoitu ja kuvattu riittävällä tasolla.

1.3 Strategia

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

(SBM-1)

Strategia ja kestävyysteemat

POP Pankki -ryhmän liiketoiminnan ja strate-

gian keskiössä ovat sen asiakkaat ja paikallisuus.

Vastuullisuus nivoutuu ryhmän perustehtävään

asiakkaiden taloudellisen hyvinvoinnin ja me-

nestyksen edesauttajana. POP Pankki -ryhmän

strategiaa on päivitetty vuonna 2025. Päivite-

tyn strategian mukaisesti ryhmässä tavoitellaan

kestävyysseikkojen näkökulmasta asiakasarvon

luomista vastuullisella liiketoiminnalla sekä henki-

lökunnan tyytyväisyyttä ja osaamistason nostoa.

Lisäksi ryhmän vastuullisuusohjelma on tunnis-

tettu strategian kannalta keskeiseksi toimenpide-

ohjelmaksi.

POP Pankki -ryhmä tarjoaa tuotteitaan ja pal-

veluitaan henkilö- ja yritysasiakkaille Suomessa.

POP Pankki -ryhmän merkittäviin tuotteisiin ja

palveluihin kuuluvat luotot, sijoitustuotteet, tilit,

kortit, vakuutukset, maksuliikennepalvelut sekä

verkkopalvelut, kuten verkko- ja mobiilipankki.

Merkittävissä tuote- ja palveluryhmissä, markki-

noissa ja asiakasryhmissä ei ole tapahtunut muu-

toksia raportointikauden aikana.

Vuoden 2025 lopussa POP Pankki -ryhmässä oli

työsuhteessa 888 työntekijää, jotka kaikki tekivät

töitä Suomessa.

POP Pankki -ryhmä on asettanut kestävyysta-

voitteet vuosille 2025–2027. Tavoitteita on ase-

tettu kolmesta eri näkökulmasta; ympäristövas-

tuun, sosiaaliseen vastuun ja hyvän hallintotavan

mukaan. Tavoitteiden asetannassa on huomioitu

tuote- ja palveluryhmät sekä eri sidosryhmät ja

heidän odotuksensa. POP Pankki -ryhmän kes-

tävyyteen liittyvät tavoitteet kattavat ryhmän

merkittävimmät asiakasryhmät eli henkilö- ja

yritysasiakkaat. Kestävyystavoitteissa on huo-

mioitu myös ryhmän tarjoamat tuotteet ja palve-

lut, kuten Vihreä laina, kestävät sijoitustuotteet ja

POP Taloushetki -talousneuvontapalvelu.

Kestävyystavoitteita on muokattu vuoden 2025

aikana strategian uudistuksesta ja kaksinkertai-

sen olennaisuuden arvion päivityksestä johtuen.

Ryhmän työtyytyväisyyskyselystä seurattava

NPS-luku on korjattu vastaamaan strategista

tavoitetta, ja kattavampaa biodiversiteettiselvi-

tystä koskeva tavoite on poistettu, kun biologinen

monimuotoisuus ei ole noussut olennaiseksi ai-

heeksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvion päi-

vityksessä vuonna 2025.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 29

Ylätavoite Tavoite Mittari

Ympäristövastuun tavoitteet

Edistämme kestävien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa

Vaikutamme ilmastovaikutuksiimme tarjoamalla asiakkaillemme kestäviä

laina- ja sijoitustuotteita ja kehittämällä tuotevalikoimaa.

1. Kasvatamme vihreän luotonan-

non osuutta myönnetyistä lainoista

Myönnämme vihreitä lainoja vuonna 2025 vähintään 10 miljoonaa euroa ja vuonna

2026 15 miljoonaa euroa.

2. Lisäämme kestäviä sijoituskoh-

teita tuoteportfolioon

Tuotevalikoimaan otettu uusia kestäviä rahastoja asiakkaille vuoteen 2027 loppuun

mennessä.

Hillitsemme kasvihuonekaasupäästöjä

Selvitämme toiminnassamme ja arvoketjussamme toteuttavia toimenpiteitä

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja asetamme tavoitteet toimen-

piteiden aikataululle ja päästöjen vähentämiselle.

1. Asetamme päästövähennysta-

voitteet ja toimenpiteet päästöjen

vähentämiseksi

Päästötavoitteet on asetettu ja suunnitelma toimenpiteistä laadittu vuoden 2025

aikana.

Sosiaalisen vastuun tavoitteet

Tuemme asiakkaidemme ja paikallisten yhteisöjen menestystä

ja talousosaamista

Edistämme asiakkaidemme taloudellista hyvinvointia ja vaurastumista sekä

pidämme huolta korkeasta asiakastyytyväisyydestä. Koulutamme asiak-

kaitamme talouden ja turvallisen asioinnin teemoista. Teemme aktiivista

yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa ja tuemme paikallista elinvoimai-

suutta.

1. Lisäämme yritysasiakkaiden

kestävyysteemojen ymmärrystä

asiakaskohtaamisissa ja koulutta-

malla henkilökuntaa

Yritysasiakkaille on tuotettu vastuullisuusopas vuoden 2026 loppuun mennessä.

Henkilöstöä on koulutettu ja yritysasiakkaiden tapaamisissa on keskusteltu kestä-

vyysteemoista.

Koulutukset ja keskustelut on tavoitteena saada osaksi toimintatapoja vuoteen

2027 mennessä.

2. Tuemme asiakkaidemme talou-

dellista hyvinvointia ja osaamista

Tarjoamme henkilökohtaista talousneuvontaa asiakkaillemme POP Taloushetkissä.

Tavoittelemme vähintään lukua 75 Taloushetkien NPS-kyselyssä.

Asiakastyytyväisyydessä tavoittelemme vähintään NPS-lukua 33 henkilöasiakkai-

den osalta ja 31 yritysasiakkaiden osalta. *

NPS-lukuja seurataan vuosittain.

*EPSI-tutkimukseen perustuvat NPS-luvut

Edistämme henkilöstön hyvinvointia

Kehitämme henkilöstön hyvinvointia ja tarjoamme mahdollisuuksia ylläpitää

ja kehittää ammattitaitoa. Emme syrji ja kohtelemme henkilöstöämme

yhdenvertaisesti.

1. Edistämme henkilöstön

yhdenvertaisuutta, osaamista ja

työhyvinvointia

Tavoittelemme ryhmän työtyytyväisyyskyselystä vähintään NPS-lukua 20.

NPS-lukuja seurataan vuosittain.

Hyvän hallintotavan tavoitteet

Toimimme hyvän hallintotavan mukaisesti

Toimimme sääntelyn ja eettisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti.

Korruptiolle ja lahjonnalle on nollatoleranssi. Tunnemme asiakkaamme ja

estämme rahanpesua.

1.Toimimme hyvän hallintotavan

mukaisesti ja eettisiä periaatteita

noudattaen.

Vähintään 95 % työntekijöistä on suorittanut hyvää hallintotapaa ja eettisiä periaat-

teita koskevat kurssit.

Koulutusten suoritusprosentteja seurataan vuosittain.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 30

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Rahoituslaitoksena POP Pankki -ryhmällä on yh-

teiskunnallinen rooli taloudellisen hyvinvoinnin

edistäjänä ja paikallisyhteisöjen tukijana. Ryhmä

edistää talouskasvua ja -hyvinvointia tarjoamalla

päivittäisiä pankkipalveluita, säästämisen ja sijoit-

tamisen palveluita sekä luototusta kotitalouksille ja

yrityksille. POP Pankit tukevat alueellista kehitystä

rahoittamalla paikallisia hankkeita ja tukemalla

paikallisia yhteisöjä.

POP Pankki -ryhmän kestävyysraportti kattaa

arvoketjun alkupään, ryhmän oman toiminnan ja

arvoketjun loppupään. POP Pankki -ryhmän arvo-

ketjun alkupäässä korostuvat varainhankinta sekä

toimittajat ja yhteistyökumppanit. Varainhankinta

koostuu pääpirteittäin talletuksista, joukkovelka-

kirjalainoista sekä muun rahoituksen hankinnasta

ja sijoittajasuhteiden ylläpidosta. Riittävä taloudel-

linen pääoma on edellytys ryhmän liiketoiminnalle.

POP Pankki -ryhmän merkittäviin toimittajiin kuu-

luvat esimerkiksi tietojärjestelmien, viranomais- ja

riskiraportoinnin sekä taloushallinnon toimintojen

toimittajat. Ryhmä toimii myös usean tuoteyhtiön

asiamiehenä rahastovälityksessä ja vakuuttami-

sessa. Muihin ulkoisiin sidosryhmiin kuuluvat esi-

merkiksi viranomaiset sekä edunvalvontajärjestöt.

Arvoketjussa ryhmän oman toiminnan osalta kes-

keisiä toimintoja ovat hallinto ja johtaminen, liike-

toiminta, oma työvoima, riskienhallinta ja -valvonta,

vaatimusten noudattaminen ja taloushallinto. Hal-

linto ja johtaminen luovat perustan hyvälle hallinto-

tavalle, pitkäjänteiselle, tehokkaalle ja järjestelmäl-

liselle toiminnalle sekä toiminnan valvonnalle. Liike-

toiminnan tarkoituksena on luoda arvoa asiakkaille.

Arvonluonti toteutuu esimerkiksi osana päivittäistä

asiakkaiden palvelua, asiakkaiden tarpeiden ym-

märtämistä, tuotekehitystä sekä palvelukanavien

ja -järjestelmien hallintaa. Tuotekehitystä tehdään

ryhmässä itse ja yhteistyössä kumppaniverkoston

kanssa. Määrämuotoisella tuotehallintaprosessilla

varmistetaan, että ryhmän tuotekehitys on laadu-

kasta ja tavoitteiden ja arvojen mukaista. Oman

työvoiman osalta keskeistä on osaamisen ylläpito

ja kehittäminen, työhyvinvointi ja riittävistä hen-

kilöstöresursseista huolehtiminen. Pankin toimin-

nassa riskienhallinta ja vaatimusten mukaisuus

ovat korostuneessa asemassa. Toimintoihin sisäl-

tyy esimerkiksi vakavaraisuuden, luottoriskien sekä

operatiivisen riskien hallinta, sisäinen valvonta,

tietoturvasta ja -suojasta huolehtiminen sekä ra-

hanpesun estäminen. Taloushallintoon kuuluvat

esimerkiksi taloustietojen hallinta ja taloudellinen

raportointi.

POP Pankki -ryhmän arvoketjun loppupäässä ovat

henkilö-, yritys- ja jäsenasiakkaat, joille tarjotaan

kattavasta tuote- ja palveluvalikoimasta päivittäi-

siä pankkipalveluita, luototusta ja säästämisen ja

sijoittamisen palveluita niin digitaalisissa kuin fyy-

sisissä palvelukanavissa. Asiakkaiden osalta kes-

keinen arvoketjun osa on ryhmän luottokanta. POP

Pankki -ryhmän luottokanta koostuu pääpirteis-

sään asuin- ja kiinteistövakuudellisista luotoista,

kulutusluotoista ja yritysluotoista. POP Pankki

-ryhmän arvoketjun loppupäähän sisältyy myös

ryhmän strategiasta johdettu paikallinen vaikutta-

minen, joka näkyy asiakkaiden ja paikallisten yh-

teisöjen elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin ja talous-

taitojen tukemisena. Tämä näkyy esimerkiksi oppi-

laitosyhteistöinä, sponsorointeina ja lahjoituksina

sekä fyysisenä konttoreiden ja palvelupisteiden

edustamana läsnäolona. Lisäksi ryhmän arvoketjun

loppupäähän kuuluvat ryhmän sijoitukset.

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

POP Pankki -ryhmän keskeisiin sidosryhmiin kuu-

luvat sen asiakkaat, henkilöstö, palveluntoimitta-

jat ja yhteistyökumppanit, sijoittajat, viranomaiset,

luottoluokittajat, paikalliset yhteisöt sekä edun-

valvontajärjestöt. POP Pankki -ryhmä on vuoro-

vaikutuksessa kaikkien keskeisten sidosryhmiensä

kanssa. Vuorovaikutusta käydään eri tavoin ja eri

kanavissa, kuten alla esitetyssä taulukossa on esi-

merkkien mukaisesti kuvattu. Vuorovaikutuksen

tarkoituksena on tunnistaa POP Pankki -ryhmän

toiminnan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

sekä sidosryhmien tarpeita ja toiveita. Sidosryhmä-

vuorovaikutuksen tulokset otetaan huomioon kehi-

tettäessä POP Pankki -ryhmän toimintaa, ja pyrki-

myksenä on vastata sidosryhmien näkemyksiin ja

vaatimuksiin sekä hallita riskejä ja mahdollisuuksia.

Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnetään esimer-

kiksi asiakaskokemuksen kehittämisessä, tuoteke-

hityksessä, ryhmän työyhteisöjen kehittämisessä

sekä vastuullisuusohjelman ja -tavoitteiden laati-

misessa. Esimerkkejä sidosryhmävuorovaikutuk-

sen tuloksista on kuvattu tarkemmin S4 Kuluttajat

ja loppukäyttäjät -standardin osiossa S4-2 ja S1

Oma työvoima -standardin osiossa S1-2.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 31

Sidosryhmä Vuorovaikutus sidosryhmän kanssa

Asiakkaat Asiakaspalaute- ja yhteydenottolomakkeet

Digitaaliset asiakasviestintäkanavat sekä tapaamiset pankkien toimipaikoissa

Asiakastyytyväisyystutkimukset

Osuuskuntakokoukset ja hallintoneuvosto

Henkilöstö Henkilöstötutkimus

Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa

Rikkomuksista ilmoittamisen kanava

Sisäinen viestintä

Koulutukset

Työsuojelu

Palveluntoimittajat ja yhteistyökumppanit Tapaamiset

Tuotekehitys

Viranomaiset Tapaamiset

Kyselyt ja raportointi

Paikalliset yhteisöt (oppilaitokset, opiskelijat,

paikalliset asukkaat ja yhdistykset)

Tapahtumat ja vierailut

Tapaamiset

Yhteistyöprojektit

Sijoittajat Tapaamiset

Pörssitiedottaminen

Luottoluokittajat Tapaamiset

Edunvalvontajärjestö Työryhmät

POP Pankki -ryhmän vuonna 2025 julkaistun stra-

tegian uudistukseen osallistettiin laajasti henkilö-

kuntaa. Strategiaan on nostettu henkilöstön tyy-

tyväisyys, jota mitataan vuosittaisella kyselyllä.

Lisäksi henkilöstön osaaminen on nostettu stra-

tegiseksi painopisteeksi. Henkilöstökyselyn lisäksi

työntekijöiden näkemyksiä kartoitetaan esimer-

kiksi yhteistoimintalain mukaisesti vuoropuhe-

lussa henkilöstön kanssa. Työntekijöille on myös

tarjottu mahdollisuus ilmoittaa epäillyistä rikko-

muksista ja huolenaiheista niille tarkoitetun ilmoi-

tuskanavan eli whistleblowing-kanavan kautta.

POP Pankki -ryhmän asiakkaat ovat sen strate-

gian ja liiketoimintamallin keskiössä, ja ryhmän

toiminnassa noudatetaan pankkisalaisuutta, asia-

kastietojen luottamuksellisuutta sekä sopimusten

salassapitovelvoitetta. Kuluttajien ja loppukäyttä-

jien näkemyksiä kartoitetaan esimerkiksi asiakas-

palautteiden ja asiakastyytyväisyystutkimusten

avulla.

POP Pankki -ryhmän kaksinkertaisen olennaisuu-

den arvioissa on muodostettu käsitys sidosryh-

mien eduista ja näkemyksistä kyselyiden ja haas-

tatteluiden perusteella, kuten on tarkemmin ku-

vattu ESRS 2 Yleiset tiedot -standardin osiossa

IRO-1. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa

korostuivat sosiaaliset teemat, kuten paikallinen

vaikuttaminen ja henkilökohtainen palvelu, työn-

tekijöiden hyvinvointi ja yhdenvertaisuus ja asi-

akkaiden tietosuoja. Sidosryhmillä oli myös odo-

tuksia ympäristövastuun osalta, kuten kestävien

tuotteiden tarjonnan ja kehittämisen sekä ilmas-

tonmuutoksen hillinnän osalta. Hyvän hallintota-

van osalta sidosryhmien näkemyksissä korostui-

vat muun muassa taloudellinen vakaus, liiketoi-

minnan läpinäkyvyys sekä harmaan talouden ja

rahanpesun torjunta.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin ja sidos-

ryhmien näkemysten pohjalta POP Pankki -ryhmä

asetti vuoden 2024 aikana vastuullisuustavoit-

teet ja -mittarit vuosille 2025–2027. Toimet, joita

tavoitteiden mukaisesti on tarkoitus toteuttaa,

löytyvät tarkemmin ESRS 2 Yleiset tiedot -stan-

dardin osiosta SBM-1. Tavoitteiden saavuttami-

nen voi parantaa sidosryhmien näkemyksiä POP

Pankki -ryhmän toiminnasta ja kestävyydestä,

esimerkiksi sitouttaen asiakkaita ja henkilökuntaa.

Toisaalta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää

toimenpiteitä ja resursseja, jotka voivat aiheuttaa

kustannusten kasvua, jolla voi olla myös vaiku-

tusta sidosryhmiin.

POP Pankkikeskus osk:n hallinto-, johto- ja val-

vontaelimille tiedotetaan vaikutusten kohteena

olevien sidosryhmien näkemyksistä ja eduista esi-

merkiksi raportoitaessa vastuullisuuteen liittyvien

sidosryhmäkyselyiden ja olennaisuusarvioiden tu-

loksista.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 32

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

(SBM-3)

POP Pankki -ryhmän kaksinkertaisen olennai-

suuden analyysin tuloksia on esitetty olennais-

ten kestävyysaiheiden tasolla alla olevassa taulu-

kossa.

Aihe Osa-aihe

E - Ympäristö

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintä

Energia

S - Sosiaalinen vastuu

S1 Oma työvoima

Työolot

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset

Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

G - Hyvä hallintotapa

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Yrityskulttuuri

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Korruptio ja lahjonta

Yhteisökohtaiset tiedot

- Paikallinen vaikuttaminen

- Taloudellinen vakaus

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 33

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

on kuvattu kussakin aihekohtaisessa standar-

dissa kappaleen alussa omissa taulukoissaan, ja

ne sisältävät kuvauksen, mihin ryhmän liiketoi-

mintamallissa, omassa toiminnassa ja arvoket-

jun alku- ja loppupäässä olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet keskittyvät. Taulukoissa

esitetyistä olennaisista vaikutuksista käy myös

ilmi, miten ne tosiasiallisesti tai mahdollisesti vai-

kuttavat ihmisiin ja ympäristöön ja onko vaiku-

tus positiivinen vai negatiivinen sekä vaikutusten

kohtuudella odotettavissa oleva aikahorisontti.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

keskittyvät suurilta osin POP Pankki -ryhmän

omaan toimintaan sekä liiketoiminnan ja asia-

kassuhteiden kautta myös arvoketjun loppupää-

hän. Erityisesti ilmastonmuutoksen osalta ar-

voketjun loppupäästä nousee POP Pankki -ryh-

män asiakkaiden rahoitus eli ryhmän luottokanta.

Ryhmän toimialueen vuoksi arvoketju keskittyy

Suomeen. Yhteistyökumppaneihin ja POP Pankki

-ryhmän varainhankintaan liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet ulottuvat arvoketjussa

myös alkupäähän.

Sidosryhmien odotuksilla sekä kaksinkertaisen

olennaisuuden arviossa tunnistetuilla kestävyys-

seikoilla on ennakoituja ja nykyisiä vaikutuk-

sia ryhmän liiketoimintamalliin ja päätöksente-

koon. Useisiin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin liittyen POP Pankki -ryhmällä

on olemassa olevia käytäntöjä, ohjeistuksia ja

toimintatapoja, joita on kuvattu tarkemmin ai-

hekohtaisissa standardeissa. Olennaisten kes-

tävyysaiheiden perusteella on myös määritetty

ryhmän kestävyystavoitteita. POP Pankki -ryh-

män vuonna 2025 uudistetussa strategiassa on

huomioitu kestävyysseikat yleisellä tasolla ja

vastuullisuusohjelma on nostettu strategian kan-

nalta keskeiseksi toimenpideohjelmaksi, mutta

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien tasolla ei ole tehty muutoksia strategiaan.

Ohjeistusten, toimien ja tavoitteiden tarkastelu

tulee jatkumaan ja kestävyyteen liittyvää dataa

ja ymmärrystä pyritään kehittämään.

Olennaisten kestävyysseikkojen vaikutukset ih-

misiin ja ympäristöön ovat peräisin suurimmalta

osin POP Pankki -ryhmän liiketoimintamallista

ja strategiasta, erityisesti sosiaalisen vastuun ja

hallintotavan osalta. Ilmastonmuutokseen liitty-

vät vaikutukset liittyvät ryhmän strategiaan ja

liiketoimintamalliin suurimmalta osin välillisesti,

sillä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin syn-

tyy esimerkiksi ryhmän myöntämän rahoituksen

kautta.

Vaikutukset keskittyvät ryhmän omaan toimin-

taan sekä asiakassuhteisiin eli arvoketjun loppu-

päähän. Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutuk-

set aiheutuvat pääasiassa asiakkaiden rahoit-

tamisen kautta. Vaikutukset sosiaalisen vastuun

näkökulmasta, koskien asiakkaita ja henkilökun-

taa, aiheutuvat lähinnä ryhmän oman toiminnan

kautta. POP Pankki -ryhmällä on myös useita

yhteistyökumppaneita ja toimittajia, esimerkiksi

tietojärjestelmiin, tuotteisiin ja palveluihin liit-

tyen, jolloin vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön

muodostuu näiden liikesuhteiden kautta eli arvo-

ketjun alkupäästä.

POP Pankki -ryhmän olennaisilla riskeillä ja mah-

dollisuuksilla ei ole ollut vuoden 2025 aikana

taloudellisia vaikutuksia sen taloudelliseen ase-

maan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin.

POP Pankki -ryhmä ei ole myöskään tunnistanut

olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia, joihin liittyy

merkittävä riski siitä, että tilinpäätöksissä ilmoi-

tettuihin omaisuuseriin ja velkojen kirjanpitoar-

voihin pitää tehdä seuraavan tilikauden aikana

olennainen oikaisu.

POP Pankki -ryhmän strategian ja liiketoiminta-

mallin resilienssi eli kyky käsitellä olennaisia vai-

kutuksia ja riskejä ja hyödyntää olennaisia mah-

dollisuuksia on tällä hetkellä arvioitu yleisesti

hyväksi. Resilienssiä on arvioitu johtoryhmän

kyselyn avulla, jossa kunkin olennaisen kestä-

vyysseikan ja niiden vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien osalta resilienssin arviointi on tehty

asteikolla 1–5. Arvioinnissa on huomioitu myös

kyseisille kestävyysseikoille määritetyt aikahori-

sontit. Kaikkien olennaisten kestävyysseikkojen

osalta resilienssin keskiarvo oli vähintään tasolla

4 (hyvä).

POP Pankki -ryhmä on tunnistanut ESRS-tiedo-

nantovaatimusten ulkopuolelta olennaisia ai-

heita, joista raportoidaan yhteisökohtaisesti.

Nämä olennaiset aiheet koskevat paikallista vai-

kuttamista (kappale 3.3) ja taloudellista vakautta

(kappale 4.2) sekä niiden olennaisia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 34

1.4 Kestävyyteen liittyvien vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (IRO-1)

POP Pankki -ryhmän kestävyyttä koskevat vai-

kutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu

osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.

Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ryhmän todelli-

set ja mahdolliset vaikutukset ympäristöön ja ihmi-

siin sekä kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdolli-

suudet, joilla on tai voi olla taloudellisia vaikutuksia

ryhmään. Ensimmäinen kaksinkertaisen olennai-

suuden arviointi on toteutettu vuosina 2023–2024,

ja arvio on päivitetty vuonna 2025.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lisäksi

POP Pankki -ryhmässä kestävyyteen liittyviä vai-

kutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan ja

arvioidaan osana liiketoiminnan prosesseja, kuten

tuotehallintamenettelyssä, osana luotonmyöntöä

sekä valittaessa yhteistyökumppaneita ja toimit-

tajia.

POP Pankki -ryhmän kaksinkertaisen olennai-

suuden arviointi toteutettiin ensimmäisen ker-

ran vuosina 2023–2024, ja siihen käytettiin poh-

jana vuonna 2022 tehtyä sidosryhmäkyselyä sekä

vuonna 2023 toteutettuja täydentäviä sidosryh-

mähaastatteluita. Sidosryhmäkyselyn vastaajat ja

haastateltavat olivat POP Pankki -ryhmän asiak-

kaita, henkilökuntaa, hallinnon ja johdon jäseniä

sekä yhteistyökumppaneita. Sidosryhmäkuulemis-

ten lisäksi kaksinkertaisen olennaisuuden arviossa

hyödynnettiin POP Pankki -ryhmän sisäisiä materi-

aaleja sekä ulkoisia lähteitä, kuten Euroopan kes-

kuspankin materiaaleja.

Sidosryhmien näkemysten, sisäisten materiaalien

ja johdolle tehdyn alustavan kyselyn perusteella

määritettiin olennaisia kestävyysteemoja ja niiden

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Osa tunnis-

tetuista kestävyysteemoista tunnistettiin epäolen-

naisiksi johdon alustavassa kyselyssä, eikä aiheita

otettu enää erikseen osaksi olennaisuuden piste-

ytystä. Kyselyn perusteella resurssien käyttöä ja

kiertotaloutta koskeva kestävyysseikka ei noussut

olennaisten teemojen joukkoon. Vaikutusten arvi-

oinnissa ei keskitytty tiettyihin toimiin, liikesuh-

teisiin tai maantieteellisiin alueisiin, jotka voisivat

lisätä haittavaikutusten riskiä. Kestävyysseikkojen

priorisoinnissa huomioitiin tietyt toiminnot liike-

toimintamallista, joilla on merkittäviä vaikutuksia

sidosryhmiin, kuten tietoturvasta ja tietosuojasta

huolehtiminen.

Arvioinnissa otettiin huomioon sellaiset vaikutuk-

set, joihin POP Pankki -ryhmä osallistuu oman toi-

mintansa tai liikesuhteiden kautta. Kyseisten vaiku-

tusten huomioonottaminen perustuu oman toimin-

nan ja liikesuhteiden tuntemiseen, sisäisiin materi-

aaleihin sekä sidosryhmähaastatteluiden tuloksiin.

Olennaisia kestävyysaiheita priorisoitiin johdon ja

henkilöstöön kuuluvien asiantuntijoiden työpajassa.

Työpajassa arviointi tehtiin kaksinkertaisen olen-

naisuuden näkökulmasta eli arvioinnissa tarkastel-

tiin POP Pankki -ryhmän vaikutuksia ympäristöön

ja ihmisiin sekä kestävyysaiheiden taloudellisia

riskejä ja mahdollisuuksia POP Pankki-ryhmään.

Arvioinnissa tunnistettiin, että vaikutukset ihmi-

siin ja ympäristöön sekä riippuvuudet esimerkiksi

luonnonvaroista tai henkilöstöstä voivat aiheuttaa

myös taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Tun-

nistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet käsi-

teltiin työpajassa ja niiden olennaisuutta arvioitiin

samassa yhteydessä.

Kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mah-

dollisuuksia arvioitiin vakavuuden ja todennäköi-

syyden perusteella, mihin käytettiin arviointiasteik-

koa 1–3 (1-vähäinen, 2-kohtalainen, 3-merkittävä).

Vaikutusten vakavuuden arvioinnissa huomioitiin

mittakaava ja laajuus sekä kielteisten vaikutus-

ten osalta korjattavuus. Riskien ja mahdollisuuksien

vakavuuden arvioinnissa huomioitiin taloudellisen

vaikutuksen suuruus. Olennaisten kestävyysaihei-

den vaikutusten aikahorisontteja arvioitiin myös

osana kaksinkertaisuuden olennaisuuden arviointia.

Aikahorisonteiksi määritettiin lyhyt aikaväli (alle

vuosi), keskipitkä aikaväli (1–5 vuotta) ja pitkä ai-

kaväli (yli 5 vuotta).

Kestävyysaiheiden arvioinnissa muodostuneiden

pisteytysten perusteella johdettiin kullekin kes-

tävyysseikalle merkittävyyden arvo, joka määritti

kestävyysseikan olennaisuuden. Merkittävyyden

arvoja tarkasteltiin asteikolla matala, kohtalainen

ja korkea. Olennaisuuden merkittävyyden luokka

arvioitiin erikseen ihmisiin ja ympäristöön kohdis-

tuville vaikutuksille sekä taloudellisille vaikutuksille.

Olennaisuuden merkittävyyden kokonaisluokan

valinnassa otettiin huomioon sekä negatiivisten

että positiivisten vaikutusten pistemäärät. Mikäli

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 35

merkittävyys arvioitiin korkeaksi, aihe nähtiin POP

Pankki -ryhmälle olennaiseksi. Merkittävyyden ol-

lessa matala, aihe nähtiin ryhmälle epäolennaiseksi.

Matalan luokituksen saaneita aiheita, jotka eivät

nousseet olennaisiksi, olivat arvoketjun työntekijöi-

den työolot ja oikeudet, vesivarat sekä pilaantumi-

nen. Kohtalaisen luokituksen saaneet aiheet nähtiin

mahdollisesti olennaisina ja ne arvioitiin vielä työ-

pajassa. Arvioinnissa varmistettiin erikseen, ettei

mikään olennainen kielteinen tai positiivinen vaiku-

tus tippunut pois pisteiden laskentatavan vuoksi.

Työpajan arvioinnin jälkeen kaksoisolennaisuuden

tuloksia täsmennettiin vastaamaan ESRS-standar-

dien mukaisia aiheita ja osa-aiheita. Lisäksi olen-

naisten vaikutusten aikahorisontteja täydennettiin.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvion lopputu-

lokset sekä niihin tehdyt täydennykset käsiteltiin

ja hyväksyttiin POP Pankkikeskus osk:n johtoryh-

mässä ja hallituksessa vuonna 2024.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvion muutokset

vuonna 2025

Ensimmäistä, vuosien 2023–2024 aikana toteutet-

tua, kaksinkertaisen olennaisuuden arviota päivi-

tettiin vuoden 2025 aikana. Kaksinkertaisen olen-

naisuuden arviota päivitettiin jo olemassa olevan

arvion pohjalta, sillä toimintaympäristössä ja liike-

toimintamallissa ei arvioitu tapahtuneen merkittä-

viä muutoksia.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvion päivityk-

sessä kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet käytiin läpi ja niitä tarvittaessa

täsmennettiin ja muokattiin. Kunkin osa-alueen

asiantuntijat arvioivat ja pisteyttivät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet samalla arviointiasteikolla

kuin ensimmäisessä kaksinkertaisen olennaisuu-

den arvioinnissa (arviointiasteikko 1–3). Edelliseen

kauteen verrattuna pisteytys tehtiin tarkemmalla

tasolla huomioiden vaikutusten vaikuttavuuden

ja vakavuuden eri komponentit (mittakaava, laa-

ja-alaisuus, korjattavuus, ihmisoikeusvaikutukset).

Riskien ja mahdollisuuksien osalta pisteytettiin ta-

loudellisen vaikutuksen suuruus ja todennäköisyys.

Myös aikahorisontit määritettiin vaikutusten, ris-

kien ja mahdollisuuksien tasolla.

Asiantuntijoiden tekemän pisteytyksen jälkeen

POP Pankkikeskus osk:n johtoryhmälle järjeste-

tyssä työpajassa käytiin läpi ne vaikutukset, ris-

kit ja mahdollisuudet, jotka arvioinnin perusteella

olivat olennaisia, sekä ne, jotka saattaisivat olla

olennaisia, mutta eivät pisteytykseltään suoraan

nousseet olennaisuudeltaan merkittävien luokkaan.

Työpajassa tehtiin muutoksia sellaisten vaikutus-

ten, riskien tai mahdollisuuksien olennaisuuteen,

joiden pisteytys ei suoraan vastannut kestävyysai-

heen merkittävyyttä. Esimerkiksi tietoturvaan ja

-suojaan, väärinkäytösten paljastajien suojeluun,

korruptioon ja lahjontaan sekä kuluttajille laaduk-

kaiden tietojen saatavuuteen liittyvien vaikutusten

ja riskien olennaisuuden merkittävyyttä nostettiin

työpajassa.

Vuoden 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arvi-

osta poiketen biologinen monimuotoisuus ja eko-

systeemit sekä yhteisökohtainen aihe kestävät

tuotteet eivät ylittäneet olennaisuuden raja-arvoa

pisteytyksen tai johtoryhmän työpajan perusteella.

Kestäviin tuotteisiin liittyviä vaikutuksia ja mah-

dollisuuksia kuitenkin sisällytettiin osaksi ilmas-

tonmuutoksen hillintä -osa-aihetta. Osa-aiheista

ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kuluttajien ja/

tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio sekä suh-

teet tavaran- ja palveluntoimittajiin eivät myös-

kään ylittäneet olennaisuuden raja-arvoa. Uudeksi

olennaiseksi osa-aiheeksi tunnistettiin yrityskult-

tuuri osana hyvän hallintotavan toteutumista.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviossa olennai-

siksi tunnistetut kestävyysaiheet ja osa-aiheet on

esitetty kootusti kappaleessa SBM-3 – Olennai-

set vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä nii-

den vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamal-

lin kanssa. POP Pankki -ryhmän päivitetty kaksin-

kertaisen olennaisuuden arvio on hyväksytty POP

Pankkikeskus osk:n johtoryhmässä ja hallituksessa

vuonna 2025.

POP Pankki -ryhmässä tarkastetaan arvioinnin

lopputulokset vuosittain ja toteutetaan laajempi

päivitys, jos strategiseen ja operatiiviseen toimin-

taan, toimintaympäristöön, tuotteisiin tai muuhun

vastaavaan tulee merkittäviä muutoksia.

Kestävyysseikat riskienhallinta- ja

johtamisprosesseissa

Tällä hetkellä POP Pankki -ryhmässä kestävyys

ris-

kejä ei priorisoida muihin riskeihin nähden. Kak-

sinkertaisen olennaisuuden arviointi ja sen vuo-

sittainen läpikäynti on osa POP Pankki -ryhmän

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 36

riskienhallinnan kokonaisuutta ja vaikuttaa siten

yleiseen riskiproﬁiliin ja riskienhallintaprosessien

arviointiin.

POP Pankkikeskus osk:n hallitus ja johtoryhmä

käsittelee ja tarvittaessa päivittää tunnistettuja

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden

hallintakeinoja vähintään vuosittain sekä tarvit-

taessa aina, kun toimintaympäristössä tapah-

tuu olennaisia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta

olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuk-

siin.

Ilmastoon liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosessi

POP Pankki -ryhmän kaksinkertaisen olennaisuu-

den arviossa ilmastonmuutoksen sopeutumiseen

ja hillintään sekä energiaan liittyvien olennaisten

vaikutusten tunnistaminen ja arviointi on pohjau-

tunut sidosryhmien näkemyksiin, hiilijalanjälkeen

sekä ryhmän luottoportfolion rahoituskohteiden

tarkasteluun.

Vaikutukset ilmastonmuutokseen

POP Pankki -ryhmä on osana kasvihuonepäästö-

jen laskentaa tarkastellut toimintaansa ja arvo-

ketjuaan tunnistaakseen kasvihuonekaasupääs-

töjen lähteet sekä vaikutuksensa ilmastonmuu-

tokseen. Päästölähteitä on arvioitu GHG-proto-

kollan mukaisten päästökategorioiden kautta.

Päästökategorioita ja vaikutuksia ilmastonmuu-

toksen on luokiteltu ja tunnistettu sisäisessä työ-

pajassa keskittyen arvoketjun päästöihin (Scope

3 -kasvihuonekaasupäästöt). Kasvihuonekaasu-

päästöt ja niiden laskentamenetelmät on esitetty

tarkemmin E1 Ilmastonmuutos -standardin kap-

paleessa E1-6.

Ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien

tunnistamisprosessi

Ilmastonmuutos on noussut POP Pankki -ryhmälle

olennaiseksi aiheeksi ryhmän aiheuttamien kas-

vihuonekaasupäästöjen kautta kaksinkertaisen

olennaisuuden arviossa.

Arvoketjun fyysisiä ja siirtymäriskejä on tunnis-

tettu ja arvioitu asiantuntija-arviona pääasiassa

luottokannan osalta. Luottokannasta on arvioitu

olennaiset toimialat niiden suuruuden perusteella

vakavaraisuuden näkökulmasta. Olennaisten toi-

mialojen osalta on arvioitu tarkemmin toimialoihin

mahdollisesti kohdistuvia fyysisiä ja siirtymäris-

kejä. Mahdollisten riskien osalta on arvioitu toden-

näköisyyksiä ja vaikutuksen suuruutta.

Arvioinnissa on otettu huomioon olennaisten fyy-

sisten ja siirtymäriskien vaikutus luottoriskiin ot-

taen huomioon luottokannan toimialojen hajautu-

neisuus ja luottojen ja niiden vakuuksien fyysisten

sijaintien hajautuneisuus. Tämän jälkeen on arvi-

oitu luottoriskin olennaisuutta POP Pankki -ryh-

män omiin varoihin nähden.

Ilmastoskenaarioita on käytetty luottokannan fyy-

sisten ja siirtymäriskien olennaisuuden arvioinnissa

pääpiirteissään. Arviointiin liittyy epävarmuutta

tarkemman datan puutteen vuoksi. Pohjois-Eu-

rooppaan kohdistuvia ilmastoskenaarioita on tar-

kasteltu siitä näkökulmasta, mitä riskejä voisi tu-

levaisuudessa aiheutua ilmastonmuutoksen seu-

rauksena myös Suomessa. Skenaarioihin tutustu-

misessa on toistaiseksi keskitytty fyysisten riskien

osalta skenaarioon, jossa ilmaston lämpeneminen

rajoittuu 4,5 asteeseen. Siirtymäriskien osalta on

keskitytty skenaarioon, jossa ilmaston lämpene-

minen rajoittuu 1,5 asteeseen. Fyysisten riskien 4,5

asteen ilmastoskenaariossa on huomioitu merkit-

tävimmät ilmastoon liittyvät tekijät, kuten sade-

määrän lisääntyminen ja lämpötilan nousu, jotka

on kuvattu IPCC:n kuudennessa arviointirapor-

tissa.

Ilmastoskenaarioita on käytetty sellaisten ilmaston

muutoksesta aiheutuvien luottotappioiden toden-

näköisyyden arviointiin, jotka toteutuessaan vaa-

rantaisivat POP Pankki -ryhmän vakavaraisuuden.

Skenaarioiden perusteella on asiantuntija-arviona

arvioitu sellaisten vahinkojen tapahtumisen toden-

näköisyyttä, jotka voivat portfolion hajautuneisuu-

den huomioon ottaen aiheuttaa vakavaraisuutta

vaarantavia luottotappioita.

Sijoitussalkkuun kohdistuvia fyysisiä tai siirty-

märiskejä ei ole arvioitu muilla tavoin, sillä pääosa

ryhmän sijoitustoiminnasta muodostuu likviditeet-

tipuskurista, jolla täytetään toimialan sääntelyn

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 37

edellytykset likviditeettiriskinhallinnalle. Sijoitus-

toiminta, johon aktiivisilla vastuullisuuskriteereillä

voidaan vaikuttaa, muodostaa vain marginaalisen

osan POP Pankki -ryhmän taseesta.

POP Pankki -ryhmän omiin toimipaikkoihin ja

omaan omaisuuteen kohdistuvia fyysisiä riskejä

ei olla arvioitu muilla tavoin, sillä näiden osalta ei

ole nähty tarpeelliseksi ylläpitää riskientunnista-

misprosessia vähäisen merkityksen vuoksi. POP

Pankki -ryhmän omaan toimintaan kohdistuvia

siirtymäriskejä on arvioitu ylätasolla tarkaste-

lemalla ryhmän aiheuttamia kasvihuonekaasu-

päästöjä ja peilaamalla niitä ilmaston lämpenemi-

sen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen. Kyseisen

skenaarion avulla on arvioitu, mitä riskejä aiheu-

tuu, jos POP Pankki -ryhmä ei saavuttaisi Pariisin

ilmastosopimuksen mukaisia päästövähennysta-

voitteita.

Ympäristöön liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosessi

Biologisen monimuotoisuuden vaikutuksia, ris-

kejä ja mahdollisuuksia on arvioitu vuoden 2024

kaksinkertaisen olennaisuuden arvion hyväksymi-

sen jälkeen. POP Pankki -ryhmän harjoittamaan

omaan toimintaan ei ole tunnistettu liittyvän

olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuk-

sia, sillä biologisella monimuotoisuudella ja eko-

systeemeillä ei ole nähty olevan suoraa yhteyttä

konttoreissa tai verkossa harjoitettavaan luotto-

laitostoimintaan, ja toimipisteet sijaitsevat raken-

netussa ympäristössä. Finanssialan toimijana POP

Pankki -ryhmän vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-

det biologiseen monimuotoisuuteen ovat välillisiä.

Ryhmä rahoittaa toimijoita eri toimialoilla, joista

maa- ja metsätalousasiakkaiden sekä rakentami-

sen rahoittamisen kautta voi muodostua vaiku-

tuksia ja riskejä biologiseen monimuotoisuuteen

liittyen. Toistaiseksi biologisen monimuotoisuuden

kannalta ei ole tunnistettu olennaisia asiakkaita

tai asiakastoimialoja, jotka yksinään tai yhdessä

muodostaisivat merkittävän riskin vakavaraisuus-

asemalle. Luottokannan toimialat ovat hajaan-

tuneet, mikä vähentää vaikutuksia yhteenliitty-

män riski- tai vakavaraisuusasemaan. POP Pankki

-ryhmässä ei ole arvioitu biologiseen monimuo-

toisuuteen liittyviä järjestelmäriskejä tai riippu-

vuuksia. Osana laajempaa sidosryhmäkyselyä

sidosryhmät ovat voineet arvioida biodiversitee-

tin merkitystä POP Pankki -ryhmän toiminnassa,

mutta muilla tavoin sidosryhmiä ei ole osallistettu

arviointiin.

Nykyisten tietojen pohjalta POP Pankki -ryhmä ei

ole todennut, että on tarpeen toteuttaa biologi-

seen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toi-

menpiteitä. POP Pankki -ryhmässä on tunnistettu,

että biologisen monimuotoisuuden ja ekosystee-

mien tilan kehittymistä ja niihin liittyvää datan

saatavuutta on tarpeen seurata ja huomioida tule-

vissa arvioinneissa.

POP Pankki -ryhmän harjoittamaan omaan toi-

mintaan ei ole tunnistettu liittyvän pilaantumiseen,

vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin tai kiertota-

louteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä tai

mahdollisuuksia, sillä näillä ei nähdä olevan suoraa

yhteyttä konttoreissa tai verkossa harjoitettavaan

luottolaitostoimintaan, ja toimipisteet sijaitsevat

rakennetussa ympäristössä. Mahdolliset vaikutuk-

set ovat välillisiä arvoketjun kautta, mutta olennai-

sia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei ole

tunnistettu. Ryhmässä ei ole järjestetty kuulemisia

vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 38

Tiedonantovaatimus

Kestävyysraportin

sivunumero

ESRS2 Yleiset tiedot

ESRS 2 BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 23

ESRS 2 BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 23

ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 24

ESRS 2 GOV-2 Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 25

ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 26

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence –prosessista 27

ESRS 2 GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 27

ESRS 2 SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 28

ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 30

ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 32

ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 34

ESRS 2 IRO-2 Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 38

Ympäristötiedot: E1 Ilmastonmuutos

ESRS E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 71

ESRS E1 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 70

ESRS E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 71

ESRS E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 72

ESRS E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 73

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 75

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 76

ESRS E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 86

Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)

Luettelo täytetyistä tiedonantovaatimuksista

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 39

Tiedonantovaatimus

Kestävyysraportin

sivunumero

Yhteiskunnalliset tiedot: S1 Oma työvoima

ESRS S1 ESRS 2 SMB-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 88

ESRS S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 88

ESRS S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 90

ESRS S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 90

ESRS S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi

ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

ESRS S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 92

ESRS S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 94

ESRS S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 95

ESRS S1-12 Vammaiset henkilöt 95

ESRS S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 96

ESRS S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 96

ESRS S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 96

ESRS S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 97

Yhteiskunnalliset tiedot: S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

ESRS S4 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 99

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 99

ESRS S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 101

ESRS S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 101

ESRS S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien

hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

102

ESRS S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 104

Hallintotapatiedot: G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

ESRS G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet 110

ESRS G1-3 Korruption, lahjonnan ja rahanpesun ehkäiseminen ja havaitseminen 112

ESRS G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset 113

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 40

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Kestävyysraportin

sivunumero

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma

21 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13

Komission delegoitu

asetus (EU) 2020/1816,

liite II

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen

jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevas-

ta due diligence -prosessista 30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 27

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin

polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan

d alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpa-

noasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä

koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä

koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien

tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan ii alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin

aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan iii alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14

Delegoidun asetuk-

sen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohta, de-

legoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan

viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40

kohdan d alakohdan iv alakohta

Delegoidun asetuk-

sen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohta, de-

legoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

Epäolennainen

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmasto-

neutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050

mennessä 14 kohta

Asetuksen (EU)

2021/1119 2 artiklan

1 kohta

Ei vastausta viitaten tie-

topisteeseen ESRS E1-1

kohta 17

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset

16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön-

panoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastui-

den luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin

mukaan

Delegoidun asetuk-

sen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohdan d–g

alakohta ja 12 artiklan

2 kohta

Ei vastausta viitaten

tietopisteeseen ESRS

E1-1 kohta 18

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön-

panoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukaut-

tamismittarit

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 6 artikla

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin

olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden

mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittä-

vät alat) 38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja

taulukon 2 indikaattori 5

Epäolennainen

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 75

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy

toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä

aloilla 40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 Epäolennainen

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 41

Tiedonantovaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Kestävyysraportin

sivunumero

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-,

scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais-

päästöt 44 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön-

panoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastui-

den luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin

mukaan

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 5 artiklan

1 kohta, 6 artikla ja 8 ar-

tiklan 1 kohta

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopääs-

töjen intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön-

panoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukaut-

tamismittarit

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 8 artiklan

1 kohta

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja

päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU)

2021/1119 2 artiklan

1 kohta

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmas-

toon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Siirtymäsäännös

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely

akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66

kohdan a alakohta

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuu-

serien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennai-

nen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpa-

noasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyn-

tivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen

riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski

Siirtymäsäännös

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluo-

kittain 67 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön-

panoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntiva-

raston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus

Siirtymäsäännös

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuk-

sien huomioiminen salkussa 69 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1818, liite II

Siirtymäsäännös

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen

ja maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen

(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa

28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8,

taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3

Epäolennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat

9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 Epäolennainen

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet

13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 Epäolennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys

14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn

veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 Epäolennainen

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutio-

metreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti

laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan

i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 Epäolennainen

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 42

Tiedonantovaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Kestävyysraportin

sivunumero

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta

koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24

kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Epäolennainen

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt

tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koske-

vat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 Epäolennainen

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d

alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 Epäolennainen

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen

jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten

riski 14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 88

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapaus-

ten riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 88

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliit tiset sitoumukset

20 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön

kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -käytännöt

21 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koske-

vat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 89

ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä

koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjes-

telmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 89

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittely-

järjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 91

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä

ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88

kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnetto-

muuksien, kuolemantapausten tai sairauksien

vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan

e alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 Siirtymäsäännös

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittama-

ton palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman

suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 96

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a

alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 97

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OE-

CD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen

104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja

taulukon 3 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12 artik-

lan 1 kohta

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 43

Tiedonantovaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Kestävyysraportin

sivunumero

ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityö-

voiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa

11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattorit

12 ja 13

Epäolennainen

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

Epäolennainen

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 Epäolennainen

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12 artik-

lan 1 kohta

Epäolennainen

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön

kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -käytännöt

19 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolennainen

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän

liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuk-

sien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

Epäolennainen

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n

periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12 artik-

lan 1 kohta

Epäolennainen

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoi-

keuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12 artik-

lan 1 kohta

100

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoi-

keuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 102

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistynei-

den kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b

alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 Ei sovellu

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien

suojelu 10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 Ei sovellu

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot

24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

113

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevat normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 113

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 44

2 YMPÄRISTÖTIEDOT

2.1 Asetuksen (EU) 2020/852

(luokitusjärjestelmäasetus) 8 artiklan

mukaiset tiedot

Vuonna 2021 voimaan tullut EU:n kestävän rahoi-

tuksen luokitusjärjestelmä (taksonomia-asetus

EU/2020/852) eli taksonomia määrittelee rahoi-

tus- ja sijoituskohteiden ympäristön kannalta

kestävät taloudelliset toiminnot. Taksonomia-

kelpoiselle toiminnalle on luotu kuusi ympäris-

tötavoitetta, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen

hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen,

vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävään

käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen siirtymi-

seen, ympäristön saastumisen ehkäisemiseen ja

vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden

ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen.

Taksonomian mukaisen toiminnan tulee edistää

merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta

siten, että se ei aiheuta merkittävää haittaa yh-

dellekään ympäristötavoitteelle sekä täyttää yh-

teiskunnallisten asioiden osalta asetetut vähim-

mäistason suojatoimet.

Tilikaudelta 2025 POP Pankki -ryhmä julkaisee

taksonomia-asetuksen mukaisesti tiedot siitä,

miten ja missä määrin POP Pankki -ryhmän toi-

minnat liittyvät taksonomia-asetuksen nojalla

ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin talou-

dellisiin toimintoihin. Luottolaitoksena POP Pankki

-ryhmä toteuttaa taksonomiaraportoinnin sään-

telyssä annetun EU/2021/2178 raportointia täy-

dentävän toimialaohjeistuksen mukaisesti.

Komission delegoitu asetus (EU) 2026/73 antaa

mahdollisuuden soveltaa tilikauden 2025 kestä-

vyysraportoinnissa aiempaa myös vuoden 2024

kestävyysraportoinnissa sovellettua EU-takso-

nomiasääntelyä (kattaen komission delegoitu

asetus (EU) 2021/2139), täydentävä delegoitu

ilmastoasetus (komission delegoitu asetus (EU)

2022/1214), delegoitu ympäristöasetus (komis-

sion delegoitu asetus (EU) 2023/2486) ja dele-

goitu ilmastoasetuksen muutokset (komission

delegoitu asetus (EU) 2023/2485). Tilikauden 2025

taksonomiaraportoinnissa on käytetty tätä mah-

dollisuutta.

Luottokannan taksonomiakelpoisuuden ja -mu-

kaisuuden tarkastelussa merkittävimmät kriteerit

olivat lainan myöntäminen henkilö- tai yritysasi-

akkaalle, lainan tuote- ja käyttötarkoitustiedot

sekä tieto lainan vakuudesta. Taksonomiataulu-

kon mukaisista kategorioista POP Pankki -ryh-

mällä on tunnistettu taksonomiakelpoisia varoja

kotitalouksien osalta. Kotitalouksille myönne-

tyistä luotoista taksonomiakelpoisiin vastuisiin

luettiin kaikki asuinkiinteistövakuudelliset asun-

tolainat, asuntojen korjaukseen ja energiatehok-

kuuden parantamiseen myönnetyt lainat sekä

sellaiset moottoriajoneuvolainat, jotka on nos-

tettu 1.1.2021 jälkeen.

POP Pankki -ryhmä hyödyntää ARA:n (Asumi-

sen rahoitus- ja kehittämiskeskus) energiatodis-

tusrekisterin tietoja arvioidessaan kotitalouk-

sien asuntoluottojen ilmastonmuutoksen hillinnän

kriteerejä, jotka liittyvät rahoitettavien kohtei-

den energiatehokkuuteen. Energiatodistustie-

dot yhdistetään asuntoluottoihin vakuustietojen

perusteella, ja arviointi suoritetaan vertaamalla

kohteiden tietoja taksonomian mukaisiin kansal-

lisiin raja-arvoihin. Joillekin asuntolainojen va-

kuutena oleville kiinteistöille energiatodistusta ei

kuitenkaan ole saatavilla esimerkiksi siksi, että

lain mukaan sitä ei vaadita kohteen rakennusvuo-

den perusteella. Näissä tapauksissa kohteet eivät

täytä merkittävän edistämisen kriteerejä. Edellä

esitetyn menetelmän perusteella osa kotitalouk-

sille myönnetyistä luotoista täyttää merkittävän

edistämisen kriteerit, mutta kaikkien Ei merkittä-

vää haittaa (Do No Signiﬁcant Harm, DNSH) -kri-

teerien täyttymisestä ei voitu saatavilla olevien

tietojen perusteella varmistua, jolloin niitä ei ole

raportoitu taksonomian mukaisiksi.

POP Pankki -ryhmän kaikki yrityslainat luoki-

teltiin non-NFRD-luokkaan kuuluviksi perus-

tuen asiakastietoihin sekä pankin omaan arvioon.

Non-NFRD-luokittelun takia yrityslainojen osalta

ei ole tunnistettu taksonomiakelpoisia varoja.

Ryhmän sijoitusten taksonomiakelpoisuuden ja

-mukaisuuden arvioinnissa on käytetty sekä Suo-

men Sijoitustutkimus Oy:ltä (myöhemmin Sijoi-

tustutkimus) että MSCI ESG Research LLC:ltä

(myöhemmin MSCI) hankittua tietoa. Lähtökoh-

tana sijoitusten taksonomialuokittelussa on käy-

tetty EU:n julkaisemaa NACE-koodeihin perustu-

vaa toimialajakoa. Ryhmän sijoitukset on jaettu

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 45

taksonomiataulukon mukaisiin kategorioihin yh-

distämällä EU:n taksonomialuokitteluun perus-

tuvat toimialakategoriat Sijoitustutkimukselta ja

MSCI:ltä hankitut sijoituskohtaiset NACE-koodit.

Luokittelu NFRD- ja non-NFRD-luokkiin on suo-

ritettu MSCI:ltä hankitun NFRD-tiedon perus-

teella. Sekä sijoitusten taksonomiatunnusluvut,

että NFRD (Non-Financial Reporting Directive)

-vastuita koskevat taksonomiatiedot pohjautuvat

yritysten edellisenä vuonna raportoimiin lukuihin.

MCSI on kerännyt ja raportoinut tiedot sen mu-

kaisina kuin yritykset ovat ne edellisvuoden ra-

portoinnissaan ilmoittaneet.

Lisäksi sijoitukset on jaettu oman pääoman eh-

toisiin instrumentteihin sekä vieraan pääoman

ehtoisiin arvopapereihin kirjanpidon luokittelun

mukaisesti. Taksonomiakelpoisen ja taksonomian

mukaisten osuuksien laskenta perustuu MSCI:ltä

hankittuihin sijoituskohtaisiin taksonomialiike-

vaihto % - ja taksonomiacapex % -tunnuslukui-

hin. Tunnuslukujen ja sijoituskohtaisten kirjanpi-

toarvojen kautta kullekin ryhmän taseella olevalle

sijoitukselle on laskettu taksonomiakelpoinen ja

-mukainen osuus. Sijoitusten GAR-osuutta tar-

kasteltaessa on hyvä huomioida, että ryhmällä on

suuri määrä julkisyhteisöihin kohdistuvia velkakir-

jasijoituksia, jotka eivät ole taksonomiakelpoisia.

Täydentävän ilmastosäädöksen EU/2022/1214

mukaisesti ﬁnanssialan toimijoiden tulee rapor-

toida taksonomiatiedot muun muassa ydinvoi-

maan ja maakaasuun liittyvistä taloudellisista

toiminnoista. POP Pankki -ryhmä on vuonna 2025

sijoittanut yrityksiin, jotka ovat raportoineet näi-

hin toimintoihin liittyviä keskeisiä tulosindikaat-

toreita vuodelta 2024. Ryhmä raportoi asetuk-

sen mukaiset maakaasua ja ydinvoimaa koskevat

taulukot näiden erien osalta.

Taksonomiataulukoissa esitettyjen tietojen ra-

joitteena on mahdolliset epätarkkuudet MSCI:n

kautta hankituissa tiedoissa sekä yhtiöiden il-

moittamissa NACE-koodeissa. Epätarkkuudet

voivat vääristää taulukoissa esitettyjä summia

sekä toimialakategoriajakoa.

Vuoden 2025 osalta POP Pankki -ryhmän GAR-

osuus liikevaihtoon perustuen oli 0,30 (0,25) %

ja pääomamenoihin perustuen 0,38 (0,33) %.

GAR-osuuksiin vaikuttaa merkittävästi se, ettei

POP Pankki -ryhmässä ole vielä pystytty arvioi-

maan kotitalouksien asuinkiinteistövakuudellisten

asuntolainojen ja perusparannuslainojen takso-

nomian mukaisuutta teknisten arviointikriteerien

edellyttämällä tavalla. GAR-osuudella tarkoite-

taan sääntelyn edellyttämällä tavalla taksono-

mian mukaisten vastuiden osuutta POP Pankki

-ryhmän kokonaisvaroista.

POP Pankki -ryhmässä seurataan taksono-

mia-asetuksen kehitystä ja sen vaikutuksia ryh-

mään ja asiakkaisiin. Tulevaisuudessa POP Pankki

-ryhmän tavoitteena on tukea asiakkaitaan ja

vastapuolia edistämään kestävyystavoitteidensa

saavuttamista sekä kehittää vastuullisen luoto-

nannon kriteeristöä ja seurantaa. Toistaiseksi POP

Pankki -ryhmä ei ole asettanut tavoitteita stra-

tegiassaan taksonomia-asetuksen mukaiselle ra-

hoittamiselle tai sijoittamiselle.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 46

0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti

Ympäristön kannalta

kestävät omaisuuserät

yhteensä

Keskeinen

tulosindikaattori****

Keskeinen

tulosindikaattori*****

prosenttiosuus

(kaikista

omaisuuseristä)***

GAR-osuuden osoit-

tajasta pois jätetty-

jen omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 2 ja 3 kohta

sekä liitteessä V oleva

1.1.2 jakso)

GAR-osuuden

nimittäjästä

pois jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 1 kohta ja

liitteessä V oleva 1.2.4

jakso)

Pääasiallinen

keskeinen

tulosindikaattori

Lainakannan vihreiden

omaisuuserien osuus

(GAR-osuus)

16,7 0,30 % 0,38 % 89,90 % 39,7 % 10,1 %

Ympäristön kannalta

kestävät toiminnat

yhteensä

Keskeinen

tulosindikaattori

Keskeinen

tulosindikaattori

prosenttiosuus

(kaikista

omaisuuseristä)

GAR-osuuden

osoittajasta

pois jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 2 ja 3 kohta

sekä liitteessä V oleva

1.1.2 jakso)

GAR-osuuden

nimittäjästä

pois jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 1 kohta ja

liitteessä V oleva 1.2.4

jakso)³

Täydentävät keskeiset

tulosindikaattorit

GAR-osuus

(lainavirta)

5,2 0,61 % 0,77 % 13,64 % 45,02 %

Kaupankäynti-

varasto*

- - -

Rahoitusvakuudet - - -

Hoidettavina

olevat varat

- - -

Palkkiotuotot** - - -

(*) Luottolaitokset, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohdan tai 325 a artiklan 1 kohdan edellytyksiä

(**) Palkkiotuotot muista palveluista kuin luotonannosta ja hoidettavina olevista varoista

Laitosten on annettava tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot tästä keskeisestä tulosindikaattorista, tavoitteet mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat selitykset käytetystä menetelmästä.

(***) Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus pankkien kokonaisvaroista

(****) Vastapuolen liikevaihtoindikaattorin perusteella

(*****) Vastapuolen CapEx-indikaattorin perusteella lukuun ottamatta luotonantotoimintoja, joissa yleisen luotonannon osalta käytetään liikevaihtoindikaattoria

Huomautus 1: Lomakkeissa harmaaksi värjättyjä soluja ei raportoida.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 47

Miljoonaa euroa

2025

Yhteenlaskettu bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Yhteensä

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Joista ympäristön kannalta kestäviä (luoki-

tusjärjestelmän mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta kestäviä (luoki-

tusjärjestelmän mukaiset)²

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimintoja

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimintoja

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman

ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan

huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa

3 382,1 2 486,4 15,1 - 4,2 4,9 0,4 0,2 0,0 0,1 0,0 - - - 4,2 - - - 1,4 - - - 0,0 - - - 2 496,1 16,7 - 4,2 5,8

Rahoitusalan yritykset

226,6 28,1 3,0 - 0,6 0,7 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 0,4 - - - 0,1 - - - 0,0 - - - 29,4 3,1 - 0,6 0,7

Luottolaitokset

129,4 18,9 1,9 - 0,2 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 0,3 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - 19,9 1,9 - 0,2 0,6

Luotot

43,1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

84,6 18,6 1,7 - 0,2 0,5 0,0 0,0 - 0,0 0,0 - - - 0,2 - - - 0,0 - - - - - - - 19,4 1,8 - 0,2 0,5

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

1,7 0,3 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 - - 0,2 - - 0,0 - - 0,0 - - 0,5 0,2 0,0 0,1

Muut rahoitusalan yritykset

97,2 9,2 1,1 - 0,4 0,1 0,0 0,0 - 0,0 0,0 - - - 0,1 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - 9,5 1,1 - 0,4 0,1

joista sijoituspalveluyrityksiä

50,7 2,5 0,3 - 0,0 0,0 0,0 0,0 - - 0,0 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 2,6 0,3 - 0,0 0,0

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen

käyttö

50,6 2,4 0,3 - 0,0 0,0 0,0 0,0 - - 0,0 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 2,5 0,3 - 0,0 0,0

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - 0,0 - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0 0,0 0,0

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

18,6 6,6 0,7 - 0,4 0,0 0,0 0,0 - 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - - - - - 6,6 0,7 - 0,4 0,0

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

18,4 6,6 0,7 - 0,4 0,0 0,0 0,0 - 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - - - - - 6,6 0,7 - 0,4 0,0

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - - 0,0 - - - - - - - - 0,0 0,0 0,0 0,0

joista vakuutusyrityksiä

27,9 0,2 0,1 - 0,0 0,1 0,0 0,0 - 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - 0,3 0,1 - 0,0 0,1

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

0,8 0,1 0,0 - 0,0 0,0 0,0 0,0 - 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 0,1 0,0 - 0,0 0,0

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

27,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 - - 0,0 - - 0,0 - - 0,0 - - 0,0 - - 0,1 0,0 0,0 0,0

Muut kuin rahoitusalan yritykset

110,4 35,2 12,1 - 3,6 4,3 0,3 0,2 0,0 0,1 0,0 - - - 3,8 - - - 1,4 - - - 0,0 - - - 43,6 13,6 - 3,6 5,1

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

103,8 33,9 11,6 - 3,6 4,0 0,3 0,1 0,0 0,1 0,0 - - - 3,2 - - - 1,2 - - - 0,0 - - - 41,5 13,0 - 3,6 4,8

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

6,6 1,2 0,5 0,1 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 - - 0,6 - - - 0,2 - - 0,0 - - 2,0 0,6 0,1 0,3

Kotitaloudet

3 045,0 2 423,0 - - - - - - - - - - - - 2 423,0 - - - -

joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja

2 321,7 2 321,7 - - - - - - - - - - - - 2 321,7 - - - -

joista rakennusten perusparannuslainoja

95,2 95,2 - - - - - - - - - - - - 95,2 - - - -

joista moottoriajoneuvolainoja

6,1 6,1 - - - - 6,1 - - - -

Paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asuntojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muu paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Haltuunoton kautta saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Omaisuuserät, jotka jätetään pois osoittajasta GAR-osuuden lasken-

nassa (mutta jotka sisältyvät nimittäjään)

2 228,9 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset

2 057,8

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole

pk-yrityksiä), joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen

raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

2 051,1

Luotot

1 872,8

joista liikekiinteistövakuudellisia lainoja

309,8

joista rakennusten perusparannuslainoja

19,9

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

141,3

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

37,0

EU:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta muiden

kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedo-

nantovelvollisuuksia³

6,7

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

5,4

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

1,3

Johdannaiset

18,9

Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat

6,5

Käteisvarat ja niihin liittyvät varat

9,4

Muut varat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.)

136,3

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

5 610,9 2 486,4 15,1 - 4,2 4,9 0,4 0,2 0,0 0,1 0,0 - - - 4,2 - - - 1,4 - - - 0,0 - - - 2 496,1 16,7 - 4,2 5,8

Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa

630,2

Valtio ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat

254,6

Saamiset keskuspankeilta

375,6

Kaupankäyntiarvo

Varat yhteensä

6 241,1 2 486,4 15,1 - 4,2 4,9 0,4 0,2 0,0 0,1 0,0 - - - 4,2 - - - 1,4 - - - 0,0 - - - 2 496,1 16,7 - 4,2 5,8

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia.

Rahoitusvakuudet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hoidettavina olevat varat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät vastapuolen liikevaihto-indikaattorin mukaisesti

(1) Taksonomiakelpoisuuden määrä lasketaan omistusosuuden tai lainasaatavan perusteella, kerrottuna kunkin yrityksen raportoidun taksonomiaosuuden prosenttiosuudella liikevaihtopohjaisista tiedoista.

(2) Taksonomiamukaisuuden määrä lasketaan omistusosuuden tai lainasaatavan perusteella, kerrottuna kunkin yrityksen raportoidun taksonomiaosuuden prosenttiosuudella liikevaihtopohjaisista tiedoista.

(3) Päättely EU:n ulkopuolisten sijoitusten osalta tehty lainareskontran ISIN-koodiin perustuen.

(4) POP Pankki -ryhmällä ei ole NFRD-ehdot täyttäviä taseen ulkopuolisia vastuita

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 48

Miljoonaa euroa

2024

Yhteenlaskettu bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Yhteensä

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Joista ympäristön kannalta kestäviä (luoki-

tusjärjestelmän mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta kestäviä (luoki-

tusjärjestelmän mukaiset)²

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimintoja

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimintoja

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman

ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan

huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa

3 214,5 2 394,1 12,6 0,0 4,1 3,4 0,4 0,2 0,0 0,2 0,0 - - - 4,3 - - - 0,2 - - - 0,0 - - - 2 405,1 13,6 0,0 4,1 3,7

Rahoitusalan yritykset

153,2 29,4 0,8 0,0 0,1 0,0 0,0 - - - - - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 29,7 0,8 0,0 0,1 0,0

Luottolaitokset

127,5 29,4 0,8 0,0 0,1 0,0 0,0 - - - - - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 29,6 0,8 0,0 0,1 0,0

Luotot

40,4 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

87,0 29,4 0,8 0,0 0,1 0,0 0,0 - - - - - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 29,5 0,8 0,0 0,1 0,0

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 0,0 0,0 0,0

Muut rahoitusalan yritykset

25,7 0,0 0,0 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,1 0,0 0,0 - -

joista sijoituspalveluyrityksiä

0,1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen

käyttö

0,1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

0,1 0,0 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 0,0 - - -

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

0,1 0,0 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 0,0 - - -

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista vakuutusyrityksiä

25,5 - - 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,1 - 0,0 - -

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

0,9 - - 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,1 - 0,0 - -

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

24,7 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muut kuin rahoitusalan yritykset

66,2 18,9 11,8 0,0 4,0 3,4 0,4 0,2 0,0 0,2 0,0 - - - 4,3 - - - 0,2 - - - 0,0 - - - 29,6 12,7 0,0 4,0 3,6

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

64,1 18,5 11,6 0,0 3,9 3,3 0,4 0,2 0,0 0,2 0,0 - - - 4,1 - - - 0,1 - - - 0,0 - - - 28,8 12,6 0,0 3,9 3,6

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

2,1 0,4 0,2 0,1 0,1 - - - - - - 0,2 - - 0,0 - - - - - 0,8 0,2 0,1 0,1

Kotitaloudet

2 995,0 2 345,8 - - - - - - - - - - - - 2 345,8 - - - -

joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja

2 240,4 2 240,4 - - - - - - - - - - - - 2 240,4 - - - -

joista rakennusten perusparannuslainoja

99,5 99,5 - - - - - - - - - - - - 99,5 - - - -

joista moottoriajoneuvolainoja

5,9 5,9 - - - - 5,9 - - - -

Paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asuntojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muu paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Haltuunoton kautta saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Omaisuuserät, jotka jätetään pois osoittajasta GAR-osuuden lasken-

nassa (mutta jotka sisältyvät nimittäjään)

2 266,4 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole

pk-yrityksiä), joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen

raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

Luotot

joista liikekiinteistövakuudellisia lainoja

joista rakennusten perusparannuslainoja

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EU:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta muiden

kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedo-

nantovelvollisuuksia³

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Johdannaiset

Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat

Käteisvarat ja niihin liittyvät varat

Muut varat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.)

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

5 480,9 2 394,1 12,6 0,0 4,1 3,4 0,4 0,2 0,0 0,2 0,0 - - - 4,3 - - - 0,2 - - - 0,0 - - - 2 405,1 13,6 0,0 4,1 3,7

Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa

Valtio ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat

Saamiset keskuspankeilta

Kaupankäyntiarvo

Varat yhteensä

6 313,3 2 394,1 12,6 0,0 4,1 3,4 0,4 0,2 0,0 0,2 0,0 - - - 4,3 - - - 0,2 - - - 0,0 - - - 2 405,1 13,6 0,0 4,1 3,7

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia.

Rahoitusvakuudet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hoidettavina olevat varat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(3) Päättely EU:n ulkopuolisten sijoitusten osalta tehty lainareskontran ISIN-koodiin perustuen.

(4) POP Pankki -ryhmällä ei ole NFRD-ehdot täyttäviä taseen ulkopuolisia vastuita

1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät vastapuolen liikevaihto-indikaattorin mukaisesti

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 49

Miljoonaa euroa

2025

Yhteenlaskettu bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Yhteensä

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Joista ympäristön kannalta kestäviä (luoki-

tusjärjestelmän mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta kestäviä (luoki-

tusjärjestelmän mukaiset)²

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimintoja

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimintoja

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman

ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan

huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa

3 382,1 2 492,5 19,8 - 3,9 7,4 1,1 0,1 0,0 0,0 0,0 - - - 3,2 - - - 0,4 - - - 0,0 - - - 2 501,6 21,3 - 3,9 8,1

Rahoitusalan yritykset

226,6 29,5 3,6 - 0,7 1,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 0,3 - - - 0,0 - - - - - - - 30,7 3,7 - 0,7 1,0

Luottolaitokset

129,4 20,1 2,5 - 0,2 0,8 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 0,2 - - - 0,0 - - - - - - - 21,1 2,5 - 0,2 0,8

Luotot

43,1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

84,6 19,6 2,2 - 0,2 0,7 0,1 0,0 - 0,0 - - - - 0,1 - - - 0,0 - - - - - - - 20,4 2,2 - 0,2 0,7

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

1,7 0,5 0,3 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 - - 0,1 - - 0,0 - - - - - 0,8 0,3 0,0 0,1

Muut rahoitusalan yritykset

97,2 9,4 1,2 - 0,4 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 9,6 1,2 - 0,4 0,2

joista sijoituspalveluyrityksiä

50,7 2,5 0,4 - 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 - - - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 2,6 0,4 - 0,0 0,1

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen

käyttö

50,6 2,5 0,3 - 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 2,6 0,3 - 0,0 0,0

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - 0,0 - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0 0,0 0,0

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

18,6 6,6 0,6 - 0,4 0,0 0,0 0,0 - 0,0 - - - - 0,0 - - - - - - - - - - - 6,7 0,6 - 0,4 0,0

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

18,4 6,6 0,6 - 0,4 0,0 0,0 0,0 - 0,0 - - - - 0,0 - - - - - - - - - - - 6,6 0,6 - 0,4 0,0

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - - 0,0 - - - - - - - - 0,0 0,0 0,0 0,0

joista vakuutusyrityksiä

27,9 0,3 0,2 - 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 0,3 0,2 - 0,0 0,1

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

0,8 0,2 0,1 - 0,0 0,1 0,0 0,0 - 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 0,2 0,1 - 0,0 0,1

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

27,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - 0,0 - - 0,0 - - - - - 0,1 0,1 0,0 0,0

Muut kuin rahoitusalan yritykset

110,4 40,0 16,2 - 3,2 6,4 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 3,0 - - - 0,4 - - - 0,0 - - - 47,8 17,6 - 3,2 7,0

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

103,8 37,9 15,4 - 3,2 6,1 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 2,6 - - - 0,4 - - - 0,0 - - - 45,1 16,8 - 3,2 6,7

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

6,6 2,1 0,7 0,0 0,3 0,2 0,0 0,0 0,0 - - 0,4 - - 0,0 - - 0,0 - - 2,7 0,8 0,1 0,3

Kotitaloudet

3 045,0 2 423,0 - - - - - - - - - - - - 2 423,0 - - - -

joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja

2 321,7 2 321,7 - - - - - - - - - - - - 2 321,7 - - - -

joista rakennusten perusparannuslainoja

95,2 95,2 - - - - - - - - - - - - 95,2 - - - -

joista moottoriajoneuvolainoja

6,1 6,1 - - - - 6,1 - - - -

Paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asuntojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muu paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Haltuunoton kautta saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Omaisuuserät, jotka jätetään pois osoittajasta GAR-osuuden lasken-

nassa (mutta jotka sisältyvät nimittäjään)

2 228,9 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset

2 057,8

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole

pk-yrityksiä), joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen

raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

2 051,1

Luotot

1 872,8

joista liikekiinteistövakuudellisia lainoja

309,8

joista rakennusten perusparannuslainoja

19,9

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

141,3

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

37,0

EU:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta muiden

kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedo-

nantovelvollisuuksia³

6,7

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

5,4

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

1,3

Johdannaiset

18,9

Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat

6,5

Käteisvarat ja niihin liittyvät varat

9,4

Muut varat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.)

136,3

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

5 610,9 2 492,5 19,8 - 3,9 7,4 1,1 0,1 0,0 0,0 0,0 - - - 3,2 - - - 0,4 - - - 0,0 - - - 2 501,6 21,3 - 3,9 8,1

Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa

630,2

Valtio ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat

254,6

Saamiset keskuspankeilta

375,6

Kaupankäyntiarvo

Varat yhteensä

6 241,1 2 492,5 19,8 - 3,9 7,4 1,1 0,1 0,0 0,0 0,0 - - - 3,2 - - - 0,4 - - - 0,0 - - - 2 501,6 21,3 - 3,9 8,1

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia.

Rahoitusvakuudet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hoidettavina olevat varat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät vastapuolen CapEx-indikaattorin mukaisesti

(3) Päättely EU:n ulkopuolisten sijoitusten osalta tehty lainareskontran ISIN-koodiin perustuen.

(4) POP Pankki -ryhmällä ei ole NFRD-ehdot täyttäviä taseen ulkopuolisia vastuita

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 50

Miljoonaa euroa

2024

Yhteenlaskettu bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Yhteensä

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjär-

jestelmäkelpoiset)¹

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Joista ympäristön kannalta kestäviä (luoki-

tusjärjestelmän mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta

kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista ympäristön kannalta kestäviä (luoki-

tusjärjestelmän mukaiset)²

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimintoja

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimintoja

Joista

mahdol-

listavia

toimintoja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman

ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan

huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa

3 214,5 2 398,8 16,8 0,0 4,0 4,1 3,0 2,7 0,2 0,7 0,1 - - - 3,2 - - - 0,1 - - - 0,0 - - - 2 409,7 18,0 - 4,0 4,2

Rahoitusalan yritykset

153,2 29,6 0,9 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 - 0,0 - - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 29,9 0,9 - 0,1 0,1

Luottolaitokset

127,5 29,6 0,9 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 - 0,0 - - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 29,7 0,9 - 0,1 0,1

Luotot

40,4 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

87,0 29,5 0,9 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 - 0,0 - - - - 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - 29,7 0,9 - 0,1 0,1

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - - - - - - - - - - - 0,0 0,0 0,0 0,0

Muut rahoitusalan yritykset

25,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,1 0,0 - 0,0 0,0

joista sijoituspalveluyrityksiä

0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 0,0 - 0,0 0,0

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen

käyttö

0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 0,0 - 0,0 0,0

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

0,1 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 0,0 - - -

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

0,1 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 0,0 - - -

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista vakuutusyrityksiä

25,5 - - 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,1 - - - -

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

0,9 - - 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,1 - - - -

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

24,7 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muut kuin rahoitusalan yritykset

66,2 23,3 15,9 0,0 3,9 4,0 3,0 2,7 0,2 0,7 0,1 - - - 3,2 - - - 0,1 - - - 0,0 - - - 34,1 17,1 - 3,9 4,1

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

64,1 22,7 15,7 0,0 3,9 4,0 2,9 2,7 0,2 0,7 0,1 - - - 3,0 - - - 0,1 - - - 0,0 - - - 33,2 16,9 - 3,9 4,1

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

2,1 0,6 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 - 0,0 - - 0,2 - - 0,0 - - - - - 0,9 0,2 0,1 0,1

Kotitaloudet

2 995,0 2 345,8 - - - - - - - - - - - - 2 345,8 - - - -

joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja

2 240,4 2 240,4 - - - - - - - - - - - - 2 240,4 - - - -

joista rakennusten perusparannuslainoja

99,5 99,5 - - - - - - - - - - - - 99,5 - - - -

joista moottoriajoneuvolainoja

5,9 5,9 - - - - 5,9 - - - -

Paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asuntojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muu paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Haltuunoton kautta saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Omaisuuserät, jotka jätetään pois osoittajasta GAR-osuuden lasken-

nassa (mutta jotka sisältyvät nimittäjään)

2 266,4 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole

pk-yrityksiä), joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen

raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

Luotot

joista liikekiinteistövakuudellisia lainoja

joista rakennusten perusparannuslainoja

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EU:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta muiden

kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedo-

nantovelvollisuuksia³

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Johdannaiset

Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat

Käteisvarat ja niihin liittyvät varat

Muut varat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.)

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

5 480,9 2 398,8 16,8 0,0 4,0 4,1 3,0 2,7 0,2 0,7 0,1 - - - 3,2 - - - 0,1 - - - 0,0 - - - 2 409,7 18,0 - 4,0 4,2

Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa

Valtio ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat

Saamiset keskuspankeilta

Kaupankäyntiarvo

Varat yhteensä

6 313,3 2 398,8 16,8 0,0 4,0 4,1 3,0 2,7 0,2 0,7 0,1 - - - 3,2 - - - 0,1 - - - 0,0 - - - 2 409,7 18,0 - 4,0 4,2

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia.

Rahoitusvakuudet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hoidettavina olevat varat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(3) Päättely EU:n ulkopuolisten sijoitusten osalta tehty lainareskontran ISIN-koodiin perustuen.

(4) POP Pankki -ryhmällä ei ole NFRD-ehdot täyttäviä taseen ulkopuolisia vastuita

1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät vastapuolen CapEx-indikaattorin mukaisesti

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 51

2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot liikevaihto-indikaattorin mukaisesti

2025

Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla

(koodi ja nimi)¹

Ilmastonmuutokset hillintä Ilmaston muutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Yhteensä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja muut

kuin rahoitusalan

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)²

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

C17.12 – Paperin ja kartongin valmistus 0,1 0,1 - - - - - - - - - - 0,1 0,1

C21.20 – Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden

valmistus

0,0 0,0 - - - - - - - - - - 0,3 0,0

C22.29 – Muiden muovituotteiden valmistus 0,0 0,0 - - - - 0,0 - - - - - 0,9 0,0

C24.10 – Raudan, teräksen ja ferroseosten valmistus 0,2 0,0 - - - - - - - - - - 0,2 0,0

C24.42 – Alumiinin tuotanto 0,1 0,0 - - - - - - - - - - 0,1 0,0

C26.11 – Elektronisten komponenttien valmistus 0,1 0,0 - - - - - - - - - - 0,1 0,0

C26.30 – Viestintälaitteiden valmistus 0,0 - - - - - 0,1 - - - - - 1,7 0,1

C26.51 – Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja

-laitteiden valmistus

0,0 0,0 - - - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

C27.51 – Sähköisten kodinkoneiden valmistus 0,2 0,0 - - - - - - - - - - 0,2 0,0

C28.11 – Moottorien ja turbiinien valmistus (pl.

ilma-alusten, ajoneuvojen ja polkupyörien moottorit)

0,5 0,5 - - - - - - - - - - 0,5 0,5

C28.15 – Laakerien, hammaspyörien, vaihteiden ja

voimansiirtoelementtien valmistus

0,1 - - - - - - - - - - - 0,1 -

C28.22 – Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 0,3 0,3 - - - - 0,3 - - - - - 0,6 0,6

C28.95 – Paperi- ja kartonkiteollisuuden koneiden

valmistus

0,1 0,0 - - - - 0,3 - - - - - 0,4 0,3

C28.99 – Muiden erikoiskoneiden valmistus - - - - - - - - - - - - 0,1 -

C29.10 – Moottoriajoneuvojen valmistus 0,5 0,0 - - - - 0,0 - - - - - 0,5 0,0

D35.11 – Sähkön tuotanto 4,5 4,4 0,0 0,0 0,0 - 0,0 - 0,1 - - - 4,6 4,5

D35.12 – Sähkön siirto 1,0 1,0 - - - - - - - - - - 1,0 1,0

D35.13 – Sähkön jakelu 1,8 1,6 - - - - - - - - - - 1,8 1,6

E38.22 – Vaarallisten jätteiden käsittely ja loppusijoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 - - 0,0 - 0,0 - - - 0,1 0,1

F41.20 – Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 1,6 0,1 0,0 - - - - - - - - - 1,6 0,1

F42.99 – Muu muualla luokittelematon maa- ja vesi-

rakentaminen

1,5 0,4 0,0 0,0 0,0 - 0,0 - - - - - 1,5 0,4

H49.10 – Kaukoliikenteen henkilöliikenne rautateitse

0,8 0,5 - - - - - - - - - - 0,8 0,5

H50.20 – Meri- ja rannikkovesiliikenteen tavaran-

kuljetus

0,8 0,1 - - - - - - - - - - 0,8 0,1

H51.10 – Lentoliikenteen henkilökuljetus 0,3 0,0 - - - - - - - - - - 1,0 0,0

H53.10 – Yleispalveluun kuuluvat postipalvelut 0,1 0,0 - - - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

J61.20 – Langaton tietoliikenne 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 - 0,0 - - - - - 0,2 0,1

L68.10 – Omien kiinteistöjen osto ja myynti 0,2 0,1 - - - - - - - - - - 0,2 0,1

L68.20 – Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja

hallinta

3,2 0,8 0,1 0,0 - - - - - - - - 3,4 0,8

N77.11 – Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvo-

jen vuokraus ja leasing

0,1 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

N80.20 – Turvallisuusjärjestelmien palvelutoiminta 0,1 - - - - - - - - - - - 0,1 -

(1) Erittely perustuu yhtiön päätoimialan NACE-luokitteluun

(2) Taulukossa ei ole raportoitu toimialoja, joiden taksonomiakelpoisen toiminnan osuus yhteensä on alle 0,1 miljoonaa euroa

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 52

2025

Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla

(koodi ja nimi)¹

Ilmastonmuutokset hillintä Ilmaston muutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Yhteensä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja muut

kuin rahoitusalan

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Muut kuin rahoitus-

alan yritykset (joihin

sovelletaan muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direk-

tiiviä)²

Pk-yritykset ja

muut rahoitusalan

ulkopuoliset

yritykset, joihin ei

sovelleta muiden

kuin taloudellisten

tietojen raportointia

koskevaa direktiiviä

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestävät

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

milj.

euroa

joista

ympäristön

kannalta

kestäviä

C17.12 – Paperin ja kartongin valmistus 0,5 0,3 - - - - - - - - - - 0,5 0,3

C17.21 – Aaltopaperin ja -kartongin sekä paperi- ja

kartonkipakkausten valmistus

0,2 0,2 - - - - 0,1 - - - - - 0,3 0,2

C21.20 – Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden

valmistus

0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - - - 0,1 - - - 0,2 0,0

C22.29 – Muiden muovituotteiden valmistus 0,0 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - - - 0,8 0,0

C24.10 – Raudan, teräksen ja ferroseosten valmistus 0,1 0,0 - - - - - - - - - - 0,1 0,0

C24.42 – Alumiinin tuotanto 0,1 0,0 - - - - - - - - - - 0,1 0,0

C26.11 – Elektronisten komponenttien valmistus 0,1 0,0 - - - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

C26.30 – Viestintälaitteiden valmistus 0,2 0,0 - - - - 1,0 - - - - - 1,2 0,0

C26.51 – Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja

-laitteiden valmistus

0,0 0,0 0,0 - 0,0 - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

C27.51 – Sähköisten kodinkoneiden valmistus

0,2 0,0 - - - - 0,2 - - - - - 0,2 0,0

C27.90 – Muiden sähkölaitteiden valmistus 0,1 0,0 - - - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

C28.11 – Moottorien ja turbiinien valmistus (pl.

ilma-alusten, ajoneuvojen ja polkupyörien moottorit)

0,5 0,5 - - - - 0,0 - - - - - 0,5 0,5

C28.15 – Laakerien, hammaspyörien, vaihteiden ja

voimansiirtoelementtien valmistus

0,1 - - - - - 0,0 - - - - - 0,1 -

C28.22 – Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 0,1 0,1 - - - - 0,4 - - - - - 0,6 0,5

C28.92 – Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden

valmistus

0,2 0,0 - - - - - - - - - - 0,2 0,0

C28.95 – Paperi- ja kartonkiteollisuuden koneiden

valmistus

0,0 0,0 - - - - 0,2 - - - - - 0,2 0,2

C28.99 – Muiden erikoiskoneiden valmistus 0,0 0,0 0,0 - - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

C29.10 – Moottoriajoneuvojen valmistus 0,5 0,2 - - - - - - - - - - 0,5 0,2

C29.32 – Moottoriajoneuvojen muiden osien ja tarvik-

keiden valmistus

0,1 0,0 - - - - - - 0,0 - - - 0,1 0,0

D35.11 – Sähkön tuotanto 5,3 5,2 0,0 0,0 0,0 - 0,0 - 0,1 - - - 5,4 5,4

D35.12 – Sähkön siirto 1,0 1,0 - - - - - - - - - - 1,1 1,0

D35.13 – Sähkön jakelu

3,2 3,0 - 0,0 - - - - - - - - 3,2 3,1

E38.22 – Vaarallisten jätteiden käsittely ja loppusijoitus

0,0 0,0 0,0 0,0 - - 0,0 - 0,1 - - - 0,1 0,1

E38.32 – Lajiteltujen materiaalien kierrätys 0,0 0,0 - - 0,0 - 0,0 - 0,0 - - - 0,1 0,0

F41.20 – Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 1,7 0,1 0,0 - - - 0,0 - - - - - 1,8 0,1

F42.99 – Muu muualla luokittelematon maa- ja

vesirakentaminen

1,2 0,2 0,0 0,0 0,0 - 0,0 - - - - - 1,2 0,2

G47.11 – Elintarvikkeiden, juomien tai tupakan vähit-

täiskauppa valintamyymälöissä

1,2 0,2 0,0 - - - 0,0 - - - - - 1,2 0,2

G47.19 – Muu vähittäiskauppa valintamyymälöissä 0,4 - - - - - - - - - - - 0,4 -

G47.63 – Musiikki- ja videotallenteiden vähittäiskauppa

erikoisliikkeissä

0,1 0,0 - - - - - - - - - - 0,1 0,0

G47.73 – Apteekkien toiminta - - - - - - - - - - - - 0,1 -

H49.10 – Kaukoliikenteen henkilöliikenne rautateitse 0,8 0,6 - - - - 0,0 - - - - - 0,8 0,6

H50.20 – Meri- ja rannikkovesiliikenteen tavarankuljetus

0,7 0,2 - - - - - - - - - - 0,7 0,2

H51.10 – Lentoliikenteen henkilökuljetus 0,3 0,0 0,0 - - - - - - - - - 1,0 0,0

H53.10 – Yleispalveluun kuuluvat postipalvelut 0,1 0,0 0,0 0,0 - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

J61.20 – Langaton tietoliikenne 0,1 0,0 0,0 0,0 - - 0,0 - - - - - 0,1 0,1

J62.01 – Tietokoneohjelmointi 0,0 0,0 - - - - 0,0 - - - - - 0,1 0,0

L68.10 – Omien kiinteistöjen osto ja myynti 0,2 0,1 - - - - - - - - - - 0,2 0,1

L68.20 – Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja

hallinta

3,2 1,2 0,5 0,0 - - 0,1 - 0,0 - - - 3,3 1,2

L68.32 – Kiinteistöjen isännöinti palkkio- tai sopimus-

perusteisesti

0,2 - - - - - - - - - - - 0,2 -

N77.11 – Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvo-

jen vuokraus ja leasing

0,1 0,0 0,0 - - - - - - - - - 0,1 0,0

N80.20 – Turvallisuusjärjestelmien palvelutoiminta 0,1 - - - - - - - - - - - 0,1 -

2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot CapEx-indikaattorin mukaisesti

(1) Erittely perustuu yhtiön päätoimialan NACE-luokitteluun

(2) Taulukossa ei ole raportoitu toimialoja, joiden taksonomiakelpoisen toiminnan osuus yhteensä on alle 0,1 miljoonaa euroa

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 53

% (kaikista nimittäjän

kattamista omaisuuseristä)

2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Yhteensä

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidet-

tävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan huomioon

vihreiden omaisuuserien osuuden

laskennassa

73,5 % 0,4 % - 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 73,8 % 0,5 % - 0,1 % 0,2 % 54,2 %

Rahoitusalan yritykset

12,4 % 1,3 % - 0,3 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 13,0 % 1,3 % - 0,3 % 0,3 % 3,6 %

Luottolaitokset

14,6 % 1,4 % - 0,2 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,3 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 15,4 % 1,5 % - 0,2 % 0,5 % 2,1 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,7 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

22,0 % 2,0 % - 0,2 % 0,6 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - - - - - 22,9 % 2,1 % - 0,2 % 0,6 % 1,4 %

Oman pääoman ehtoiset instru-

mentit

16,7 % 8,3 % 0,3 % 4,0 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % - - 9,5 % - - 1,9 % - - 0,0 % - - 29,8 % 10,5 % 0,3 % 5,7 % 0,0 %

Muut rahoitusalan yritykset

9,5 % 1,1 % - 0,4 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 9,8 % 1,2 % - 0,4 % 0,1 % 1,6 %

joista sijoituspalveluyrityksiä

4,9 % 0,7 % - 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % - - 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - - - - - 5,1 % 0,7 % - 0,0 % 0,1 % 0,8 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

4,7 % 0,6 % - 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % - - 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - - - - - 5,0 % 0,6 % - 0,0 % 0,1 % 0,8 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

54,8 % 13,4 % 5,5 % 7,8 % 0,0 % 0,0 % - - - - 0,5 % - - 5,7 % - - - - - 62,5 % 13,5 % 5,5 % 7,8 % 0,0 %

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

35,3 % 3,6 % - 2,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % - 0,1 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - - - - - - - - - 35,7 % 3,7 % - 2,1 % 0,2 % 0,3 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

35,8 % 3,6 % - 2,2 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % - 0,1 % 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - - - - - 36,1 % 3,8 % - 2,2 % 0,2 % 0,3 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

2,9 % 0,8 % 0,1 % 0,7 % 0,9 % - - - - - 2,6 % - - - - - - - - 6,5 % 0,9 % 0,1 % 0,9 % 0,0 %

joista vakuutusyrityksiä

0,6 % 0,3 % - 0,0 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 1,0 % 0,3 % - 0,0 % 0,2 % 0,4 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

14,1 % 4,4 % - 0,1 % 1,9 % 1,0 % 1,0 % - 1,0 % 0,0 % - - - 0,5 % - - - 1,8 % - - - - - - - 19,3 % 5,6 % - 0,1 % 3,0 % 0,0 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

0,2 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % - - 0,0 % - - 0,1 % - - 0,0 % - - 0,0 % - - 0,5 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 0,4 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

31,9 % 11,0 % - 3,3 % 3,9 % 0,3 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % - - - 3,4 % - - - 1,3 % - - - 0,0 % - - - 39,5 % 12,3 % - 3,3 % 4,6 % 1,8 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit, mukaan lukien

tulojen käyttö

32,7 % 11,2 % - 3,4 % 3,9 % 0,3 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % - - - 3,1 % - - - 1,2 % - - - 0,0 % - - - 40,0 % 12,6 % - 3,4 % 4,6 % 1,7 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

18,9 % 7,0 % 0,8 % 3,4 % 1,2 % 0,5 % 0,1 % 0,0 % - - 8,8 % - - 2,6 % - - 0,0 % - - 31,0 % 8,9 % 0,8 % 4,1 % 0,1 %

Kotitaloudet

79,6 % - - - - - - - - - - - - 79,6 % - - - - 48,8 %

joista asuinkiinteistövakuudellisia

lainoja

100,0 % - - - - - - - - - - - -

100,0 %

- - - - 37,2 %

joista rakennusten perusparan-

nuslainoja

100,0 % - - - - - - - - - - - - 100,0 % - - - - 1,5 %

joista moottoriajoneuvolainoja

100,0 %

- - - - 0,1 %

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunoton kautta saadut vakuudet:

asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät

yhteensä

44,3 % 0,3 % - 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 44,5 % 0,3 % - 0,1 % 0,1 % 89,9 %

3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen liikevaihto-tulosindikaattori

(1) GAR-osuuden taksonomiakelpoisuuden määrä lasketaan omistusosuuden tai lainasaatavan perusteella, kerrottuna kunkin yrityksen raportoidun taksonomiaosuuden prosenttiosuudella liikevaihtopohjaisista tiedoista.

(2) GAR-ouuden taksonomiamukaisuuden määrä lasketaan omistusosuuden tai lainasaatavan perusteella, kerrottuna kunkin yrityksen raportoidun taksonomiaosuuden prosenttiosuudella liikevaihtopohjaisista tiedoista.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 54

% (kaikista nimittäjän

kattamista omaisuuseristä)

2024

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Yhteensä

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

uusista omaisuuseristä

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidet-

tävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan huomioon

vihreiden omaisuuserien osuuden

laskennassa

74,5 % 0,4 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 74,8 % 0,4 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 58,6 %

Rahoitusalan yritykset

19,2 % 0,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 19,4 % 0,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,8 %

Luottolaitokset

23,0 % 0,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 23,2 % 0,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,3 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,7 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

33,7 % 1,0 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 33,9 % 1,0 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 1,6 %

Oman pääoman ehtoiset instru-

mentit

40,7 % 2,0 % 0,1 % 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - 43,4 % 2,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 %

Muut rahoitusalan yritykset

0,1 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,4 % 0,0 % 0,0 % - - 0,5 %

joista sijoituspalveluyrityksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

32,0 % 5,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 32,0 % 5,0 % - - - 0,0 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

32,0 % 5,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 32,0 % 5,0 % - - - 0,0 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista vakuutusyrityksiä

- - 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,3 % - 0,0 % - - 0,5 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

- - 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9,6 % - 0,0 % - - 0,0 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

28,6 % 17,8 % 0,0 % 6,1 % 5,1 % 0,6 % 0,4 % 0,0 % 0,3 % 0,1 % - - - 6,5 % - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - 44,7 % 19,2 % 0,0 % 6,1 % 5,5 % 1,2 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit, mukaan lukien

tulojen käyttö

28,9 % 18,1 % 0,0 % 6,1 % 5,2 % 0,6 % 0,4 % 0,0 % 0,3 % 0,1 % - - - 6,4 % - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - 44,9 % 19,6 % 0,0 % 6,1 % 5,6 % 1,2 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

19,0 % 8,4 % 4,3 % 2,7 % - - - - - - 11,3 % - - 1,5 % - - - - - 37,6 % 8,9 % 4,3 % 2,7 % 0,0 %

Kotitaloudet

78,3 % - - - - - - - - - - - - 78,3 % - - - - 54,6 %

joista asuinkiinteistövakuudellisia

lainoja

100,0 %

- - - - - - - - - - - -

100,0 %

- - - - 40,9 %

joista rakennusten perusparan-

nuslainoja

100,0 %

- - - - - - - - - - - -

100,0 %

- - - - 1,8 %

joista moottoriajoneuvolainoja

100,0 %

- - - - 0,1 %

Paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asuntojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muu paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Haltuunoton kautta saadut vakuudet:

asuin- ja liikekiinteistöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 %

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät

yhteensä

43,7 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 43,9 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 86,8 %

3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen liikevaihto-tulosindikaattori

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 55

% (kaikista nimittäjän

kattamista omaisuuseristä)

2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Yhteensä

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista uusista

omaisuuseristä

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidet-

tävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan huomioon

vihreiden omaisuuserien osuuden

laskennassa

73,7 % 0,6 % - 0,1 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 74,0 % 0,6 % - 0,1 % 0,2 % 54,2 %

Rahoitusalan yritykset

13,0 % 1,6 % - 0,3 % 0,5 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - - - - - 13,6 % 1,6 % - 0,3 % 0,5 % 3,6 %

Luottolaitokset

15,5 % 1,9 % - 0,2 % 0,6 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - - - - - 16,3 % 1,9 % - 0,2 % 0,6 % 2,1 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,7 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

23,2 % 2,6 % - 0,3 % 0,8 % 0,1 % 0,0 % - 0,0 % - - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - - - - - 24,1 % 2,6 % - 0,3 % 0,8 % 1,4 %

Oman pääoman ehtoiset instru-

mentit

26,6 % 14,8 % 0,2 % 6,9 % 0,9 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % - - 4,8 % - - 1,4 % - - - - - 43,5 % 15,8 % 0,2 % 7,5 % 0,0 %

Muut rahoitusalan yritykset

9,7 % 1,2 % - 0,4 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 9,9 % 1,2 % - 0,4 % 0,2 % 1,6 %

joista sijoituspalveluyrityksiä

4,9 % 0,7 % - 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 5,2 % 0,7 % - 0,0 % 0,1 % 0,8 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

4,8 % 0,7 % - 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 5,1 % 0,7 % - 0,0 % 0,1 % 0,8 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

49,3 % 10,1 % 3,7 % 6,2 % 0,1 % 0,0 % - - - - 0,2 % - - 0,9 % - - - - - 54,4 % 10,2 % 3,7 % 6,2 % 0,0 %

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

35,6 % 3,4 % - 2,2 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % - 0,0 % - - - - 0,0 % - - - - - - - - - - - 35,7 % 3,4 % - 2,2 % 0,2 % 0,3 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

36,0 % 3,4 % - 2,2 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % - - - - 0,0 % - - - - - - - - - - - 36,0 % 3,4 % - 2,2 % 0,1 % 0,3 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

4,9 % 2,1 % 0,0 % 1,6 % 2,5 % - - - - - 1,5 % - - - - - - - - 11,6 % 2,1 % 0,0 % 1,6 % 0,0 %

joista vakuutusyrityksiä

1,0 % 0,6 % - 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 1,1 % 0,6 % - 0,0 % 0,4 % 0,4 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

25,8 % 14,0 % - 0,5 % 10,8 % 0,3 % 0,2 % - 0,2 % 0,0 % - - - 0,2 % - - - 0,4 % - - - - - - - 26,6 % 14,3 % - 0,5 % 11,1 % 0,0 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

0,3 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - 0,0 % - - 0,0 % - - - - - 0,4 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % 0,4 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

36,2 % 14,6 % - 2,9 % 5,8 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 2,7 % - - - 0,4 % - - - 0,0 % - - - 43,3 % 16,0 % - 2,9 % 6,3 % 1,8 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit, mukaan lukien

tulojen käyttö

36,5 % 14,9 % - 3,0 % 5,9 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 2,5 % - - - 0,3 % - - - 0,0 % - - - 43,5 % 16,2 % - 3,0 % 6,5 % 1,7 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

31,5 % 11,0 % 0,7 % 4,4 % 3,2 % 0,2 % 0,0 % 0,1 % - - 5,4 % - - 0,7 % - - 0,0 % - - 41,0 % 12,2 % 0,8 % 4,6 % 0,1 %

Kotitaloudet

79,6 % - - - - - - - - - - - - 79,6 % - - - - 48,8 %

joista asuinkiinteistövakuudellisia

lainoja

100,0 % - - - - - - - - - - - - 100,0 % - - - - 37,2 %

joista rakennusten perusparan-

nuslainoja

100,0 % - - - - - - - - - - - - 100,0 % - - - - 1,5 %

joista moottoriajoneuvolainoja

100,0 % - - - - 0,1 %

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunoton kautta saadut vakuudet:

asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät

yhteensä

44,4 % 0,4 % - 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 44,6 % 0,4 % - 0,1 % 0,1 % 89,9 %

3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen CapEx-tulosindikaattori

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 56

% (kaikista nimittäjän

kattamista omaisuuseristä)

2024

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Yhteensä

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista uusista

omaisuuseristä

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidet-

tävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan huomioon

vihreiden omaisuuserien osuuden

laskennassa

74,6 % 0,5 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 75,0 % 0,6 % - 0,1 % 0,1 % 58,6 %

Rahoitusalan yritykset

19,3 % 0,6 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % - - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 19,5 % 0,6 % - 0,1 % 0,0 % 2,8 %

Luottolaitokset

23,2 % 0,7 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % - - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 23,3 % 0,7 % - 0,1 % 0,0 % 2,3 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,7 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

33,9 % 1,1 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % - - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - - - - - 34,1 % 1,1 % - 0,1 % 0,1 % 1,6 %

Oman pääoman ehtoiset instru-

mentit

40,7 % 2,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % - - - - - - - - - - - - - - 43,6 % 2,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Muut rahoitusalan yritykset

0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,4 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % 0,5 %

joista sijoituspalveluyrityksiä

6,2 % 0,1 % 0,4 % 0,1 % 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 6,2 % 0,1 % - 0,1 % 0,0 % 0,0 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

6,2 % 0,1 % 0,4 % 0,1 % 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 6,2 % 0,1 % - 0,1 % 0,0 % 0,0 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

32,0 % 5,0 % - - - 1,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 33,0 % 5,0 % - - - 0,0 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

32,0 % 5,0 % - - - 1,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 33,0 % 5,0 % - - - 0,0 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joista vakuutusyrityksiä

- - 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,3 % - - - - 0,5 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

- - 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9,6 % - - - - 0,0 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

35,3 % 24,0 % 0,0 % 5,9 % 6,1 % 4,5 % 4,1 % 0,2 % 1,0 % 0,1 % - - - 4,8 % - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - 51,5 % 25,8 % - 5,9 % 6,2 % 1,2 %

Luotot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit, mukaan lukien

tulojen käyttö

35,5 % 24,5 % 0,0 % 6,0 % 6,2 % 4,6 % 4,3 % 0,2 % 1,0 % 0,1 % - - - 4,7 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 51,7 % 26,3 % - 6,0 % 6,3 % 1,2 %

Oman pääoman ehtoiset

instrumentit

29,0 % 9,5 % 3,0 % 2,8 % 0,8 % 0,0 % - 0,0 % - - 9,0 % - - 1,1 % - - - - - 44,1 % 10,1 % 3,0 % 2,8 % 0,0 %

Kotitaloudet

78,3 % - - - - - - - - - - - - 78,3 % - - - - 54,6 %

joista asuinkiinteistövakuudellisia

lainoja

100,0 % - - - - - - - - - - - - 100,0 % - - - - 40,9 %

joista rakennusten perusparan-

nuslainoja

100,0 % - - - - - - - - - - - - 100,0 % - - - - 1,8 %

joista moottoriajoneuvolainoja

100,0 %

- - - - 0,1 %

Paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asuntojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muu paikallishallintojen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Haltuunoton kautta saadut vakuudet:

asuin- ja liikekiinteistöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät

yhteensä

43,8 % 0,3 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - 0,0 % - - - 44,0 % 0,3 % - 0,1 % 0,1 % 86,8 %

3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen CapEx-tulosindikaattori

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 57

4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen liikevaihto-tulosindikaattori

% (kaikista nimittäjän

kattamista omaisuuseristä)

2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Yhteensä

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseris-

tä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

uusista omaisuuseristä

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidet-

tävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan huomioon

vihreiden omaisuuserien osuuden

laskennassa

77,1 % 0,01 - 0,1 % 0,5 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 0,3 % - - - 0,2 % - - - - - - - 77,1 % 1,1 % - 0,1 % 0,6 % 55,0 %

Rahoitusalan yritykset

28,9 % 4,2 % - 0,1 % 1,5 % 0,0 % - - - - - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - - - - - 12,9 % 4,2 % - 0,1 % 1,5 % 2,4 %

Luottolaitokset

24,2 % 4,0 % - 0,1 % 2,1 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 4,0 % - 0,1 % 2,1 % 1,6 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit,

mukaan lukien tulojen käyttö

24,3 % 4,0 % - 0,1 % 2,1 % 0,1 % - - - - - - - 1,0 % - - - - - - - - - - - 27,0 % 4,0 % - 0,1 % 2,1 % 1,6 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

- - - - - - - - - - 57,3 % - - - - - - - - 58,5 % - - - 0,0 %

Muut rahoitusalan yritykset

38,4 % 4,7 % - 0,1 % 0,4 % 0,1 % - - - - - - - 0,6 % - - - 0,1 % - - - - - - - 39,3 % 4,8 % - 0,1 % 0,4 % 0,8 %

joista sijoituspalveluyrityksiä

36,2 % 5,1 % - 0,2 % 0,4 % - - - - - - - - 0,8 % - - - 0,1 % - - - - - - - 37,1 % 5,2 % - 0,2 % 0,5 % 0,6 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit,

mukaan lukien tulojen käyttö

36,3 % 5,1 % - 0,2 % 0,4 % - - - - - - - - 0,8 % - - - - - - - - - - - 37,1 % 5,2 % - 0,2 % 0,5 % 0,6 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

2,9 % 2,9 % - 2,9 % - - - - - - - - - 42,1 % - - - - - 45,0 % 2,9 % - 2,9 % 0,0 %

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

43,3 % 3,9 % - - 0,2 % 0,2 % - - - - - - - 0,3 % - - - - - - - - - - - 44,0 % 3,9 % - - 0,2 % 0,3 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit,

mukaan lukien tulojen käyttö

45,0 % 4,0 % - - 0,1 % 0,1 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 45,4 % 4,0 % - - 0,1 % 0,2 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

2,0 % 1,5 % - 1,4 % 2,7 % - - - - - 7,7 % - - - - - - - - 12,5 % 2,0 % - 1,8 % 0,0 %

joista vakuutusyrityksiä

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit,

mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut kuin rahoitusalan yritykset

34,0 % 11,8 % - 1,2 % 6,6 % 0,2 % 0,1 % - 0,1 % 0,0 % - - - 5,0 % - - - 2,8 % - - - - - - - 45,6 % 13,7 % - 1,2 % 7,7 % 3,7 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopa-

perit, mukaan lukien tulojen käyttö

34,8 % 12,1 % - 1,3 % 6,8 % 0,2 % 0,1 % - 0,1 % 0,0 % - - - 4,9 % - - - 2,7 % - - - - - - - 46,3 % 14,1 % - 1,3 % 7,9 % 3,6 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

10,1 % 4,3 % 0,3 % 2,2 % 0,7 % 0,3 % 0,3 % - - - 8,1 % - - 4,3 % - - - - - 25,7 % 5,0 % 0,3 % 2,7 % 0,1 %

Kotitaloudet

82,8 % - - - - - - - - - - - - 82,8 % - - - - 48,8 %

joista asuinkiinteistövakuudellisia

lainoja

100,0 %

- - - - - - - - - - - -

100,0 %

- - - - 39,0 %

joista rakennusten perusparan-

nuslainoja

100,0 %

- - - - - - - - - - - -

100,0 %

- - - - 1,4 %

joista moottoriajoneuvolainoja

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunoton kautta saadut vakuudet:

asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät

yhteensä

42,4 % 0,5 % - 0,0 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 0,2 % - - - 0,1 % - - - - - - - 42,4 % 1 % - 0,0 % 0,3 % 13,6 %

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 58

4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen CapEx-tulosindikaattori

% (kaikista nimittäjän

kattamista omaisuuseristä)

2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Yhteensä

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuu-

seristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestel-

mäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)¹

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseris-

tä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

uusista omaisuuseristä

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)²

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat

omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidet-

tävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan huomioon

vihreiden omaisuuserien osuuden

laskennassa

77,6 % 1,3 % - 0,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 0,2 % - - - 0,0 % - - - - - - - 77,4 % 1,4 % - 0,1 % 0,8 % 55,0 %

Rahoitusalan yritykset

31,0 % 5,1 % - 0,1 % 1,9 % 0,0 % - - - - - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - - - - - 13,0 % 5,1 % - 0,1 % 1,9 % 2,4 %

Luottolaitokset

27,2 % 5,3 % - 0,1 % 2,8 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 5,3 % - 0,1 % 2,8 % 1,6 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit,

mukaan lukien tulojen käyttö

27,2 % 5,3 % - 0,1 % 2,8 % 0,6 % - - - - - - - 0,8 % - - - - - - - - - - - 30,3 % 5,3 % - 0,1 % 2,8 % 1,6 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

13,4 % - - - - - - - - - 56,1 % - - - - - - - - 72,5 % - - - 0,0 %

Muut rahoitusalan yritykset

38,7 % 4,7 % - 0,1 % 0,2 % 0,2 % - - - - - - - 0,4 % - - - 0,0 % - - - - - - - 39,4 % 4,7 % - 0,1 % 0,2 % 0,8 %

joista sijoituspalveluyrityksiä

36,4 % 5,0 % - 0,1 % 0,2 % - - - - - - - - 0,4 % - - - 0,0 % - - - - - - - 36,9 % 5,0 % - 0,1 % 0,2 % 0,6 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit,

mukaan lukien tulojen käyttö

36,4 % 5,0 % - 0,1 % 0,1 % - - - - - - - - 0,4 % - - - - - - - - - - - 36,8 % 5,0 % - 0,1 % 0,1 % 0,6 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

34,5 % 24,4 % - 23,2 % - - - - - - - - - 6,7 % - - - - - 41,3 % 24,4 % - 23,2 % 0,0 %

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

43,9 % 4,1 % - 0,1 % 0,2 % 0,5 % - - - - - - - 0,2 % - - - - - - - - - - - 44,9 % 4,1 % - 0,1 % 0,2 % 0,3 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit,

mukaan lukien tulojen käyttö

45,5 % 4,1 % - 0,1 % 0,1 % 0,2 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 45,8 % 4,1 % - 0,1 % 0,1 % 0,2 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

5,4 % 3,8 % - 2,2 % 7,4 % - - - - - 4,5 % - - - - - - - - 22,4 % 3,8 % - 2,2 % 0,0 %

joista vakuutusyrityksiä

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit,

mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut kuin rahoitusalan yritykset

40,2 % 15,8 % - 1,2 % 9,8 % 1,0 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 3,5 % - - - 0,5 % - - - - - - - 49,9 % 17,4 % - 1,2 % 10,4 % 3,7 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopape-

rit, mukaan lukien tulojen käyttö

40,6 % 16,0 % - 1,2 % 9,9 % 1,0 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 3,4 % - - - 0,5 % - - - - - - - 50,3 % 17,6 % - 1,2 % 10,6 % 3,6 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

29,2 % 12,3 % 0,6 % 5,7 % 1,9 % 0,1 % 0,1 % - - - 4,3 % - - 1,9 % - - - - - 40,2 % 12,5 % 0,6 % 5,8 % 0,1 %

Kotitaloudet

82,8 % - - - - - - - - - - - - 82,8 % - - - - 48,8 %

joista asuinkiinteistövakuudellisia

lainoja

100,0 %

- - - - - - - - - - - -

100,0 %

- - - - 39,0 %

joista rakennusten perusparan-

nuslainoja

100,0 %

- - - - - - - - - - - -

100,0 %

- - - - 1,4 %

joista moottoriajoneuvolainoja

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunoton kautta saadut vakuudet:

asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät

yhteensä

42,7 % 0,7 % - 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % - 0,0 % 0,0 % - - - 0,1 % - - - 0,0 % - - - - - - - 42,6 % 0,8 % - 0,0 % 0,4 % 13,6 %

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 59

5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen liikevaihto-tulosindikaattori

% (kaikista huomioon otettavista taseen

ulkopuolisista eristä)

2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Yhteensä

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseris-

tä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseris-

tä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koske-

va keskeinen tulosindikaattori)¹

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia

varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori)²

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(1) POP Pankki -ryhmällä ei rahoitusvakuuksia NFRD-yhtiöitä kohtaan

(2) POP Pankki -ryhmällä ei varainhoidon alaisuudessa olevia hoidettavissa olevia varoja

5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen CapEx-tulosindikaattori

% (kaikista huomioon otettavista taseen

ulkopuolisista eristä)

2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Yhteensä

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseris-

tä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luoki-

tusjärjestelmän kannalta merkitykselli-

siä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseris-

tä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon ote-

tuista omaisuuseristä, joilla

rahoitetaan luokitusjärjestel-

män kannalta merkityksellisiä

aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä, joilla rahoitetaan

luokitusjärjestelmän kannalta merki-

tyksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän

mukaiset)

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Joista

tulojen

käyttö

Joista

siirtymä-

toimin-

toja

Joista

mahdol-

listavia

toimin-

toja

Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koske-

va keskeinen tulosindikaattori)¹

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia

varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori)²

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(1) POP Pankki -ryhmällä ei rahoitusvakuuksia NFRD-yhtiöitä kohtaan

(2) POP Pankki -ryhmällä ei varainhoidon alaisuudessa olevia hoidettavissa olevia varoja

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 60

LOMAKE 1: YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

2024

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin

sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia

ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktorin avulla siten, että

polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen

tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista tai turvallista käyttöä,

myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa,

varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta

käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä

vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai

prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa,

myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa

ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä

on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Rivi Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita

käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita

käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien

laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen

toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita

käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,

kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä

vastuita.

2025

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin

sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia

ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktorin avulla siten, että

polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen

tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista tai turvallista käyttöä,

myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa,

varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta

käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä

vastuita.

Kyllä

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai

prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa,

myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa

ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä

on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Kyllä

Rivi Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita

käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Kyllä

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita

käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien

laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen

toimintaan liittyviä vastuita.

Kyllä

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita

käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,

kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä

vastuita.

Kyllä

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 61

2025 - Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) - perustuen liikevaihtoon

Ilmastonmuutoksen hillintä +

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä

(EURm)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (EURm)

Rivi Taloudelliset toiminnot (EURm) (%) (EURm) (%) (EURm) (%)

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

2,1 0,00 2,1 0,00 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

1,0 0,00 1,0 0,00 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,00 0,0 0,00 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,00 0,0 0,00 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,00 0,0 0,00 - -

Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten

taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen

tulosindikaattorin nimittäjässä

13,6 0,00 12,0 0,00 0,2 0,00

8 Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 16,7 0,00 15,1 0,00 0,2 0,00

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 62

2025 - Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) - perustuen pääomamenoihin

Ilmastonmuutoksen hillintä +

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä

(EURm)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (EURm)

Rivi Taloudelliset toiminnot (EURm) (%) (EURm) (%) (EURm) (%)

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,5 0,0 0,5 0,0 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

2,5 0,0 2,5 0,0 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,0 0,0 0,0 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,0 0,0 0,0 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,0 0,0 0,0 - -

Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten

taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen

tulosindikaattorin nimittäjässä

18,4 0,0 16,8 0,0 0,1 0,0

8 Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 21,3 0,0 19,8 0,0 0,1 0,0

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 63

2025 - Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) - perustuen liikevaihtoon

Ilmastonmuutoksen hillintä +

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä

(EURm)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (EURm)

Rivi Taloudelliset toiminnot (EURm) (%) (EURm) (%) (EURm) (%)

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

2,2 0,13 2,2 0,13 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

1,3 0,08 1,3 0,08 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

- - - - - -

Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten

taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen

tulosindikaattorin osoittajassa

13,3 0,79 11,6 0,70 0,2 0,01

Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja

osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

16,7 1,00 15,1 0,90 0,2 0,01

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 64

2025 - Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) - perustuen pääomamenoihin

Ilmastonmuutoksen hillintä +

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä

(EURm)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (EURm)

Rivi Taloudelliset toiminnot (EURm) (%) (EURm) (%) (EURm) (%)

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

0,5 0,02 0,5 0,02 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

2,6 0,12 2,6 0,12 0,0 0,0

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

0,0 0,0 0,0 0,0 - -

Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten

taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen

tulosindikaattorin osoittajassa

18,3 0,86 16,7 0,79 0,1 0,0

Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja

osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa

21,3 1,00 19,8 0,93 0,1 0,0

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 65

2025 - Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot - perustuen liikevaihtoon

Ilmastonmuutoksen hillintä +

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä

(EURm)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (EURm)

Rivi Taloudelliset toiminnot (EURm) (%) (EURm) (%) (EURm) (%)

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,00 0,0 0,00 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,00 0,0 0,00 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,00 0,0 0,00 - -

Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta

ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus

sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

2 496,0 0,44 2 486,3 0,44 0,4 0,00

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten

taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen

tulosindikaattorin nimittäjässä

2 496,1 0,44 2 486,4 0,44 0,4 0,00

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 66

2025 - Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot - perustuen pääomamenoihin

Ilmastonmuutoksen hillintä +

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä

(EURm)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (EURm)

Rivi Taloudelliset toiminnot (EURm) (%) (EURm) (%) (EURm) (%)

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- - - - - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,0 0,0 0,0 - -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,

luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen

toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

0,0 0,0 0,0 0,0 - -

Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta

ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus

sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

2 501,6 0,45 2 492,5 0,44 1,1 0,0

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten

taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen

tulosindikaattorin nimittäjässä

2 501,6 0,45 2 492,5 0,44 1,1 0,0

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 67

2025 - Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat - perustuen liikevaihtoon

Rivi Taloudelliset toiminnot (EURm) (%)

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja

osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

3 114,9 0,56

Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen

tulosindikaattorin nimittäjässä

3 114,9 0,56

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 68

2025 - Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat - perustuen pääomamenoihin

Rivi Taloudelliset toiminnot (EURm) (%)

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,

lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

- -

Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja

osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä

3 109,3 0,55

Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen

tulosindikaattorin nimittäjässä

3 109,3 0,55

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 69

2.2 E1 Ilmastonmuutos

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

POP Pankki -ryhmän ilmastoon liittyvät olennai-

set vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tun-

nistettu osana kaksinkertaisen olennaisuuden

arviota, joka on kuvattu tarkemmin ESRS 2 Ylei-

set tiedot -standardin osiossa IRO-1. Vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan ja halli-

taan esimerkiksi osana luotonmyöntöä, pankkien

sijoitustoimintaa, laskettaessa kasvihuonekaasu-

päästöjä ja valittaessa yhteistyökumppaneita.

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Negatiivinen vaikutus:

POP Pankki -ryhmä ja sen arvoketju aiheuttavat

kasvihuonekaasupäästöjä. Ryhmän merkittävimmät

kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat arvoketjun

kautta ja erityisesti asiakkaiden rahoittamisen sekä

sijoitussalkun sijoituskohteiden kautta.

Lyhyt, keskipitkä

ja pitkä

Oma toiminta,

ylävirta ja

alavirta

Positiivinen vaikutus:

Kestävää kehitystä edistävät tuotteet kohdentavat

rahoitusta vastuullisiin hankkeisiin ja luovat positiivista

vaikuttavuutta ihmisiin ja ympäristöön.

Keskipitkä ja

pitkä

Alavirta

Riski:

Sidosryhmät edellyttävät kasvihuonepäästöjen

vähentämistä, ja sitoutumattomuus voi vaikuttaa

negatiivisesti POP Pankki -ryhmän asiakas- ja

kumppanuussuhteisiin sekä varainhankintaan.

Korkean hiili-intensiteetin omaavien sektoreiden

rahoittaminen voi vaikuttaa myös sijoittajien tai

muiden kumppanien kannustimiin.

Pitkä

Oma toiminta,

ylävirta ja

alavirta

Mahdollisuus:

Kestävien tuotteiden kysynnän kasvu ja vihreä

siirtymä voivat tarjota mahdollisuuksia, esimerkiksi

tuotekehitykseen ja rahoitustoimintaan.

Keskipitkä ja

pitkä

Oma toiminta

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Energia

Negatiivinen vaikutus:

POP Pankki -ryhmä ja sen arvoketju kuluttavat

energiaa, mikä aiheuttaa negatiivisia

ympäristövaikutuksia (kuten kasvihuonekaasupäästöt,

jätteet ja veden happamoituminen). Vaikutukset

todennäköisesti vähenevät pitkällä aikavälillä yhä

uusiutuvamman ja ympäristöystävällisemmän

energiasiirtymän seurauksena.

Lyhyt, keskipitkä

ja pitkä

Oma toiminta,

ylävirta ja

alavirta

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 70

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

(ESRS 2 SBM-3)

E1 Ilmastonmuutos -standardin Olennaiset vai-

kutukset, riskit ja mahdollisuudet -kappaleessa

esitetyssä taulukossa on esitetty kaksinkertaisen

olennaisuuden arviossa tunnistetut olennaiset vai-

kutukset, riskit ja mahdollisuudet ilmastonmuutok-

seen liittyen. Arviossa tunnistettua ilmastonmuu-

toksen hillintään liittyvää riskiä pidetään siirtymä-

riskinä.

Fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä on arvioitu erik-

seen vakavaraisuuden näkökulmasta. Arviointi

on tehty asiantuntija-arviona, ja tarkemman da-

tan puutteen takia tuloksiin liittyy epävarmuutta.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja äärimmäis-

ten sääilmiöiden osalta luottokannasta mahdol-

lisiksi fyysisiksi riskeiksi on tunnistettu jokitulvat,

jotka voivat kohdistua kiinteistöihin ja rakennuksiin.

Kyseisten fyysisten riskien ei kuitenkaan nähdä

vaikuttavan vakavaraisuuteen lyhyellä aikavä-

lillä, mutta pitkällä aikavälillä riskejä voi realisoitua.

Luottokantaan kohdistuvia olennaisia siirtymäris-

kejä ei ole tunnistettu lyhyellä ja keskipitkällä aika-

välillä. POP Pankki -ryhmän oman toiminnan osalta

tunnistettiin siirtymäriskiksi Pariisin ilmastosopi-

muksen mukaisten päästövähennystavoitteiden

saavuttaminen. Ryhmä on asettanut vuoden 2025

aikana tavoitteet scope 1 ja 2 -päästöille, ja jatkaa

vuonna 2026 päästövähennystavoitteiden asetta-

mista scope 3 -päästöjen osalta.

POP Pankki -ryhmä on toteuttanut asiantunti-

ja-arviona ilmastoon liittyvän resilienssianalyysin,

jonka tarkoituksena on tunnistaa, miten ilmasto-

kestäviä yrityksen strategia ja liiketoimintamalli

ovat. Resilienssianalyysi on rajattu koskemaan ar-

voketjusta luottosalkkua, ja sieltä erityisesti asun-

toluottoja ja kiinteistöjä sekä rakennushankkeita.

Luottosalkun osalta arvioitiin fyysisiä riskejä ja

siirtymäriskejä. Resilienssianalyysissä tarkasteltiin

myös omaa toimintaa siirtymäriskien osalta. Oman

toiminnan osalta fyysisiä riskejä ei ole huomioitu,

sillä kyseisiä riskejä ei ole arvioitu merkittäviksi.

Resilienssianalyysi toteutettiin vuoden 2024 ai-

kana, ja vuonna 2025 päivitetyn ESG-riskiarvion

perusteella ei ole nähty tarvetta päivittää resiliens-

sianalyysiä.

Resilienssianalyysissä ei ole hyödynnetty ilmastos-

kenaarioita. Fyysisten ilmastoriskien tunnistami-

sessa on hyödynnetty 4,5 asteen ilmastoskenaa-

riota ja siirtymäriskien tunnistamisessa 1,5 asteen

ilmastoskenaariota, ja resilienssianalyysissä on

huomioitu tunnistetut riskit.

POP Pankki -ryhmän resilienssianalyysissä ei ole

arvioitu, miten siirtyminen vähähiilisempään ja il-

mastokestävään talouteen vaikuttaa sitä ympä-

röiviin makrotaloudellisiin suuntauksiin, energian-

kulutukseen, energialähteiden yhdistelmään sekä

teknologian käyttöönottoa koskeviin oletuksiin.

Riskien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ja

niiden vaikutusten arvioinnissa POP Pankki -ryh-

män liiketoimintaan on huomioitu nykyinen sään-

tely sekä ennakoidut sääntelymuutokset ja poliitti-

set muutokset. Esimerkkeinä näistä ovat rakennus-

lupakäytännöt sekä tukijärjestelmät eri toimialoille,

joiden nähdään hillitsevän riskejä. Resilienssiana-

lyysi keskittyy pääosin lyhyelle ja keskipitkälle ai-

kavälille, sillä riskien pitkän aikavälin arviointiin liit-

tyy epävarmuutta.

POP Pankki -ryhmän strategian toteuttamisen nä-

kökulmasta tunnistettujen ilmastoon liittyvien fyy-

sisten tai siirtymäriskien ei ole tunnistettu vaikut-

tavan edellytyksiin harjoittaa strategian mukaista

peruspankkiliiketoimintaa nykyisessä muodossaan.

Voimassa olevan ryhmän strategian peruslähtö-

kohtana on paikallisuus, johon sisältyy paikallisen

elinkeinoelämän, yritys- ja maatalousliiketoimin-

nan rahoittaminen. Strategian kestävyyttä tukee

luottokannan rakenne, missä yritys- ja maatalous-

asiakkaiden rahoitus on vain osa luottokannasta

pääpainon ollessa asuntorahoituksessa. Yritys- ja

maatalousasiakkaat ovat vastaavasti toimiala- tai

tuotantomuotojen sekä maantieteellisestä näkö-

kulmasta hajaantuneita, mikä vähentää ilmasto-

muutoksen vaikutuksia. Yksityisasiakkaiden asun-

toluototus muodostaa suurimman osan luottokan-

nasta, joka on myös maantieteellisesti hajaantunut.

Pitkällä aikavälillä ilmastoon liittyviä riskejä voi

realisoitua, mikäli erilaiset sään ääri-ilmiöt lisää-

vät tuhoja laajasti kiinteistöissä. Olennaisia siirty-

märiskejä ei ole toistaiseksi tunnistettu lyhyelle tai

keskipitkälle aikavälille, mutta ryhmässä on tunnis-

tettu siirtymäriskien arvioinnin olevan haastavaa

pitkälle aikavälille mahdollisten nopeiden muutos-

ten vuoksi.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 71

POP Pankki -ryhmän suorittaman resilienssiana-

lyysin perusteella ilmastoon liittyvillä riskeillä ei

ole nähty olevan taloudellisia vaikutuksia POP

Pankki -ryhmän vakavaraisuuteen lyhyellä tai

keskipitkällä aikavälillä. POP Pankki -ryhmä nä-

kee mahdolliseksi, että ilmastoon liittyviä riskejä

realisoituu pitkällä aikavälillä, mutta niiden ai-

heuttamia taloudellisia vaikutuksia POP Pankki

-ryhmälle on haastavaa arvioida resilienssiana-

lyysin teossa käytettyjen tietojen perusteella.

Toistaiseksi POP Pankki -ryhmässä ei olla erik-

seen arvioitu kykyä mukauttaa strategiaansa ja

liiketoimintamalliaan ilmastonmuutokseen lyhy-

ellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma (E1-1)

POP Pankki -ryhmällä ei ole toistaiseksi arvoket-

jun kattavaa ilmastonmuutoksen hillintää koske-

vaa siirtymäsuunnitelmaa. Ryhmä on asettanut

vuoden 2025 aikana päästövähennystavoitteet

koskien omien toimipaikkojen scope 1 ja 2 -pääs-

töjä huomioiden siirtymäsuunnitelman vaatimuk-

set. Kyseiset päästövähennystavoitteet on ku-

vattu E1 Ilmastonmuutos -standardin osiossa E1-

4. Päästövähennystavoitteiden asetantaa scope

3 -päästöjen osalta on tarkoitus jatkaa vuonna

2026, jonka jälkeen siirtymäsuunnitelman laatimi-

nen voisi olla mahdollista keskipitkällä aikavälillä.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja

siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet (E1-2)

POP Pankki -ryhmä pyrkii tunnistamaan vaikutuk-

sensa ilmastoon ja hillitsemään ilmastonmuutosta

omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan. Ilmas-

tonmuutoksen hillinnän osalta POP Pankki -ryhmän

keskeisimpiä toimintaperiaatteita ovat luotonan-

toon ja sijoitustoimintaan liittyvät sisäiset ohjeet,

toimittajien ja yhteistyökumppaneiden eettiset lii-

ketoimintaperiaatteet ja vastuullisten hankintojen

ohje. Vastuullisten hankintojen ohje sisältää ohjeis-

tusta myös energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan

energiaan liittyen.

POP Pankki -ryhmässä luotonannon yhteydessä

tehtävästä ympäristö- ja ilmastotekijöiden arvioin-

nista ohjeistetaan yritysasiakkaiden luotonannon

ohjeessa. Lisäksi yritysluotonmyönnön prosessissa

arvioidaan luotonhakijan liiketoimintaa kestävyy-

den ja hyvän hallintotavan näkökulmasta. Henki-

löasiakkaiden luotonannon ohjeessa ohjeistetaan

ympäristön kannalta kestävän luotonannon peri-

aatteista. Ryhmässä noudatettavat luotonantoon

liittyvät ohjeet ovat yhdenmukaiset kaikille jäsen-

luottolaitoksille ja niiden noudattamista valvotaan

paikallisesti jäsenluottolaitoksissa osana normaalia

liiketoiminnan sisäistä valvontaa sekä keskitetysti

POP Pankkikeskus osk:n riippumattomien toimin-

tojen taholta. Luotonantoa koskevan ohjeistuksen

hyväksyy POP Pankkikeskus osk:n johtoryhmä.

Jäsenluottolaitosten sijoitustoiminnan ohje sisäl-

tää keskeiset periaatteet vastuulliseen sijoittami-

seen ja suosituksen määritettyjen vastuullisuus-

kriteerien huomioimisesta POP Pankkien suorissa

ja epäsuorissa sijoituksissa. Ulkoisten varainhoi-

tajien edellytetään allekirjoittavan YK:n vastuul-

lisen sijoittamisen periaatteet, ja epäsuoria ja

suoria sijoituksia tehdessä ohjataan suosimaan

kestävyysominaisuuksia huomioivia sijoituksia.

Kaikkea sijoitustoimintaa rajoitetaan laaja-alai-

sella limitoinnilla, mikä ohjaa sijoitustoiminnan

pääpainon likviditeettiasemaa turvaaviin sijoi-

tuskohteisiin toimialan sääntelykriteereiden mu-

kaisesti. Likviditeettiasemaa turvaavien sijoituk-

sien valintaa ei ohjaa vastuullisuuskriteerit, vaan

toimialan likviditeettiriskienhallintaan liittyvät

sääntelykriteerit ja sen pohjalta määritelty riski-

nottohalukkuus. Pääosa ryhmän sijoitustoimin-

nassa on likviditeettiasemaa turvaavissa sijoi-

tuksissa. Jäsenluottolaitosten sijoitustoimintaa

ohjaavan ohjeistuksen hyväksyy POP Pankkikes-

kus osk:n hallitus ja sitä sovelletaan kaikissa POP

Pankki -ryhmän yhteisöissä. Ohjeen noudattami-

sesta vastaa pankin hallitus.

Koko POP Pankki -ryhmää koskevat toimittaja-

ja yhteistyökumppanivalinnat neuvotellaan POP

Pankkikeskus osk:ssa. POP Pankkikeskus osk:n

johtoryhmän hyväksymillä eettisillä liiketoiminta-

periaatteilla yhteistyökumppaneille ja toimittajille

sekä vastuullisten hankintojen ohjeella pyritään

POP Pankkikeskus osk:ssa hallitsemaan yhteis-

työkumppaneihin ja toimitusketjuun liittyviä ym-

päristöriskejä ja negatiivisia vaikutuksia ympäris-

töön. Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden eet-

tisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti POP

Pankki -ryhmän toimittajan tulee noudattaa ym-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 72

päristölainsäädäntöä, tunnistaa omat vaikutuk-

sensa ympäristöön ja välttää negatiivisten vaiku-

tusten aiheuttamista ympäristölle. POP Pankki-

keskus osk:ssa huomioidaan eettiset periaatteet

osana sopimusneuvotteluja, ja tavoitteena on si-

sällyttää periaatteet osaksi sopimuksia. Vastuul-

listen hankintojen ohjeessa ohjeistetaan huomioi-

maan ympäristönäkökulmat hankinnoissa, kuten

selvittämään toimittajan mahdolliset ympäris-

tösitoumukset ja suosimaan hankinnoissa vähä-

päästöisempiä ja energiatehokkaita tuotteita tai

palveluita. Toimittajien eettiset liiketoimintaperi-

aatteet ja vastuullisten hankintojen ohje koske-

vat POP Pankkikeskus osk:ta ja niitä suositellaan

käyttämään myös ryhmän muissa yhteisöissä.

Periaatteiden toteuttamisesta vastaa POP Pank-

kikeskus osk:n vastuullisuustoiminto.

Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja

resurssit (E1-3)

POP Pankki -ryhmän ilmastoon liittyvien toimin-

taperiaatteiden päämäärien saavuttamiseksi

tehdään toimia osana luotonmyönnön prosessia,

tarjoamalla rahoitusta ilmastonmuutosta hillitse-

viin investointeihin ja huomioimalla ympäristöte-

kijät hankinnoissa.

Luoton myöntäminen ja sen yhteydessä tehtävä

ympäristötekijöiden ja -riskien arviointi on osa

pankkien tavanomaista sääntelyn mukaista lii-

ketoimintaa. Luotonmyöntöön liittyvät sisäiset

ohjeet sisältävät kriteerit ympäristö- ja ilmasto-

tekijöiden arvioimiseksi. POP Pankki -ryhmässä

on aloitettu vuonna 2024 kestävää rahoitusta

koskevien tarkempien toimintaohjeiden jatkuvan

kehittämisen projekti, jolla ryhmä tavoittelee kes-

tävyyden osalta laadullisesti parempien luotto-

päätösten tasoa. Vuoden 2025 aikana POP Pankki

-ryhmä on monipuolistanut kestävyyttä koskevia

laadullisia tietolähteitä ja ottanut niistä saatavia

tietoja osaksi luotonmyöntöprosessia. Täsmälli-

semmän laadullisen arvioinnin myötä ryhmän jä-

senluottolaitokset pystyvät arvioimaan tarkem-

min rahoitettavien kohteiden ilmastovaikutuksia.

Samalla pyritään kehittämään ja parantamaan

ryhmän ilmastovaikutusten raportointikyvyk-

kyyksiä.

POP Pankki -ryhmä pyrkii vähentämään negatii-

visia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin tarjo-

amalla asiakkaille rahoitusta ilmastonmuutoksen

hillintää tukeviin investointeihin sekä tarjoamalla

kestävää kehitystä tukevia sijoituskohteita ja tie-

dottamalla asiakkaita näihin liittyvistä mahdolli-

suuksista. Tuotehallintamenettelyllä sekä aktiivi-

sella yhteistyöllä tuotteiden- ja palveluntoimitta-

jien kanssa pyritään pitämään huolta, että asi-

akkaille on tarjolla riittävä tuotevalikoima myös

kestävyyden näkökulmasta.

POP Pankki -ryhmässä on tarjottu vuodesta 2021

lähtien Vihreää lainaa, johon on vuonna 2024 li-

sätty Euroopan investointirahaston myöntämä

takaus. Vihreä laina soveltuu henkilöasiakkaiden

ilmastonmuutosta hillitsevien tai energiatehok-

kuutta parantavien investointien lisäksi tuotteen

päivityksen myötä myös yrityksille ja asunto-

yhteisöasiakkaille. Myöntämällä vihreää lainaa

voidaan parantaa energiatehokkuutta ja vähen-

tää kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjun loppu-

päässä asiakkaiden luototuksen kautta.

POP Pankki -ryhmässä selvitetään kestävän ra-

hoituksen sääntelyn mukaisesti asiakkaan kes-

tävyysmieltymyksiä osana sijoitusneuvontaa.

Kestävyysmieltymysten osalta asiakkaalta selvi-

tetään mieluista vähimmäisprosenttiosuutta kes-

tävistä sijoituksista sekä taksonomian mukaisista

sijoituksista. Lisäksi asiakkaalta tiedustellaan,

haluaako hän, että hänelle suositellaan ainoas-

taan sijoitusratkaisuita, jotka huomioivat pää-

asialliset haitalliset kestävyysvaikutukset.

Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden eettiset

liiketoimintaperiaatteet pyritään lisäämään jo-

kaisen uuden sopimuksen liitteeksi POP Pankki-

keskus osk:ssa. POP Pankkikeskus osk:n ja Bo-

num Pankki Oyj:n hankintoihin osallistuville työn-

tekijöille on tarjolla verkkokurssi hankinnoista, ja

kurssin sisällöissä käydään läpi myös vastuullisiin

hankintoihin liittyvät ohjeet ja ympäristötekijöi-

den huomioiminen hankinnoissa. Ympäristövas-

tuun huomioimisella hankinnoissa voidaan vai-

kuttaa ilmastonmuutokseen hillitsevästi, mutta

toistaiseksi toimien vaikutusta esimerkiksi so-

pivan yhteistyökumppanin valinnassa ei pystytä

arvioimaan.

Osa POP Pankki -ryhmän toimipisteistä on mu-

kana WWF:n Green Ofﬁce -ohjelmassa, jossa

pyritään vähentämään toimipaikan ilmastovaiku-

tuksia. Bonum Pankki Oyj:n molemmissa toimipis-

teissä Espoossa ja Vaasassa sekä POP Pankki-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 73

keskus osk:n toimispisteessä on saavutettu Green

Ofﬁce -sertiﬁkaatti. POP Pankki Lannevesi on

myös mukana Green Ofﬁce -ohjelmassa ja ta-

voittelee sertiﬁkaattia. Green Ofﬁce tarjoaa mal-

lin ympäristöjärjestelmän luomiseen, jonka tavoit-

teena on pienentää toimiston hiilijalanjälkeä.

POP Pankki -ryhmässä on asetettu vuoden 2025

aikana scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästö-

jen vähennystavoitteet vuoteen 2030 asti, ja

tavoitteiden mukaisesti ryhmässä pyritään vä-

hentämään kasvihuonekaasupäästöjä siirtymällä

käyttämään uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan

energian käyttöä koskevat toimet koskevat POP

Pankki -ryhmän toimipaikkoja. Vuoden 2025 ai-

kana osassa toimipaikoista on toteutunut pääs-

tövähennyksiä esimerkiksi uusiutuvan kaukoläm-

mön tai lämmitysöljyn käyttöönotolla tai vaihta-

malla työsuhdeautoja sähkö- tai hybridiautoihin.

Toistaiseksi POP Pankki -ryhmä ei pysty eritte-

lemään toimien perusteella saavutettuja scope

3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä. POP

Pankki -ryhmässä ei ole toistaiseksi toteutettu

tai suunniteltu ilmastoon liittyviä toimia, jotka

vaatisivat merkittäviä pääomamenoja tai toimin-

tamenoja.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

POP Pankki -ryhmässä on asetettu vastuullisuus-

tavoitteet vuoden 2024 aikana, ja tavoitteet kos-

kevat vuosia 2025–2027. Tavoitteita on asetettu

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä energia-

tehokkuutta koskien.

Tavoitteiden asetannassa on hyödynnetty kak-

sinkertaisen olennaisuuden arvion tuloksia ja sen

yhteydessä selvitettyjä sidosryhmien näkemyk-

siä. Tavoitteiden asetannasta järjestettiin työ-

paja, johon osallistui POP Pankkikeskus osk:n

johtoryhmä ja POP Pankkikeskus osk:n ja Bonum

Pankki Oyj:n asiantuntijoita. Tavoitteet on hy-

väksytty POP Pankkikeskus osk:n hallituksessa.

Tavoitteiden edistymisestä raportoidaan osana

kestävyysraporttia.

Ylätavoite Tavoite Mittari

Edistämme kestävien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa

Vaikutamme ilmastovaikutuksiimme tarjoamalla asiakkaillemme

kestäviä laina- ja sijoitustuotteita ja kehittämällä tuotevalikoimaa.

1. Kasvatamme vihreän

luotonannon osuutta myön-

netyistä lainoista

Myönnämme vihreitä laino-

ja vuonna 2025 vähintään

10 miljoonaa euroa ja

vuonna 2026 15 miljoonaa

euroa.

2. Lisäämme kestäviä sijoi-

tuskohteita tuoteportfolioon

Tuotevalikoimaan on otettu

uusia kestäviä rahastoja

asiakkaille vuoden 2027

loppuun mennessä.

Hillitsemme kasvihuonekaasupäästöjä

Selvitämme toiminnassamme ja arvoketjussamme toteuttavia

toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ase-

tamme tavoitteet toimenpiteiden aikataululle ja päästöjen vähentä-

miselle.

1. Asetamme päästö-

vähennystavoitteet ja

toimenpiteet päästöjen

vähentämiseksi

Päästötavoitteet on asetet-

tu ja suunnitelma toimenpi-

teistä laadittu vuoden 2025

aikana.

Vihreän luotonannon osuuden kasvattamisella on

vaikutuksia luotonmyönnön kautta kasvihuone-

kaasupäästöjen vähentämiseen ja energiatehok-

kuuteen. Vihreän lainan rahoituksen kohteesta

riippuen investoinnilla saatetaan hillitä päästöjä,

parantaa energiatehokkuutta tai toteuttaa mo-

lempia. Vihreällä lainalla voidaan rahoittaa esi-

merkiksi kiinteistöjen energiaremontteja, jotka

vähentävät päästöjä ja parantavat energiatehok-

kuutta, tai vähäpäästöisempien ajoneuvojen tai

koneiden hankintaa.

Kokonaisuutena kasvihuonekaasupäästöjen hil-

linnän osalta vuodelle 2025 on asetettu tavoit-

teeksi asettaa päästövähennystavoitteet sekä

laatia toimenpidesuunnitelma päästöjen vähen-

tämiseksi.

Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ovat

seuraavat:

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 74

POP Pankki -ryhmän tuotevalikoimaan kuuluvalla

Vihreällä lainalla voidaan rahoittaa esimerkiksi

kiinteistöjen energiaremontteja, jotka vähentävät

päästöjä ja parantavat energiatehokkuutta, tai vä-

häpäästöisempien ajoneuvojen tai koneiden han-

kintaa. Vuoden 2025 tavoitetta ei ole saavutettu

myönnettyjen vihreiden lainojen osalta, ja vihreitä

lainoja on myönnetty 0,13 miljoonaa euroa. Tavoit-

teen toteutumista on hidastanut vihreiden laino-

jen kysynnän kehittyminen odotettua hitaammin.

Vaikka vuoden 2025 tavoite ei ole toteutunut suun-

nitellusti, POP Pankki -ryhmässä pyritään lisää-

mään asiakkaiden tietoisuutta vihreistä lainoista

vuoden 2026 aikana.

POP Pankki -ryhmän vastuullisuustavoitteena on

ollut tuoda asiakkaille uusia kestäviä rahastoja

tuotevalikoimaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Uusien sijoitustuotteiden tulisi olla artiklaa 8 tai

9 tavoitteen täyttämiseksi, ja artiklan 8 mukais-

ten sijoitustuotteiden osalta tarkastellaan erikseen,

onko niissä kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia.

Vuoden 2025 aikana tuoteportfolioon ei ole otettu

uusia rahastoja asiakkaille. Tavoitteen edistämistä

jatketaan suunnitellusti, ja uusien kestävien rahas-

tojen odotetaan tulevan tarjolle ennen vuoden 2027

määräaikaa.

Suurimmalla osalla POP Pankki -ryhmän sijoitus-

neuvonnassa tarjoamista rahastoista on Mornin-

gstarin vastuullisuus-rating. Vuonna 2025 näiden

rahastojen vastuullisuus-ratingin keskiarvo oli 3,7

(3,6) asteikolla 1–5 mitattuna. Morningstarin vas-

tuullisuusluokitus kuvaa rahaston omistamien yh-

tiöiden vastuullisuutta suhteessa muiden samassa

Morningstarin määrittelemässä vertailuluokassa

olevien rahastojen omistuksiin. Sijoitusrahasto saa

vastuullisuusratingin, jos sen varoista vähintään 50

prosenttia on sijoitettu yrityksiin, joille Sustaina-

lytics on määrittänyt yrityskohtaisen vastuulli-

suus-ratingin.

POP Pankki -ryhmän tarjoamat rahastot on luoki-

teltu kestävyyden suhteen kolmeen eri luokkaan eli

artiklaan. Artiklat 6, 8 ja 9 kertovat sijoituskohteen

kestävyystasosta. Artiklan 9 mukaisilla ”tumman-

vihreillä” sijoitustuotteilla on tavoitteena kestä-

vien sijoitusten tekeminen. Artiklan 8 mukaisilla

”vaaleanvihreillä” sijoitustuotteilla on tavoitteena

edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä omi-

naisuuksia. Artiklan 6 mukaiset ”harmaat” sijoitus-

tuotteet eivät aktiivisesti edistä ympäristöön ja

yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia. POP Pankki

-ryhmän sijoitusneuvonnassa tarjoamista rahas-

toista 9 (9) % oli artikla 6 mukaisia, 86 (86) % oli

artikla 8 mukaisia ja 5 (5) % oli artikla 9 mukaisia

vuoden 2025 lopussa.

POP Pankki -ryhmässä on asetettu vuoden 2025

aikana päästövähennystavoitteet ja -toimet scope

1 ja 2 -päästöille. Scope 3 -päästövähennystavoit-

teiden asetanta on päätetty siirtää vuodelle 2026.

Asetetut scope 1 ja 2 -päästövähennystavoitteet

koskevat POP Pankki -ryhmän toimipaikkojen säh-

könkulutuksesta, kaukolämmöstä, öljylämmityk-

sestä sekä työsuhdeautoista aiheutuvia päästöjä.

POP Pankki -ryhmän scope 1 ja 2 -kasvihuone-

kaasujen vähennystavoitteet on asetettu Pariisin

sopimuksen ja tieteeseen perustuvien tavoitteiden

mukaisesti. Monialaiseen päästövähennyspolkuun

perustuvien päästövähennystavoitteiden kriteerien

mukaisesti ryhmän scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasu-

päästöjä on tavoitteena vähentää 42 prosenttia

lyhyellä aikavälillä. Ryhmä on hyödyntänyt päästö-

vähennystavoitteiden asetannassa Science Based

Targets initiativen (SBTi) kriteerejä.

Scope 1 ja 2 -vähennystavoitteiden perusvuotena

on käytetty vuotta 2024, ja tavoitepäästövähen-

nykset on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 men-

nessä. Tavoitepäästövähennykset on esitetty abso-

luuttisena arvona alla olevassa taulukossa.

Perusvuoden 2024

kasvihuonekaasu-

päästöt (tCO2e)

Tavoitepäästö-

vähennykset vuoteen

2030 mennessä (tCO2e)

Kasvihuone-

kaasupäästöt vuonna

2030 (tCO2e)

Scope 1 ja 2 -

kasvihuonekaasupäästöt

1334 560 774

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 75

Scope 1 ja 2 -vähennystavoitteet on asetettu yh-

distettynä. Perusvuoden 2024 scope 1 päästöjen

osuus on 114 tCO2e ja scope 2 -päästöjen osuus

on 1220 tCO2e. Tavoitteeseen sisältyvät scope 2

-päästöt on laskettu markkinaperusteisesti.

Scope 1 ja 2 -päästövähennysten saavuttami-

seksi POP Pankki -ryhmässä on tunnistettu kes-

keiseksi siirtyä uusiutuvan energian käyttämiseen,

erityisesti sähkönkulutuksen osalta.

Tavoitteita ei ole varmentanut muu ulkopuolinen

taho kuin kestävyysraportin varmentaja.

Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä (E1-5)

POP Pankki -ryhmän kokonaisenergiankulutus

vuonna 2025 oli 7487 (7040) MWh. Energiankulu-

tuksesta 56 (54) prosenttia tuli uusiutuvista läh-

teistä, 33 (33) prosenttia fossiilisista lähteistä ja 11

(8) prosenttia ydinvoimasta.

Energiankulutus

2025 2024

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus (MWh)

2 478 2 353

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

33 % 33 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus (MWh)

793 581

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

11 % 8 %

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa, biopolttoai-

neet, biokaasu, uusiutuvista lähteistä peräisin oleva vety (MWh)

7 8

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyk-

sen kulutus (MWh)

4 166 3 819

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)

42 0

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus (MWh)

4 215 3 827

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

56 % 54 %

Muista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus (MWh)

0 279

Muiden energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

0 % 5 %

Energian kokonaiskulutus (MWh)

7 487 7 040

Energiankulutuksen tiedot on haettu aikaväliltä

1.1.-31.10.2025, ja loppuvuoden tiedot on estimoitu

perustuen edeltävän vuoden kuukausittaiseen kes-

kiarvoon.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 76

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

(E1-6)

POP Pankki -ryhmä pyrkii tunnistamaan toimin-

tansa ilmasto- ja ympäristövaikutukset ja edis-

tämään toiminnallaan kestävää kehitystä. Pääs-

töjen laskennan avulla tunnistetaan ja arvioidaan

ryhmän vaikutuksia ilmastonmuutokseen, jolloin

myös kasvihuonekaasupäästöjen ja negatiivisten

ilmastovaikutusten vähentämistä voidaan suun-

nitella. POP Pankki -ryhmän kasvihuonekaasu-

päästöt eivät kuulu päästökauppajärjestelmän

piiriin eikä ryhmä toimi päästöintensiivisellä sek-

torilla.

POP Pankki -ryhmän markkinaperusteiset koko-

naiskasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2025

119 724 (149 460) hiilidioksidiekvivalenttitonnia

ja sijaintiperusteiset kokonaiskasvihuonekaasu-

päästöt olivat 119 255 (149 048) hiilidioksidiek-

vivalenttitonnia. Ryhmän liikevaihtoon perustuva

markkinaperusteinen kasvihuonekaasuintensi-

teetti oli 411,2 (454,0) hiilidioksidiekvivalenttiton-

nia/miljoona euroa vuonna 2025.

POP Pankki -ryhmän kasvihuonekaasupäästöjen

laskenta on toteutettu kansainvälisen GHG-pro-

tokollan mukaisesti. Tietojen laatuvaatimukset on

asetettu GHG-protokollan mukaisesti ja tavoit-

teena on ollut hyödyntää mahdollisimman paljon

toiminnasta saatavaa primääridataa. Estimoitua

dataa on käytetty päästölähteille, joista ei ole ol-

lut saatavilla primääridataa. Päästökertoimet on

valittu varovaisuus- ja konservatiivisuusperiaat-

teita noudattaen. Lisäksi arvoketjun päästöjen

scope 3 -kategoriaan kuuluvan luottokannan ja

sijoitussalkun laskennassa on noudatettu Part-

nership Carbon Accounting Financials -yhteis-

työhankkeen (PCAF) menetelmiä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 77

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet*

Perusvuosi

2025 2024

% 2024 /

2024-2025

2025

2030 2050

Vuotuinen %-

tavoite /

perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

114 132 114 15,8 n/a n/a n/a n/a

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien

scope 1 -kasvihuone-kaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

n/a 0 % 0 % n/a n/a n/a n/a n/a

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2

-bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

n/a 538 808 -33,4 n/a n/a n/a n/a

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2

-bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

1220 1 007 1 220 -17,5 n/a n/a n/a n/a

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -)

kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)

n/a 118 585 148 126 -19,9 n/a n/a n/a n/a

1 Ostetut tavarat ja palvelut

n/a 6 694 7 055 -5,1 n/a n/a n/a n/a

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat

(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)

n/a 223 147 51,7 n/a n/a n/a n/a

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

n/a 128 92 39,1 n/a n/a n/a n/a

5 Toiminnassa muodostuva jäte

n/a 8 9 -11,1 n/a n/a n/a n/a

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

n/a 94 78 20,5 n/a n/a n/a n/a

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

n/a 747 770 -3,0 n/a n/a n/a n/a

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

n/a 247 167 47,9 n/a n/a n/a n/a

15 Investoinnit

n/a 110 444 139 808 -21,0 n/a n/a n/a n/a

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset)

(tCO2-ekv.)

n/a 119 255 149 048 -20,0 n/a n/a n/a n/a

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset)

(tCO2-ekv.)

n/a 119 724 149 460 -19,9 n/a n/a n/a n/a

* Scope 1 ja 2 -päästövähennystavoitteet on asetettu yhdistettynä ja ne on esitetty kappaleessa E1-4.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 78

Biogeeniset päästöt scope 1 ja 2 - kategorioiden ulkopuolella 2025 2024

Scope 1 (tCO2e-bio)

3 6

Scope 2 (tCO2e-bio)

784 783

Yhteensä (tCO2e-bio)

787 789

2025 2024

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto*

291,2 m€ 329,2 m€

Liikevaihto (muut)

- -

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä)

291,2 m€ 329,2 m€

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2025 2024

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaih-

toon* (tCO2-ekv./rahayksikkö)

409,6 tCO2-ekv. /

m€

452,7 tCO2-ekv. /

m€

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liike-

vaihtoon* (tCO2-ekv./rahayksikkö)

411,2 tCO2-ekv. /

m€

454,0 tCO2-ekv. /

m€

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

Biogeeniset päästöt

Liikevaihtoon perustuvan kasvihuonekaasuintensiteetin yhteys tilinpäätöstietoihin

Oman toiminnan suorien (scope 1)

ja epäsuorien (scope 2) päästöjen

laskentamenetelmä

Scope 1 ja 2 -päästöt sisältävät oman toiminnan

suorat ja epäsuorat päästöt. POP Pankki -ryhmän

scope 1 ja 2 -päästöjen laskentaan sisältyy pank-

kien, POP Pankkikeskus osk:n ja Bonum Pankki

Oyj:n toimipaikat, ja laskennassa käytetyt tiedot

on kerätty toimipaikkakohtaisesti kyselylomak-

keen avulla. Vuoden 2025 scope 1 ja 2 -päästöjen

laskentaan käytetyt tiedot on kerätty aikaväliltä

1.1.-31.10.2025. Marras- ja joulukuun tiedot on ar-

vioitu kohdekohtaisesti edellisvuoden kuukausi-

keskiarvon perusteella.

Scope 1 -päästöt

POP Pankki -ryhmän oman toiminnan suorat

päästöt eli scope 1 -päästöt sisältävät työsuh-

deajoneuvojen polttoaineiden aiheuttamat pääs-

töt sekä omien toimipaikkojen energiantuotan-

non, kuten öljylämmityksen, aiheuttamat päästöt.

Ajoneuvojen ja oman toiminnan energiantuotan-

non päästöjen laskennassa on käytetty DESNZ:n

ja DEFRA:n polttoainekohtaisia päästökertoimia.

Bensiinille ja dieselille on oletettu keskimääräiset

biopolttoaineseokset.

Scope 2 -päästöt

POP Pankki -ryhmän oman toiminnan epäsuo-

rat kasvihuonekaasupäästöt eli scope 2 -päästöt

sisältävät omien toimipaikkojen ostetun sähkön-

*POP Pankki -ryhmän liikevaihtoon on sisällytetty korkotuotot, palkkiotuotot, sijoitusten nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot yhteensä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 79

kulutuksen ja lämmityksen. Kaukojäähdytystä ei

ollut käytössä POP Pankki -ryhmän toimipaikoissa.

Laskentaan tarvittavat tiedot on kerätty toimi-

paikkakohtaisesti, ja kerätyt tiedot perustuvat

osittain mitattuun ja osittain arvioituun sähkön- ja

lämmönkulutukseen.

Markkinaperusteisessa menetelmässä ostetusta

sähköstä ja lämmöstä on käytetty sopimuskoh-

taisia päästökertoimia. Jos sähkön alkuperä ei

ole ollut tiedossa, on käytetty Suomen keskimää-

räistä tuotannon jakaumaa tai jäännösjakaumaa.

Sijaintiperusteisessa menetelmässä on käytetty

Suomessa kulutetun sähkön ja lämmityksen keski-

määräisiä päästökertoimia.

Energiankulutusta on arvioitu osassa toimipai-

koista pinta-alatiedon perusteella. Arvioinnissa

on käytetty Motivan ja Energiateollisuuden julkai-

semia ominaiskulutustietoja toimistokiinteistöille.

Estimoidut tiedot aiheuttavat epävarmuutta tu-

loksiin.

Scope 2 -laskennassa on käytetty GHG-päästö-

kertoimia, sillä tietoja eri kasvihuonekaasujen jaot-

telulle ei ole ollut saatavilla.

Scope 3 -päästöinventaario

Arvoketjun päästöjen eli scope 3 -päästöjen las-

kentaan on sisältynyt päästöinventaario, jossa on

määritetty POP Pankki -ryhmän olennaiset pääs-

töluokat. Ryhmän olennaisten päästöluokkien

määrittely on toteutettu työpajatyöskentelynä

vuonna 2024. Työpajaan osallistui asiantuntijoita

POP Pankkikeskus osk:sta, Bonum Pankki Oyj:stä

sekä jäsenosuuspankista. Työpajan pohjatietoina

hyödynnettiin muun muassa kirjanpidosta saata-

via tietoja. Työpajassa käytiin läpi kaikki 15 kate-

goriaa, jotka kuuluvat scope 3 -päästöihin. Jokai-

sen kategorian kohdalla tehtiin arviointi kategorian

olennaisuudesta ja siihen kuuluvista mahdollisista

päästölähteistä. Työpajan tuloksena scope 3 -luo-

kan osalta olennaisiksi kategorioiksi tunnistettiin

arvoketjun ylävirrasta ostetut tuotteet ja palvelut,

epäsuorat päästöt polttoaineiden tuotannosta ja

sähkönsiirrosta, kuljetukset ja jakelu, toiminnasta

muodostuvat jätteet, liikematkustus, työntekijöi-

den työmatkat ja vuokrattu omaisuus sekä arvo-

ketjun alavirrasta sijoitukset, jotka sisältävät POP

Pankki -ryhmän luottokannan ja sijoitussalkun

sekä sijoituskiinteistöt.

Scope 3 -laskentamenetelmät

POP Pankki -ryhmän scope 3 -kasvihuonekaasu-

päästöjen laskenta on suoritettu päästöinventaa-

rion mukaisista olennaisista kategorioista.

Scope 3 -päästöjen laskentaa varten on pyritty ke-

räämään mitattua dataa, mutta monen kategorian

osalta mitattua dataa ei ole ollut saatavilla. Tällöin

laskennassa on käytetty toimialakohtaisia päästö-

kertoimia päästöjen estimointiin. Estimaatteja on

käytetty erityisesti luotto- ja sijoitussalkun lasken-

nassa mitatun datan puutteen vuoksi. Luottokan-

nan ja valtionlainojen päästöjen laskenta on koko-

naisuudessaan estimoitua, mutta listattujen osak-

keiden ja yritysten joukkovelkakirjalainojen datasta

suurin osa perustui sijoituskohteiden raportoimiin

päästöihin. Luottokannan ja sijoitussalkun lasken-

tamenetelmä on kuvattu tarkemmin kohdassa Ka-

tegoria 15 Sijoitukset.

Estimoitujen päästöjen suuri prosentuaalinen osuus

aiheuttaa epävarmuutta tuloksiin. POP Pankki

-ryhmässä pyritään kehittämään datan laatua tu-

losten laadun parantamiseksi.

Kategoria 1 Ostetut tavarat ja palvelut

Ostettujen tuotteiden ja palveluiden laskennassa

on huomioitu hankintojen kulut, materiaalinkulu-

tustiedot postituspaperista ja pankkikorteista sekä

sijoituskiinteistöjen ylläpitokulut. Laskenta on suo-

ritettu hakemalla kirjanpidosta ostojen kulutilit ja

jakamalla kulut eri päästökategorioihin. Lasketta-

vat kategoriat ovat olleet seuraavat: ICT- ja kehi-

tyskulut, raha- ja maksupalvelut, asiantuntija- ja

HR-palvelut, toimistojen yleiset kustannukset ja

ylläpito, markkinointi ja viestintä, henkilökuntaan

liittyvät yleiset kulut, kiinteistöjen ylläpito, infor-

maatiologistiikka, turva- ja vakuutuskulut, tervey-

denhoito sekä koulutukset. Ostettujen tavaroiden

ja palveluiden osalta on otettava huomioon POP

Pankki -ryhmän rakenne ja se, että keskitettyjen

hankintojen yksikön puuttuessa, ostetuista tuot-

teista ja palveluista ei ole selkeästi tunnistetta-

vissa yksittäisiä suuria toimijoita, vaan ostot ha-

jautuvat suurelle määrälle pieniä yhteistyökump-

paneita.

Laskennassa käytetyt kirjanpidon tiedot on haettu

aikaväliltä 1.1.-31.10.2025, ja loppuvuoden kulujen

estimoinnissa on käytetty kuukausittaista kulujen

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 80

keskiarvoa kyseiseltä ajanjaksolta. Estimointi on

tehty jokaisen kategorian osalta erikseen.

Ostettujen palveluiden laskenta on suoritettu

kustannusperusteisesti, ja europerusteiset pääs-

tökertoimet on haettu palveluhankinnan tyypin

mukaan DEFRA:n tietokannasta. Euromääräi-

seen kulutukseen perustuvat päästökertoimet

on valittu tuoteperusteisten tietojen puutteen

vuoksi. Kulutukseen perustuviin päästökertoi-

miin ja toimialakohtaisten keskiarvojen käyttöön

liittyy yleensä enemmän epävarmuutta ja nii-

den edustavuus voi olla heikko. Päästökertoimet

pankkikorttien muoville ja postitetulle paperille on

haettu Ecoinvent 3.11 -lähteestä.

Kategoria 3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät

epäsuorat päästöt

Polttoaineisiin ja energiaan liittyvien epäsuorien

päästöjen laskenta pohjautuu sijaintiperusteisten

scope 1 ja 2 -päästöjen laskentaan. Laskennassa

on käytetty toimittajakohtaisia tietoja ja samoja

päästökerroinlähteitä kuin scope 1 ja 2 -lasken-

nassa. Sähkön siirtoon ja jakeluun liittyvät häviöt

on laskettu kertomalla maakohtaiset häviöpro-

sentit sähkön päästökertoimilla. Kaukolämmölle

on oletettu 5 prosentin siirtohäviö.

Kategoria 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset

ja jakelu

Kuljetusten ja jakelun päästöjen laskennassa on

käytetty toimittajien ilmoittamia päästötietoja,

volyymi- ja etäisyystietoja sekä euromääräisiä

kustannuksia. Kuljetusten ja jakelun päästöistä 9

(12) % perustuu toimittajien ilmoittamaan da-

taan. Toimittajilta saadut luvut on saatu aika-

väliltä 1.1.-31.10.2025. Marras-joulukuun lukujen

estimoinnissa on käytetty kuukausittaisia keski-

arvoja käyttäen keskiarvojen laskentaan aikaväliä

1.1.-31.10.2025.

Volyymi- ja etäisyysperusteisessa laskennassa

on käytetty DESNZ:n ja DEFRA:n päästökertoimia.

Kustannusperusteisen laskennan päästökertoi-

met on haettu DEFRA:n tietokannasta. Kulutuk-

seen perustuviin päästökertoimiin liittyy yleensä

enemmän epävarmuutta ja niiden edustavuus voi

olla heikko.

Kategoria 5 Jätteet

Jätteiden päästöjen laskennassa on hyödyn-

netty pohjatietona POP Pankkikeskus osk:n Green

Ofﬁce -ohjelmassa mitattujen ja raportoitujen

jätteiden määrää. Jätemäärät on arvioitu suu-

relle osalle toimipaikoista POP Pankkikeskus osk:n

jätemäärien perusteella huomioiden pankkikoh-

taiset henkilöstömäärät ja lähityöpäivät. Lisäksi

yksittäisistä toimipaikoista saatiin lomakekyselyn

avulla mitattua tietoa jätteiden määrästä, jolloin

arviota ei näiden kohdalla ole käytetty.

POP Pankkikeskus osk:n jätteiden määrä ja yk-

sittäisten toimipaikkojen jätemäärät on kerätty

aikaväliltä 1.1.-31.10.2025. Marras-joulukuun jä-

temäärät on arvioitu laskemalla kuukausittaiset

keskiarvot aikaväliltä 1.1.-31.10.2025.

Laskennassa on käytetty Ecoinvent 3.11 -läh-

teestä haettuja jätekohtaisia päästöarvoja.

Kategoria 6 Liiketoimintaan liittyvä

matkustaminen

POP Pankki -ryhmän liikematkustamisesta syn-

tyvät päästöt koostuvat pääsääntöisesti neljästä

osa-alueesta, joita ovat omalla autolla liikemat-

kustustarkoituksessa kuljetut matkat, liikemat-

kustuksen yhteydessä käytetyt hotellipalvelut,

liikematkustukseen käytetyt junamatkat sekä

lentomatkustus. Laskentaan käytetyt tiedot

koostuivat valtaosin henkilöautolla ajetuista kilo-

metreistä, majoituksista ja pieneltä osin julkisesta

liikenteestä. Lentomatkustamisesta ei ole saatu

tarkkaa dataa, joten tämä on jätetty laskennasta

ulos. POP Pankki -ryhmän matkakulut ovat vä-

häisiä, minkä perusteella lentomatkojen ei nähdä

olevan merkittävä osa päästöjen laskentaa.

Liikematkustamisen laskentaan käytetyt tiedot

on kerätty aikaväliltä 1.1.-31.10.2025. Marras-jou-

lukuun liikematkustuksen luvut on arvioitu laske-

malla kuukausittaiset keskiarvot aikaväliltä 1.1.-

31.10.2025.

Liikematkustuksen kilometrikorvattujen automat-

kojen laskentaan on käytetty DESNZ:n ja DEFRA:n

päästökertoimia. Hotellimajoittumisen päästöjä

on laskettu käyttäen Greenview Hotel Footprin-

ting Tool:in tietoja. Julkisen liikenteen tiedot on

oletettu junamatkustamiseksi, ja niiden päästö-

tiedot on haettu VR:ltä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 81

Kategoria 7 Työmatkaliikenne

POP Pankki -ryhmän työmatkaliikenteestä syn-

tyvien päästöjen laskennassa käytetty data on

kerätty vuonna 2025 toteutetulla henkilöstökyse-

lyllä, jossa on kartoitettu lähityöpäivien määrää,

etäisyyksiä sekä liikkumistapaa ja mahdollista

polttoaineluokkaa. Kyselyn vastausten perusteella

arvioitiin työmatkojen päästöt koko POP Pankki

-ryhmälle. Laskennassa käytettiin DESNZ ja

DEFRA -tietokannan päästökertoimia sekä VR:n

raportoimia päästöjä.

Kategoria 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut

omaisuuserät

Vuokrattu omaisuus ja siitä syntyvät päästöt on

laskettu POP Pankki -ryhmän yhteistyökumppa-

nilta saatujen laitelistojen perusteella. Päästöjen

laskennassa on hyödynnetty valmistajakohtaisia

päästötietoja. Laskettujen laitekohtaisten valmis-

tuspäästöjen osuus on jaettu keskimääräisellä 3

vuoden leasing-ajalla.

Kategoria 15 Sijoitukset

POP Pankki -ryhmän scope 3 -päästölaskennan

kategoria 15 sisältää luottokannan ja sijoitus-

salkun päästöt sekä sijoituskiinteistöjen pääs-

töt. POP Pankki -ryhmä on liittynyt vuonna 2023

Partnership Carbon Accounting Financials -yh-

teistyöhankkeeseen (PCAF). Hankkeen tavoit-

teena on kehittää ja ottaa käyttöön ﬁnanssialalle

yhtenäinen tapa mitata ja raportoida lainoihin

ja sijoituksiin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

POP Pankki -ryhmän rahoitusliiketoiminnalla vä-

lillisesti aiheutettujen scope 3 -kasvihuonekaasu-

päästöjen laskennassa noudatetaan PCAF:in ja

GHG Protocol -standardissa julkaistuja menetel-

miä.

Kategoriaan 15 lukeutuvat päästöt on las-

kettu PCAF:in määrittelemien luokkien mukai-

sesti, paitsi sijoituskiinteistöjen osalta. PCAF:in

menetelmän mukainen laskenta on suoritettu

asunto- ja liikekiinteistövakuudellisten luottojen,

yritysluottojen, listattujen osakkeiden ja yritys-

ten joukkovelkakirjalainojen sekä valtionlainojen

luokista. PCAF:in määrittelemistä luokista lasken-

nan ulkopuolelle ovat jääneet projektirahoitus ja

moottoriajoneuvorahoitus, sillä tarvittavia tietoja

ei ole toistaiseksi saatu eriteltyä. Sijoituskiinteis-

töjen osalta laskenta on tehty GHG-protokollan

mukaisesti.

Luottokannan ja valtionlainojen mitattuja pääs-

tötietoja ei ole saatavilla, minkä vuoksi lasken-

nassa on käytetty estimaatteja, mikä aiheuttaa

merkittävää epävarmuutta tuloksiin. Listattujen

osakkeiden ja yritysten joukkovelkakirjalainojen

osalta on käytetty yritysten raportoimia tietoja.

Sijoituskiinteistöjen päästöjen laskennassa on

käytetty estimaatteja ja mitattua tietoa.

POP Pankki -ryhmän kategorian 15 päästöt on

laskettu 31.10.2025 tilanteesta aikataulullisten

syiden takia. Luottokannassa tai sijoitusomai-

suudessa ei ole tapahtunut loppuvuoden aikana

olennaisia muutoksia.

Luottokanta

POP Pankki -ryhmän luottokannan laskenta sisäl-

tää asunto- ja liikekiinteistövakuudelliset luotot

sekä yritysluotot. Asunto- ja liikekiinteistövakuu-

dellisten luottojen ja yritysluottojen laskenta ja

lainoitusaste on tehty ja määritelty asiakastasolla

saatavilla olevan datan takia, minkä vuoksi kai-

kissa tilanteissa ei ole voitu noudattaa PCAF:in

periaatteita täysin.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 82

POP Pankki -ryhmän kiinteistövakuudellisten

luottojen päästöjen laskennassa on huomioitu

asuinkiinteistöt, asunto-osakkeet, vapaa-ajan

asunnot, liikekiinteistöt sekä asunto-osakeyhtiöt

ja kiinteistöosakeyhtiöt. Kiinteistövakuudellisten

luottojen päästöjen laskennassa käytetyt kiin-

teistöjen päästöjen arviot perustuvat vakuuksien

neliöpinta-aloihin ja energiatodistuksiin, jos niitä

on ollut saatavilla. Energiatodistuksen puuttu-

essa laskennassa on käytetty PCAF:in estimaat-

teja kiinteistölle, joille ei löydy energiatodistusta.

Päästökertoimet on haettu PCAF:in tietokan-

nasta. Laskennassa on käytetty PCAF-standardin

menetelmävaihtoehtoa 2.

Rahoitetut

päästöt, Scope 1

ja 2 tCO2e, vuosi

2025

Scope 1 ja 2

-päästöjen

intensiteetti

(tCO2e /

miljoonaa euroa

lainasaamisia),

vuosi 2025 Kattavuus (%)

Asuntoluotot ja

asuntovakuudelliset

luotot

30 223 12,47 99,5 %

Luotot liikekiinteistöihin

ja -huoneistoihin

5 205 57,38 100 %

Asunto-osakeyhtiöiden

ja kiinteistöosakeyhtiöi-

den luotot

1 749 12,02 99,6 %

Rahoitetut

päästöt, Scope 1

ja 2 tCO2e, vuosi

2024

Scope 1 ja 2

-päästöjen

intensiteetti

(tCO2e /

miljoonaa euroa

lainasaamisia),

vuosi 2024 Kattavuus (%)

Asuntoluotot ja

asuntovakuudelliset

luotot

54 775 20,93 99 %

Luotot liikekiinteistöihin

ja -huoneistoihin

4 214 57,86 73 %

Asunto-osakeyhtiöiden

ja kiinteistöosakeyhtiöi-

den luotot

2 589 27,68 35 %

Asunto- ja liikekiinteistövakuudellisten luottojen laskentamenetelmä

PCAF-standardin mukaisesti kiinteistövakuuksien

laskentaan on sisällytetty kiinteistöjen scope 1

ja scope 2 -päästöt kiinteistöjen lainoitusasteen

suhdeluvun mukaisesti. Vuonna 2025 laskenta-

tapa on muuttunut edellisen kauden laskennasta,

kun lainoitusasteen suhdeluvun laskennassa on

käytetty vakuuksia kattavammin. Laskentatavan

muutoksen takia luottokannan kasvihuonekaasu-

päästöt vuosilta 2024 ja 2025 eivät ole vertai-

lukelpoisia. PCAF:in päästökertoimet ovat myös

päivittyneet, ja kertoimien päivitys on johtanut

kasvihuonekaasujen vähentymiseen vuoden 2025

osalta.

Vakuuskohtaisen aineiston perusteella päästöt

on esitetty portfoliotasolla. Päästöintensiteetti on

laskettu jakamalla rahoitetut päästöt lainasaa-

misten määrällä miljoonissa euroissa.

PCAF:in tietojen laadun arviointiasteikolla kiin-

teistöt ja huoneistot, joiden osalta laskennassa

hyödynnetään energiatodistuksia, saavat arvon 3.

Kohteet, joista energiatodistuksia ei ole ollut saa-

tavilla, saavat arvosanan 4. Laskennan ulkopuo-

lelle on jäänyt kohteita, joiden data on ollut puut-

teellista.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 83

Toimialat

Rahoitetut

päästöt, Scope 1

ja 2 tCO2e,

vuosi 2025

Rahoitetut

päästöt, Scope 3,

tCO2e,

vuosi 2025

Scope 1 ja 2

-päästöjen

intensiteetti

(tCO2e /

miljoonaa euroa

lainasaamisia),

vuosi 2025

Rakentaminen 3 890 26 722 64,15

Koneet ja

sähkölaitteet

125 1 861 19,46

Sähkö, kaasu ja vesi 1 090 515 396,50

Rahoitus- ja

liiketoiminta

1 985 7 918 9,50

Elintarvikkeiden,

juomien ja tupakan

valmistus

1 114 5 750 92,68

Teollisuus ja kierrätys 1 316 6 355 90,12

Metalli ja

metallituotteet

825 6 367 78,60

Kaivostoiminta ja

louhinta

630 561 476,59

Öljy, kemikaalit

ja ei-metalliset

mineraalituotteet

850 2 832 187,89

Posti ja teleliikenne 2 60 10,36

Julkishallinto 642 3 685 27,56

Ajoneuvojen myynti,

huolto ja korjaus

2 830 26 756 54,34

Tekstiilit, nahka ja

vaatetus

36 494 23,04

Kuljetus 5 156 7 149 287,83

Kuljetusvälineet 0 4 2,99

Puu, paperi ja

kustantaminen

683 2 550 104,24

Yhteensä 21 176 99 580 50,02

Toimialat

Rahoitetut

päästöt, Scope 1

ja 2 tCO2e,

vuosi 2024

Rahoitetut

päästöt, Scope 3,

tCO2e,

vuosi 2024

Scope 1 ja 2

-päästöjen

intensiteetti

(tCO2e /

miljoonaa euroa

lainasaamisia),

vuosi 2024

Rakentaminen 4 613 31 690 60,04

Koneet ja

sähkölaitteet

102 1 521 22,41

Sähkö, kaasu ja vesi 1 109 340 446,78

Rahoitus- ja

liiketoiminta

2 935 10 792 13,97

Elintarvikkeiden,

juomien ja tupakan

valmistus

1 240 6 550 95,86

Teollisuus ja kierrätys 1 295 6 214 90,04

Metalli ja

metallituotteet

814 6 278 71,98

Kaivostoiminta ja

louhinta

436 445 356,97

Öljy, kemikaalit

ja ei-metalliset

mineraalituotteet

904 2 788 193,28

Posti ja teleliikenne 2 41 8,24

Julkishallinto 714 4 420 21,04

Ajoneuvojen myynti,

huolto ja korjaus

3 116 29 600 50,77

Tekstiilit, nahka ja

vaatetus

51 687 20,16

Kuljetus 5 221 7 434 279,48

Kuljetusvälineet 19 222 24,35

Puu, paperi ja

kustantaminen

616 2 467 65,60

Yhteensä 23 186 111 490 49,82

Yritysluottojen laskentamenetelmä

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 84

Yritysluottojen päästöjen laskennassa on käy-

tetty tietoja asiakasyritysten liiketoiminnan luon-

teesta ja laajuudesta. Näitä tietoja ovat yrityk-

sen toimiala, liikevaihto, oman pääoman määrä ja

taseen loppusumma. Asiakkailta saatujen tietojen

lisäksi laskentaa varten on haettu yritysten liike-

toimintaa koskevia tietoja Suomen Asiakastieto

Oy:ltä. Liiketoiminnan laajuuden perusteella las-

ketut päästöt koskevat yritysluottojen scope 1 ja

scope 2 -päästöjä sekä scope 3 -päästöjä. Kap-

paleen E1-6 alussa esitetyn päätaulukon kate-

gorian 15 luvussa ei ole mukana yritysluottojen

kohdeyhtiöiden scope 3-päästöjä. PCAF ohjeis-

taa raportoimaan kohdeyhtiöiden scope 3 -pääs-

töt erikseen.

Laskennassa on käytetty PCAF-tietokannan

päästökertoimia ja PCAF-standardin menetel-

mävaihtoehtoa numero 3. Yritysluottojen lasken-

nassa käytetyissä PCAF:in päästökertoimissa

maantieteellisenä alueena on ollut Suomi. POP

Pankki -ryhmän vastuulle luettavat yritysluotto-

jen päästöt on laskettu kertoimella, joka laske-

taan myönnettyjen lainojen osuutena yrityksen

taseen loppusummasta. Lainan määrän ollessa

yrityksen taseen loppusummaa suurempi, on POP

Pankki -ryhmälle lukeutuviin päästöihin sisälly-

tetty kaikki vastapuolen aiheuttamat Scope 1 ja 2

-päästöt.

Kaikille POP Pankki -ryhmän luottokannassa

määritellyille yritysasiakkaiden toimialaluokille ei

löydy suoraa vastaavuutta PCAF:in tarjoamista

toimialoista ja niiden päästökertoimista, jolloin

yritysasiakkaan toimiala on määritetty PCAF:in

lähimpään vastaavaan toimialaluokkaan. Otok-

sesta on rajattu ulos asiakkaat, joiden pääasial-

linen liiketoiminta on yksinomaan hallita kiinteis-

töä, jolloin yhtiövastikkeista muodostuva liike-

vaihto ei antaisi todellista kuvaa liiketoiminnan

aiheuttamista päästöistä. Näiden osalta laskenta

on toteutettu osana kiinteistövakuudellisten luot-

tojen laskentaa.

Kiinteistövakuudellisten luottojen vuoden 2025

päästölaskennassa tehty muutos vaikuttaa myös

yritysluottojen laskentaan, eivätkä yritysluottojen

päästöt vuosilta 2024 ja 2025 ole vertailukelpoi-

sia keskenään.

Päästöintensiteetti on laskettu jakamalla rahoite-

tut päästöt luottosaamisten määrällä miljoonissa

euroissa.

Kokonaisuutena yritysluottojen datan laadun ar-

vosana PCAF:in asteikolla on 4.

Yritysluottojen päästöjen laskennan kattavuus on

74 (70) %. Yritysluottojen kattavuudessa on huo-

mioitu liiketoimintatietojen perusteella laskettu

osuus, ja lisäksi yritysten kiinteistövakuudelli-

sen laskennan osuus. Laskennan ulkopuolelle on

jäänyt luottoja, joiden velallisista ei ole riittävästi

tietoa laskennan toteuttamiseksi sekä toimialoja,

joille ei löydy soveltuvia päästökertoimia.

Sijoitukset

POP Pankki -ryhmän sijoitusten laskentaan sisäl-

tyvät PCAF:in luokkien mukaiset listatut osakkeet

ja yritysten joukkovelkakirjalainat sekä valtionlai-

nat ja PCAF:in luokkien ulkopuolelta sijoituskiin-

teistöt. PCAF:in ohjeistuksen mukaisesti keskus-

pankkitalletuksille ei lasketa päästöjä.

Sijoituskohde

Rahoitetut päästöt,

Scope 1 ja 2 tCO2e,

vuosi 2025

Scope 1 ja 2

-päästöjen

intensiteetti (tCO2e

/ miljoonaa euroa

sijoituksia), vuosi

2025

Rahoitetut päästöt,

Scope 1 ja 2 tCO2e,

vuosi 2024

Scope 1 ja 2

-päästöjen

intensiteetti (tCO2e

/ miljoonaa euroa

sijoituksia), vuosi

2024

Joukkovelkakirjalainat 6 338 51,99 4 330 36,04

Sijoitusrahastot 5 362 44,49 5 567 46,24

Osakkeet 157 68,33 246 72,00

Yhteensä 11 857 48,45 10 143 41,58

Listattujen osakkeiden ja yritysten joukkovelkakirjalainojen laskentamenetelmä

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 85

POP Pankki -ryhmän rahoitetut päästöt sijoituk-

sista on arvioitu PCAF:in ohjeistuksen mukaisesti

laskemalla yhteen POP Pankki -ryhmän omista-

mat osuudet sijoituskohteiden päästöistä. Listat-

tujen osakkeiden ja yritysten joukkovelkakirjalaino-

jen scope 1 ja scope 2 -päästöjen laskenta on tehty

käyttäen PCAF:in laskentamenetelmää 1. Rahoitet-

tuja scope 3 -päästöjä ei ole laskettu datan puut-

teen vuoksi.

Erikoissijoitusrahastot laskevat ja raportoivat ai-

heuttamiaan päästöjä, ja kyseisiä tietoja on haettu

laskentaa varten rahastokohtaisesti. POP Pankki

-ryhmän rahoitettujen päästöjen laskennassa on

käytetty kertoimena rahaston päästöintensiteetti-

lukua, jonka avulla on saatu laskettua POP Pankki

-ryhmän vastuulle lukeutuvat päästöt rahastosta.

Erikoissijoitusrahastojen raportointitavat vaihtele-

vat, joten osalle rahastoista päästöintensiteetti on

laskettu POP Pankki -ryhmässä lukujen yhdenmu-

kaistamiseksi. Erikoissijoitusrahastot, jotka eivät

raportoi päästöjään, ovat jääneet laskennan ul-

kopuolelle, sillä niiden osalta ei ole voitu arvioida

päästöjä riittävällä tarkkuudella.

Muiden sijoitusrahastojen osalta päästöintensitee-

tin luvut on haettu MSCI ESG Research LLC:stä, ja

lukuja on käytetty POP Pankki -ryhmän rahoitta-

mien päästöjen laskennan pohjalla.

Listattujen osakkeiden päästöjen laskentaan tar-

vittavat tiedot kokonaispäästöistä ja Enterprise

Value Including Cash (EVIC) -arvoista on haettu

MSCI ESG Research LLC:stä. Laskennassa POP

Pankki -ryhmän osuutta määrittävä kerroin on

saatu vertaamalla sijoituksen tarkasteluhetken

markkina-arvoa vastapuolen EVIC-arvoon. POP

Pankki -ryhmän rahoitetut päästöt on saatu ker-

tomalla ryhmän osuutta määrittävä kerroin vasta-

puolen kokonaispäästöjen kanssa.

Päästöintensiteetti on laskettu jakamalla päästöt

sijoitusten kokonaisarvolla.

Kokonaisuutena yleisin datan laadun arvosana

PCAF:in asteikolla on 2.

Osalle sijoituksista ei ole saatavilla päästöker-

rointa, joten nämä sijoitukset rajattiin laskennan

ulkopuolelle. Listattujen osakkeiden ja yritysten

joukkovelkakirjalainojen päästöjen laskennan kat-

tavuus on 64 (63) %.

Valtionlainojen laskentamenetelmä

POP Pankki -ryhmän valtiolainojen rahoitettujen

päästöjen laskennan pohjalla on käytetty velkakir-

jojen arvoa, joka on jaettu kohdemaan ostovoima-

pariteetilla (purchasing power parity, PPP) korja-

tulla kokonaisbruttokansantuotteella, minkä jälkeen

kohdemaan kokonaispäästöt on saatu kertomalla

kyseisellä suhdeluvulla. PPP-korjatun bruttokan-

santuotteen lähteenä on Maailmanpankki, ja maa-

kohtaiset päästöestimaatit on haettu PCAF:in

tietokannasta. Valtionlainoista on laskettu rahoite-

tut scope 1 -päästöt. Ajantasaisen datan puutteen

vuoksi valtionlainojen osalta rahoitettujen scope 2

ja scope 3 -päästöjen laskentaa ei ole toistaiseksi

tehty.

Päästöintensiteetti on laskettu jakamalla rahoite-

tut päästöt sijoitusten kokonaisarvolla.

Lasketut päästöt saavat PCAF:in datan laadun ar-

vosanaksi 4. Valtionlainojen päästöjen laskennan

kattavuus oli 86 (90) %.

Valtionlainat

Rahoitetut päästöt,

Scope 1 tCO2e,

vuosi 2025

Scope 1 -päästöjen

intensiteetti (tCO2e

/ miljoona euroa

sijoituksia), vuosi

2025

Rahoitetut päästöt,

Scope 1 tCO2e,

vuosi 2024

Scope 1 -päästöjen

intensiteetti (tCO2e

/ miljoona euroa

sijoituksia), vuosi

2024

Yhteensä 39 354 157,87 44 104 159,39

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 86

Sijoituskiinteistöt

Scope 1 ja 2 -päästöt

(sijaintiperusteiset), tCO2e,

vuosi 2025

Scope 1 ja 2 -päästöt

(sijaintiperusteiset), tCO2e,

vuosi 2024

Yhteensä 880 797

Sijoituskiinteistöjen laskentamenetelmä

Sijoituskiinteistöjen päästöjen laskenta on toteu-

tettu GHG-protokollan mukaisesti. POP Pankki

-ryhmän sijoituskiinteistöjen päästöjen lasken-

nassa on käytetty tietoa kiinteistöjen sähkön- ja

lämmönkulutuksesta ja pinta-aloista. Niille koh-

teille, joille on ollut tiedossa vain pinta-ala, säh-

kön- ja lämmönkulutus on arvioitu Motivan ra-

portoiman toimistokiinteistön keskimääräisten

energiankulutusten perusteella. Kohteiden scope

2 -päästöjen laskennassa on käytetty sijaintipe-

rusteisesti maakohtaisia keskiarvoja sähkön ja

lämmön päästöille.

Laskennasta on jätetty pois kohteet, joille ei ole

löytynyt energiankulutus- tai pinta-alatietoja.

Laskenta on kattanut 60 (43) % sijoituskiinteis-

töistä kiinteistöjen lukumäärään suhteutettuna.

Päästöhyvityksillä rahoitettavat

kasvihuonekaasujen poistot ja

kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

(E1-7)

POP Pankki -ryhmä ei ole toistaiseksi ostanut

päästöhyvityksiä tai toteuttanut kasvihuone-

kaasujen poistoja tai varastointia, jotka olisivat

seurausta ryhmän määrittämistä hillintähank-

keista. Näin ollen kasvihuonekaasujen poistojen ja

varastoinnin määrä sekä arvoketjun ulkopuolisten

päästöhyvitysten kokonaismäärä hiilidioksidiek-

vivalenttitonneina on 0.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 87

3 YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

3.1 S1 Oma työvoima

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

POP Pankki -ryhmän omaan työvoimaan liittyvät

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

on tunnistettu osana kaksinkertaisen olennaisuu-

den arviota, joka on kuvattu tarkemmin ESRS 2

Yleiset tiedot -standardin osiossa IRO-1. Vaiku-

tuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan ja

hallitaan myös esimerkiksi henkilöstökyselyillä,

koulutuksilla, työterveyshuollon kanssa tehtävällä

yhteistyöllä ja varhaisen tuen käytännöllä.

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Työolot

Negatiivinen vaikutus:

Mahdollinen työn ja yksityiselämän tasapainon

heikkeneminen ja joustamattomat työajat vaikuttavat

negatiivisesti POP Pankki -ryhmän oman työvoiman

palautumiseen, työssä jaksamiseen ja henkiseen

hyvinvointiin.

Lyhyt ja

keskipitkä

Oma toiminta

Positiivinen vaikutus:

POP Pankki -ryhmä tarjoaa työpaikkoja useilla

paikkakunnilla Suomessa.

Lyhyt, keskipitkä

ja pitkä

Oma toiminta

Riski:

Jos työntekijöiden lähtövaihtuvuus kasvaa ja kyky

houkutella työvoimaa on alentunut, se voi hidastaa

operatiivista toimintaa, vaikuttaa asiakaspalvelun

tasoon ja heikentää POP Pankki -ryhmän tuottavuutta.

Lyhyt ja

keskipitkä

Oma toiminta

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Yhdenvertainen

kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet

kaikille

Negatiivinen vaikutus:

Jos palkkausta, työympäristöä ja siihen

liittyviä työntekijöiden mahdollisuuksia ei koeta

yhdenvertaisiksi, se vaikuttaa negatiivisesti työntekijän

hyvinvointiin, työmotivaatioon ja työtyytyväisyyteen.

Lyhyt ja

keskipitkä

Oma toiminta

Riski:

Eriarvoinen kohtelu ja suuret palkkaerot sukupuolten

välillä vaikuttavat kielteisesti maineeseen tai

sidosryhmien näkemyksiin POP Pankki -ryhmästä.

Keskipitkä Oma toiminta

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 88

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

(ESRS 2 SBM-3)

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tun-

nistetut omaan työvoimaan kohdistuvat tosiasi-

alliset ja mahdolliset vaikutukset ovat yhteydessä

POP Pankki -ryhmän strategiaan ja liiketoiminta-

malliin. Vaikutukset ja riskit ovat nousseet esille

tarkasteltaessa POP Pankki -ryhmän omaa toi-

mintaa, työvoimaa ja työn luonnetta. POP Pankki

-ryhmässä työn luonne on toimisto- ja tietotyötä,

mikä on huomioitu vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien tarkastelussa. Olennaiset vaikutukset

ja riskit on tunnistettu sidosryhmähaastattelui-

den ja -kyselyn perusteella sekä johdon työpa-

jassa, kuten on kuvattu tarkemmin ESRS 2 Ylei-

set tiedot -standardin osiossa IRO-1. Tunniste-

tut olennaiset vaikutukset ja riskit näkyvät POP

Pankki -ryhmän strategiassa ja liiketoimintamal-

lissa esimerkiksi siten, että henkilöstön tyytyväi-

syys ja osaaminen on nostettu osaksi strategiaa.

Osaava henkilökunta on strategian ja liiketoimin-

nan toteutumisen edellytys.

Kaikki POP Pankki-ryhmän työvoimaan lukeutu-

vat henkilöt kuuluvat niiden tietojen piiriin, jotka

on ilmoitettu ESRS 2 Yleiset tiedot -standardin

mukaisesti. Omaan työvoimaan kuuluu työsuh-

teisia työntekijöitä sekä palveluyritysten kautta

työskenteleviä henkilöitä, kuten vuokratyövoimaa

tai konsultteja. Konsultteja ja vuokratyövoimaa

ei ole huomioitu raportoitavissa numeerisissa

tiedoissa johtuen standardin soveltamisalasta,

mutta heidät on otettu huomioon vaikutusten ja

riskien tunnistamisessa.

POP Pankki -ryhmän omaan työvoimaan kuulu-

viin henkilöihin kohdistuvista vaikutuksista ja riip-

puvuuksista mahdollisesti aiheutuvat olennaiset

riskit ja mahdollisuudet liittyvät koko sen omaan

työvoimaan eikä tiettyihin ihmisryhmiin. Kaksin-

kertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei ole han-

kittu käsitystä siitä, miten työntekijöihin, joilla on

erityisiä ominaisuuksia tai jotka työskentelevät

tietyissä yhteyksissä tai suorittavat tiettyjä teh-

täviä, kohdistuu suurempi riski joutua kärsimään

vahinkoa. POP Pankki -ryhmän tunnistamat olen-

naiset kielteiset vaikutukset liittyvät yksittäisiin

tapauksiin.

POP Pankki -ryhmä toimii monipaikkaisesti eri

puolilla Suomea ja on työllistänyt 888 henkilöä

vuoden 2025 lopussa. Työpaikkojen tarjoaminen

eri puolilla Suomea on tunnistettu myönteiseksi

vaikutukseksi.

Kaikki olennaiset riskit, joita yritykselle aiheutuu

sen omaan työvoimaan kohdistuvista vaikutuk-

sista ja riippuvuuksista sen omasta työvoimasta

on kuvattu edeltävässä kappaleessa esitetyssä

taulukossa.

POP Pankki -ryhmässä ei ole toistaiseksi laadittu

ilmastoon ja ympäristöön liittyviä siirtymäsuun-

nitelmia, minkä vuoksi ei ole voitu tunnistaa siir-

tymäsuunnitelmista aiheutuvia mahdollisia olen-

naisia vaikutuksia POP Pankki -ryhmän omaan

työvoimaan. Asetetut scope 1 ja 2- päästövähen-

nystavoitteet eivät aiheuta olennaisia vaikutuksia

omaan työvoimaan.

POP Pankki -ryhmän toimintaan ei liity merkittä-

viä pakkotyön tai lapsityövoiman käyttöä koske-

via riskejä, jotka johtuvat toiminnan tyypistä tai

maantieteellisistä alueista, joissa toimintaa har-

joitetaan, koska POP Pankki -ryhmä toimii Suo-

messa.

Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

POP Pankki -ryhmän omaan työvoimaan liittyviä

olennaisia vaikutuksia ja riskejä hallitaan POP

Pankki -ryhmän eettisillä liiketoimintaperiaat-

teilla, henkilöstöperiaatteilla sekä varhaisen tuen

käytännön ohjeilla. Edellä mainitut ryhmän yh-

teiset toimintaperiaatteet kattavat koko ryhmän

oman työvoiman.

POP Pankki -ryhmässä jokainen ryhmään kuu-

luva yhteisö on itsenäinen toimija, joka on ryh-

män jäsenenä sitoutunut yhteisiin arvoihin, toi-

mintaperiaatteisiin sekä ohjeisiin. Ryhmän yh-

teisöillä voi olla lisäksi omia sisäisiä ohjeistuksia.

Esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistämissuunni-

telma, työsuojelun toimintasuunnitelma ja työ-

yhteisön kehittämissuunnitelma luodaan yhtei-

sökohtaisesti.

Toimintaperiaatteiden ja muiden sisäisten ohjei-

den lisäksi POP Pankki -ryhmässä noudatetaan

voimassa olevaa sääntelyä ja rahoitusalan työ-

ehtosopimusta.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 89

POP Pankkikeskus osk:n hallituksen hyväksy-

mät eettiset liiketoimintaperiaatteet kuvaavat

vähimmäisvaatimukset, joiden mukaisesti POP

Pankki -ryhmän työntekijöiden, toimivan johdon

ja hallinnon tulee toimia. Eettiset liiketoiminta-

periaatteet asettavat vaatimuksen henkilöstön

yhdenvertaiselle ja tasa-arvoiselle kohtelulle.

POP Pankki -ryhmässä edellytetään kunnioitta-

vaa ja reilua käytöstä, eikä ketään syrjitä suku-

puolen, iän, etnisen taustan, uskonnon, seksuaa-

lisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen

ominaisuuden takia. Toimintaperiaatteet ovat

saatavilla sisäisesti POP Pankki -ryhmän intra-

netissä sekä julkisesti verkkosivuilla. Eettisistä

liiketoimintaperiaatteista on laadittu verkko-

kurssi työntekijöille ja johdolle, ja kurssin suori-

tuksia seurataan ryhmän tasolla.

POP Pankkikeskus osk:n hallituksen hyväksy-

mien POP Pankki -ryhmän henkilöstöperiaattei-

den tarkoituksena on toimia ohjenuorana kestä-

vän työympäristön luomisessa, jossa työnteki-

jät voivat kehittyä ja voida hyvin. Periaatteissa

käsitellään esimerkiksi tasa-arvoista kohtelua ja

syrjimättömyyttä, työhyvinvoinnin ja osaamisen

kehittämistä, johtamista, työympäristön turval-

lisuutta, työyhteisön viestintää ja työntekijöiden

osallistamista. Periaatteilla pyritään hallitse-

maan kielteisiä vaikutuksia ja riskejä työoloihin

ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyen. Toiminta-

periaatteet ovat saatavilla sisäisesti POP Pankki

-ryhmän intranetissä.

POP Pankkikeskus osk:n johtoryhmän hyväksy-

män varhaisen tuen käytännön ohjeen tarkoituk-

sena on varmistaa, että mahdollisiin työntekoa,

turvallisuutta tai työhyvinvointia heikentäviin

tekijöihin puututaan työpaikalla riittävän aikai-

sessa vaiheessa. Periaatteilla pyritään hallitse-

maan kielteisiä vaikutuksia ja riskejä työoloi-

hin ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyen. Ohje

on tehty mallipohjana myös ryhmän yhteisöille

hyödynnettäväksi, ja ohje on saatavilla sisäisesti

POP Pankki -ryhmän intranetissä.

Henkilöstöön liittyvien toimintaperiaatteiden

seurantaprosessiin kuuluu henkilöstökyselyn tu-

losten ja henkilöstöraportoinnin seuranta.

Osana eettisiä liiketoimintaperiaatteitaan POP

Pankki -ryhmä on sitoutunut kunnioittamaan

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa

määriteltyjä työntekijän perusoikeuksia ja -pe-

riaatteita sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaa-

ilmallisen julistuksen periaatteita. Lisäksi POP

Pankki -ryhmä toimii Suomessa, joka on sitou-

tunut vahvasti ihmisoikeuksien suojelemiseen

ja edistämiseen kansallisen lainsäädännön sekä

kansainvälisen yhteistyön kautta. POP Pankki

-ryhmässä ei ole tehty toimintaperiaatekoh-

taista vertailua siitä, vastaavatko sen omaa

työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet kan-

sainvälisesti tunnustettuja välineitä, mukaan

lukien YK:n ohjaavat periaatteet yritysten ihmis-

oikeusvastuusta. Ihmisoikeuksien ja työelämä-

oikeuksien noudattamista seurataan rikkomuk-

sista ilmoittamisen eli whistleblowing-kanavan

avulla. Ryhmässä huolehditaan yhteistoiminta-

lain mukaisesti jatkuvasta vuoropuhelusta hen-

kilöstön ja sen edustajien kanssa. Ajankohtaisia

henkilöstöä koskevia asioita käsitellään henki-

löstöasioista vastaavien työnantajan edustajien

johdolla työryhmien säännöllisissä kokouksissa.

Mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset käsitellään

tapauskohtaisesti samalla tavalla kuten muutkin

sääntelyn tai sisäisten ohjeiden vastaiset rikko-

mukset. Korjaustoimenpiteet määritetään ta-

pauksen mukaan. Käsittely ja korjaustoimenpi-

teet voivat sisältää prosessien ja toimintatapo-

jen kehittämistä sekä mahdollisia työ- tai muita

oikeudellisia seuraamuksia.

POP Pankki -ryhmä noudattaa kansallista lain-

säädäntöä ja sitoutuu kunnioittamaan Kansain-

välisen työjärjestön (ILO) julistuksessa määritel-

tyjä työntekijän perusoikeuksia ja -periaatteita

sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen

julistuksen periaatteita, joiden mukaisesti ryhmä

ei salli ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoi-

man käyttöä.

POP Pankki -ryhmässä ei ole laadittu ryhmäta-

soista toimintaperiaatetta tai hallintajärjestel-

mää työtapaturmien ehkäisemiseksi. Jokainen

POP Pankki -ryhmän yhteisö vastaa itsenäisesti

siitä, että työsuojelu on järjestetty asianmukai-

sesti. Ryhmä noudattaa työterveyshuoltolakia, ja

ryhmässä kehitetään ja seurataan toimia tapa-

turmien ehkäisemiseksi yhteisökohtaisesti yh-

teistyössä työterveys- ja vakuutuspalveluiden

tarjoajien kanssa. Työsuojeluorganisaatiot toi-

mivat paikallisesti ja ne huolehtivat terveyttä ja

turvallisuutta edistävien asioiden käsittelystä

yhteisöissään.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 90

POP Pankki -ryhmän henkilöstöperiaatteiden

mukaisesti ryhmässä edistetään monimuotoi-

suutta ja syrjimättömyyttä kaikissa henkilöstö-

asioissa ja varmistetaan tasa-arvo ja inklusii-

visuus kaikille työntekijöille riippumatta suku-

puolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta,

seksuaalisesta suuntautumisesta tai muista

henkilökohtaisista ominaisuuksista. Myös ryh-

män eettisissä liiketoimintaperiaatteissa kiel-

letään syrjintä ja linjataan yhdenmukaisen koh-

telun edistämisestä. Sääntelyn edellyttäessä

ryhmän yhteisöt laativat yhteisökohtaisesti yh-

denvertaisuuden edistämissuunnitelman, joka si-

sältää suunnitelman toimista yhdenvertaisuuden

edistämiseksi. Lisäksi ryhmän yhteisöillä voi olla

erillisiä toimintaperiaatteita esimerkiksi häirin-

nän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.

POP Pankki -ryhmällä ei ole toistaiseksi erityi-

siä toimintaperiaatteisiin liittyviä sitoumuksia,

jotka koskevat inkluusiota tai positiivista toimin-

taa sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat

yrityksen omassa työvoimassa haavoittumiselle

erityisen alttiisiin ryhmiin.

Syrjintä on POP Pankki -ryhmässä kielletty ja

siitä linjataan POP Pankki -ryhmän eettisissä

liiketoimintaperiaatteissa, jotka työntekijöiden

tulee kerrata vuosittain verkkokurssin muodossa.

Mahdollisen syrjintään tai häirintään liittyvän

ilmoituksen voi tehdä esihenkilölle, henkilöstö-

hallinnolle tai kenelle tahansa työnantajan edus-

tajalle, jolloin työnantaja puuttuu tilanteeseen

välittömästi. Monimuotoisuuden ja inkluusion

edistämisen osalta toimitaan toimintaperiaattei-

den mukaisesti, ja monimuotoisuus ja inkluusio

ohjeistetaan huomioimaan esimerkiksi rekrytoin-

neissa, urakehityksessä ja palkitsemisessa.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista omien työntekijöiden ja

heidän edustajiensa kanssa (S1-2)

POP Pankki -ryhmä koostuu itsenäisistä yhtei-

söistä, joten yhteydenpito työntekijöihin liitty-

vistä vaikutuksista on järjestetty suurelta osin

yhteisökohtaisesti. Ryhmän yhteisöissä, joihin

sovelletaan yhteistoimintalakia, noudatetaan

yhteistoimintalain mukaista jatkuvaa vuoropu-

helua henkilöstön kanssa. Lisäksi yli 20 työnte-

kijän yhteisöissä on työsuojelutoimikunta, jossa

käsitellään henkilöstöä koskevia asioita ja kehi-

tetään työoloja ja työkykyä ylläpitävää toimin-

taa.

POP Pankki -ryhmässä huolehditaan aktiivisesta

sisäisestä viestinnästä, esimerkiksi viestimällä

ajankohtaisista asioista intranetissä tai sisäi-

sissä palavereissa. Sisäistä viestintää toteute-

taan koko ryhmän sekä ryhmän yhteisöjen ta-

solla. Lisäksi koko ryhmän henkilöstölle järjeste-

tään kvartaalikatsauksia tulevista asioista, joilla

on vaikutusta joko pankkeihin tai asiakkaisiin, ja

joista työntekijöiden on hyvä olla tietoisia.

Henkilöstön näkemyksiä, tyytyväisyyttä ja hy-

vinvointia kartoitetaan säännöllisesti henki-

löstökyselyillä. POP Pankki -ryhmän kattavan

henkilöstökyselyn tulokset raportoidaan koko

henkilöstölle ja tulokset käydään läpi eri organi-

saatiotasoilla sekä luottamushenkilöiden kanssa.

Kyselyistä esiin nouseviin epäkohtiin tartutaan

ja niihin pyritään etsimään parannusta yhdessä

henkilöstön kanssa. Mahdollisia kehitystoimia

toteutetaan yksiköittäin.

Henkilöstön näkemyksiä on selvitetty myös

osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviota.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvion tulokset

ovat määrittäneet olennaiset kestävyysaiheet,

ja arvion tuloksia on hyödynnetty myös taus-

ta-aineistona POP Pankki -ryhmän vastuulli-

suustavoitteiden asettamisessa.

POP Pankki -ryhmässä ei ole määritetty ryhmän

tasolla henkilöä, jolla on operatiivinen vastuu

varmistaa, että yhteydenpito tapahtuu ja että

tulokset otetaan huomioon yrityksen toiminta-

tavoissa.

Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat omille

työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi (S1-3)

POP Pankki -ryhmä koostuu itsenäisistä yh-

teisöistä, jotka ovat sitoutuneet yhteisiin hen-

kilöstöperiaatteisiin, mutta jotka määrittävät

yksityiskohtaiset prosessinsa itse. Epäkohtiin

puututaan ja niitä korjataan tapauskohtaisesti.

Kielteisten vaikutusten ja epäkohtien korjaus-

toimenpiteisiin voi kuulua vaikutuksesta riip-

puen työterveyshuollon palvelut, varhaisen tuen

käytäntö, sovittelut HR:n tai ulkopuolisen työyh-

teisövalmentajan avulla sekä aiheiden käsittely

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 91

ja koulutukset työyhteisössä. Lisäksi kielteisten

vaikutusten tai epäkohtien korjaamiseksi voidaan

tarvittaessa laatia joko ryhmän tai itsenäisen yh-

teisön tasolla kehityssuunnitelma. Kukin yhteisö

vastaa siitä, että haitallisten vaikutusten korjaami-

seksi on olemassa käytännöt ja niistä raportoidaan

asianmukaisesti sääntelyä noudattaen.

POP Pankki -ryhmä on sitoutunut varmistamaan,

että sen henkilöstö voi tuoda helposti esiin huolen-

aiheitaan, ja yhteydenotot käsitellään. Henkilöstö

voi tuoda huolenaiheitaan esille työsuojeluvaltuu-

tetulle, luottamushenkilöille, henkilöstöhallinnolle,

esihenkilöille ja johdolle. Lisäksi mahdollisia epä-

kohtia voi tuoda käsiteltäväksi POP Pankki -ryh-

män perustamaan whistleblowing-kanavaan. Työn-

tekijöiden esille tuomat huolenaiheet käsitellään

luottamuksellisesti. Korjaustoimenpiteet määrite-

tään tapauskohtaisesti.

Whistleblowing-kanava on POP Pankki -ryhmän

käytössä oleva valitusmekanismi. Whistleblo-

wing-kanava on kaikille työntekijöille saatavilla,

ja ilmoituksen teosta annetaan ohjeistusta POP

Pankki -ryhmän intranetissä sekä sisäisessä verk-

kokoulutuksessa. Whistleblowing-kanavaan tulleet

ilmoitukset vastaanottaa compliance-toiminnon

esihenkilö ja sisäisen tarkastuksen tarkastusjoh-

taja. Vastaanottajat vastaavat ilmoituksen asian-

mukaisesta tutkimisesta ja tarvittaviin toimenpi-

teisiin ryhtymisestä. Jos ilmoituksen todetaan vaa-

tivan toimenpiteitä, siitä raportoidaan jäsenluot-

tolaitoksen ja POP Pankkikeskus osk:n hallitukselle.

Whistleblowing-ilmoitusten käsittelyä sekä ilmoit-

tajien suojelua vastatoimilta on kuvattu tarkem-

min G1 Liiketoiminnan harjoittaminen -standardin

osiossa G1-1.

Tällä hetkellä POP Pankki -ryhmässä ei arvioida

erikseen oman työvoiman tietoisuutta huolenai-

heiden ilmoittamiseen liittyvistä prosesseista. POP

Pankkikeskus osk:n compliance-toiminnon esihen-

kilö ja tarkastusjohtaja kuitenkin seuraavat kana-

vaan tulleiden ilmoitusten määrää ja niistä rapor-

toidaan vuosittain POP Pankkikeskus osk:n halli-

tukselle.

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan

kohdistuvien olennaisten vaikutusten

suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan

liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi

ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

vaikuttavuus (S1-4)

POP Pankki -ryhmän organisaatiorakenteen vuoksi

ryhmässä toteutetaan toimia olennaisten vai-

kutusten ja riskien hallintaan sekä koko ryhmän

tasolla että yhteisökohtaisesti. Ryhmän yhteisöt

ovat sitoutuneet yhteisiin periaatteisiin ja ohjeisiin,

joiden mukaisesti POP Pankki -ryhmässä pidetään

huolta henkilöstön yhdenvertaisuudesta ja osaa-

misesta ja edistetään työhyvinvointia. Periaattei-

den ja ryhmätasoisten toimien lisäksi ryhmän yh-

teisöillä voi olla omia toimia ja aloitteita henkilös-

töasioiden kehittämiseksi.

POP Pankki -ryhmässä omaan työvoimaan liitty-

viä olennaisia vaikutuksia ja riskejä hallitaan ryh-

män tasolla ja yhteisökohtaisesti esimerkiksi työ-

terveydenhuollon palveluilla, henkilöstökyselyillä,

huolehtimalla riittävästä resursoinnista, koulutuk-

silla ja varhaisen tuen käytännöllä.

Kielteisten vaikutusten osalta omaan työvoimaan

liittyvien toimien yksilöintiin hyödynnetään henki-

löstökyselyn tuloksia, whistleblowing-ilmoituksia

sekä muiden kanavien kautta tulleita ilmoituksia.

Ilmoitusten ja tulosten käsittelyn avulla yksilöi-

dään tarvittavat toimet joko ryhmän tasolla tai

yhteisökohtaisesti. Myös työterveyshuollon kanssa

tehdään aktiivisesti yhteistyötä, ja työterveys-

huollon kanssa laaditaan toimintasuunnitelmia

paikallisesti.

POP Pankki -ryhmässä pyritään varmistamaan

henkilöstön ja työnantajan välisellä vuoropuhelulla

sekä yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti

toimimalla, etteivät ryhmän yhteisöjen omat käy-

tännöt aiheuta kielteisiä vaikutuksia henkilöstölle.

Ryhmän yhteisöissä, joihin sovelletaan yhteistoi-

mintalakia, arvioidaan erikseen tarve muutosneu-

votteluille.

Vuoden 2025 aikana POP Pankkikeskus osk:n joh-

don tietoon ei ole tullut omaan työvoimaan koh-

distuvia todellisia olennaisia vaikutuksia, jotka oli-

sivat edellyttäneet merkittäviä korjaavia toimia.

Jokainen POP Pankki -ryhmän yhteisö vastaa siitä,

että resurssit ovat riittävällä tasolla yhteisten toi-

mintaperiaatteiden noudattamiseksi. Ryhmätasolla

olennaisia vaikutuksia seurataan POP Pankkikes-

kus osk:n henkilöstöhallinnossa. Hallituksella on lo-

pullinen vastuu olennaisten vaikutusten hallinnasta.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 92

Työolot

POP Pankki ryhmässä arvostetaan kaikkia työn-

tekijöitä ja heidän kykyjään.

Kielteisiä vaikutuksia työn ja yksityiselämän ta-

sapainoon sekä työhyvinvointiin liittyen ehkäis-

tään varhaisen tuen käytännöllä, esihenkilöiden

kouluttamisella, resursoinnilla sekä kehittämällä

henkilöstön hyvinvointia esimerkiksi tarjoamalla

työterveyspalveluita ja erilaisia työelämää hel-

pottavia joustoja, kuten etätyömahdollisuudella.

Osana varhaisen tuen käytäntöä, esihenkilö käy

tarpeen ilmetessä kahdenkeskisen keskustelun

työntekijän kanssa mahdollisista työkykyä hei-

kentävistä tekijöistä. Keskustelun tuloksena pyri-

tään löytämään ratkaisuja tilanteen parantami-

seksi.

POP Pankki -ryhmässä on käytössä roolipohjai-

nen koulutusohjelma, jossa eri rooleille on määri-

tetty omat koulutusvaatimuksensa. Koulutusoh-

jelman tavoitteena on ryhmän henkilöstön osaa-

misen kehittäminen.

Lähtövaihtuvuuteen ja työkykyyn ja -hyvinvointiin

liittyviä riskejä lievennetään kehittämällä työhy-

vinvointia ja työmotivaatiota lisääviä käytäntöjä.

Työhyvinvoinnin ja työmotivaation ylläpitämiseksi

ja kehittämiseksi POP Pankki -ryhmässä panoste-

taan esihenkilötyöhön kouluttamalla esihenkilöitä,

tarjotaan työterveyspalveluita ja henkilöstöetuja,

käydään säännöllisesti kehitys- ja palkkakeskus-

teluita sekä pidetään huolta työntekijöiden osaa-

misesta roolipohjaisen koulutusohjelman avulla.

Toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan

seuraamalla henkilöstökyselyiden tuloksia, sai-

rauspoissaolojen määrää yhteisökohtaisesti sekä

kuulemalla henkilöstön näkemyksiä esimerkiksi

erilaisissa työryhmissä.

Yhdenvertainen kohtelu

POP Pankki -ryhmässä kunnioitetaan työyhtei-

sön monimuotoisuutta ja ihmisten yksilöllisyyttä.

Kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti

riippumatta sukupuolesta, iästä, alkuperästä, va-

kaumuksesta, terveydentilasta, seksuaalisesta

suuntautumisesta tai muusta henkilöön liitty-

västä syystä.

Yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä kielteisiä vai-

kutuksia pyritään ehkäisemään koulutuksella ja

yhdenvertaisilla palkkauskäytännöillä ja rekry-

tointikäytännöillä. POP Pankki -ryhmän peri-

aatteista ja käytännöistä viestitään esimerkiksi

ryhmän eettisten liiketoimintaperiaatteiden pa-

kollisen verkkokurssin yhteydessä. Lisäksi ryhmä

tarjoaa vapaaehtoisia verkkokursseja koulutus-

alustallaan yhdenvertaisuuteen, tasapuolisuuteen

ja inklusiivisuuteen liittyen. Rekrytointien läpinä-

kyvyyden edistämiseksi avoimet työpaikat jul-

kaistaan POP Pankki -ryhmän verkkosivuilla ja ne

ovat kaikkien työntekijöiden haettavissa. Avoi-

meen tehtävään valitaan siihen parhaiten sovel-

tuva henkilö, jonka osaaminen, potentiaalinen ke-

hittyminen ja suoriutuminen ratkaisevat.

Toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan

seuraamalla henkilöstökyselyiden tuloksia sekä

kuulemalla henkilöstön näkemyksiä esimerkiksi

erilaisissa työryhmissä.

Yhdenvertaiseen kohteluun ja palkkaukseen liit-

tyviä riskejä lievennetään esimerkiksi noudatta-

malla yhtäläisiä palkkausperusteluita ja käymällä

säännöllisesti palkkakeskusteluita, joissa arvioi-

daan pätevyyttä ja suoriutumista työehtosopi-

muksen mukaisen palkkakeskustelumallin mukai-

sesti.

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten

kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien

hallintaan (S1-5)

POP Pankki -ryhmässä on asetettu vastuullisuus-

tavoitteet vuoden 2024 aikana, ja tavoitteet kos-

kevat vuosia 2025–2027. Omaa työvoimaa kos-

kien on asetettu tavoitteeksi edistää henkilöstön

yhdenvertaisuutta, osaamista ja työhyvinvointia.

Tavoitteen toteumista mitataan henkilöstökyse-

lystä saatavilla tuloksilla, ja sieltä saatavalla tyy-

tyväisyyttä mittaavalla NPS-luvulla. Henkilöstön

yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin ja osaamisen

kehittämisen tarkoituksena on vähentää omaan

työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä ja

edistää myönteisiä vaikutuksia sekä toisaalta

hallita riskejä ja mahdollisuuksia.

Tavoitteiden asetannassa on hyödynnetty kak-

sinkertaisen olennaisuuden arvion tuloksia ja

sen yhteydessä selvitettyjä sidosryhmien, kuten

myös henkilöstön näkemyksiä ja henkilöstökyse-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 93

lyn tuloksia. Tavoitteiden asetannasta järjestettiin

työpaja, johon osallistui POP Pankkikeskus osk:n

johtoryhmä ja POP Pankkikeskus osk:n ja Bonum

Pankki Oyj:n asiantuntijoita. Tavoitteet hyväksyt-

tiin POP Pankkikeskus osk:n hallituksessa. POP

Pankki -ryhmän henkilöstötavoitteen NPS-mitta-

ria on muutettu vuoden 2025 aikana vastaamaan

strategian mukaista tavoitetta. Henkilöstökyse-

lystä tavoitellaan strategian mukaisesti NPS-lu-

kua 20. Tavoitteiden asetannasta raportoidaan

osana kestävyysraporttia ja tavoitteet on jul-

kaistu POP Pankki -ryhmän verkkosivuilla.

Omaan työvoimaan liittyvä tavoite ja mittari on:

Ylätavoite Tavoite Mittari

Edistämme henkilöstön hyvinvointia

Kehitämme henkilöstön hyvinvointia ja

tarjoamme mahdollisuuksia ylläpitää ja

kehittää ammattitaitoa. Emme syrji ja koh-

telemme henkilöstöämme yhdenvertaisesti.

1. Edistämme henkilöstön yhdenvertai-

suutta, osaamista ja työhyvinvointia

Tavoittelemme ryhmän työtyytyväi-

syyskyselystä vähintään NPS-lu-

kua 20.

POP Pankki -ryhmän henkilöstökyselyn NPS-luku

on ollut 13 vuonna 2025, mikä jää asetetusta ta-

voitteesta. Tulos heijastelee osaltaan meneillään

olevan järjestelmäuudistushankkeen vaikutuksia,

jotka ovat tuoneet muutoksia henkilöstön työar-

keen. Muutosvaihe on voinut vaikuttaa henkilös-

tön kokemuksiin ja siten myös NPS-tulokseen.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 94

2025

Naiset Miehet Muut* Ei ilmoitettu Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

596,49 191,74 - - 788,23

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

570,28 183,32 - - 753,60

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

26,21 8,42 - - 34,63

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna)

1,68 0,54 - - 2,22

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

562,59 180,84 - - 743,43

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

32,22 10,36 - - 42,58

2024

Naiset Miehet Muut* Ei ilmoitettu Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

588,9 181,83 - - 770,73

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

553,1 170,78 - - 723,89

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

35,79 11,05 - - 46,84

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna)

3,28 1,01 - - 4,29

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

545,32 168,37 - - 713,69

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)

40,31 12,44 - - 52,75

*Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli. *Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

Sukupuoli

Työsuhteisten

työntekijöiden määrä

2025 (henkilömäärä)

Työsuhteisten

työntekijöiden määrä

2024 (henkilömäärä)

Miehet 225 202

Naiset 663 628

Muut - -

Ei ilmoitettu - -

Työsuhteiset työntekijät

yhteensä

888 830

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 95

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus (henkilömäärä) 2025 2024

Vuoden aikana alkaneet uudet työsuhteet yhteensä 230 193

Vakituiset 134 116

Määräaikaiset 96 77

Vuoden aikana päättyneet työsuhteet yhteensä 158 116

Vakituiset 89 65

Määräaikaiset 69 51

Työsuhteiset työntekijät 888 830

Lähtövaihtuvuus (%) 18 % 14 %

Tulovaihtuvuus (%) 28 % 26 %

Tiedot on kerätty POP Pankki -ryhmän henkilöstöjärjestelmästä.

Henkilömääränä ilmaistut työsuhteisten työntekijöiden määrään sekä työn-

tekijöiden vaihtuvuuteen liittyvät tiedot on ilmoitettu raportointikauden lo-

pun tilanteesta.

Määräaikaisia työsuhteita solmitaan esimerkiksi projektiluonteisiin tehtäviin,

sijaisuuksiin tai harjoittelupaikan tarjoamiseksi opiskelijoille.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä kokoaikavastaavana ilmoitettuna on

laskettu henkilötyövuosina. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden osalta luku-

määrä on laskettu kertomalla henkilöiden määrä työaikaprosentilla. Tunti-

palkkaisten työntekijöiden osalta lukumäärä on laskettu suhteuttamalla teh-

tyjen työtuntien määrä kuukausipalkkaan. Kokoaikavastaavuuden luvuissa

ei ole vähennetty poissaoloja, vaan poissaolot on laskettu normaalin työ-

aikaprosentin mukaisesti työvoimaan. Kokoaikavastaavuuden lukumäärä on

laskettu keskiarvona eri kuukausilta.

Monimuotoisuus

Lukumäärä

2025 %

Lukumäärä

2024 %

Työsuhteisten työn-

tekijöiden ikäjakauma

alle 30 v 197 22 % 178 21 %

30-50 v 462 52 % 432 52 %

yli 50 v 229 26 % 220 27 %

Ylimmän johdon*

sukupuolijakauma

Naiset 38 51 % 44 58 %

Miehet 36 49 % 32 42 %

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

*Ylin johto sisältää toimitusjohtajat ja johtoryhmien jäsenet

Tiedot työsuhteisten työntekijöiden ikäjakaumasta on haettu POP Pankki -ryh-

män henkilöstöjärjestelmästä. Luvut on raportoitu henkilömäärinä raportointi-

kauden lopun tilanteesta, ja prosenttiosuus on laskettu ryhmän työsuhteisten

työntekijöiden määrään suhteutettuna. Raportoidut tiedot sisältävät kaikki työ-

suhteiset henkilöt, kuten myös pitkillä vapailla olevat työntekijät, joiden työ-

suhde on voimassa.

Tiedot ylimmästä johdosta ja sen sukupuolijakaumasta on haettu ryhmän yhtei-

söille lähetetyn kyselyn avulla.

Vammaiset henkilöt (S1-12)

Vammaisten henkilöiden prosenttiosuutta POP Pankki -ryhmän työsuhteisista

työntekijöistä ei voida ilmoittaa tietojen keruuta koskevien oikeudellisten rajoi-

tusten vuoksi.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 96

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)

POP Pankki -ryhmässä 100 % työntekijöistä kuuluu vähintään lakisääteisen

työterveyshuollon piiriin. POP Pankki -ryhmässä ei ole tapahtunut vuoden 2025

aikana yhtäkään työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista

johtuvaa kuolemantapausta. Vuoden 2025 aikana ryhmässä on kirjattu 14 työ-

matka- tai työtapaturmaa, ja työtapaturmien osuus on 9,6.

Tiedot on kerätty POP Pankki -ryhmän yhteisöiltä kyselyn avulla, sillä pan-

kit ovat itsenäisiä yksiköitä, jotka vastaavat itse työterveyspalveluiden ja va-

kuutusturvan järjestämisestä. Työtapaturmien suhdeluku on laskettu jakamalla

työtapaturmien määrä työntekijöiden työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna

1 000 000:lla. Työtuntien kokonaismäärä on arvioitu tavanomaisten työtuntien

perusteella huomioiden oikeudet palkalliseen poissaoloon työstä.

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit (S1-15)

POP Pankki -ryhmän työsuhteisista työntekijöistä 100 % on oikeutettuja perhe-

vapaaseen.

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 2025 2024

Työperäisistä vammoista ja terveysongelmista johtuvien

kuolemantapausten määrä

0 0

Työmatka- tai työtapaturmien määrä 14 8

Työtapaturmien osuus 9,6 5,9

Perhevapaata ottaneet työntekijät 2025 2024

Perhevapaata ottaneet yhteensä (%) 7 % 6 %

Naiset (%) 5 % 5 %

Miehet (%) 2 % 1 %

Sukupuolten palkkaero 2025 2024

Toimihenkilöt (%) 0 % 0 %

Ylemmät toimihenkilöt (%) 8 % 11 %

Työsuhteiset työntekijät (%) 24 % 25 %

Kokonaisansion suhde 2025 2024

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion

suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin (pois lukien

korkeimmin palkattu henkilö)

7,6 8,5

Raportoidut luvut sisältävät työsuhteiset työntekijät, jotka ovat ilmoittaneet

olevansa perhevapaalla. Raportilla on mukana myös ne henkilöt, joiden per-

hevapaa on alkanut ennen raportointijakson alkua, mutta vapaa on jatku-

nut edelleen raportointijakson aikana. Tiedot on kerätty POP Pankki -ryhmän

henkilöstöjärjestelmästä.

Palkkaeroihin ja kokonaisansioon liittyvät tiedot on haettu POP Pankki -ryh-

män henkilöstöjärjestelmästä. Sukupuolten palkkaeron laskennassa kuu-

kausipalkkaisten työntekijöiden tuntipalkka on laskettu jakamalla kuukausi-

palkka työehtosopimuksen mukaisella tuntipalkkajakajalla. Tuntipalkkaisten

työntekijöiden osalta on käytetty raportointikauden lopussa olevaa tietoa

tuntipalkasta. Palkkaeron laskennassa käytetty miesten ja naisten tuntipalk-

kojen keskiarvoa. Sukupuolten palkkaerolla tarkoitetaan palkkaeroja mies-

puolisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta.

Naisten ja miesten väliseen palkkaeroon voi vaikuttaa esimerkiksi erilaiset

työtehtävät, työkokemus ja työvuosien määrä.

Kokonaisansion suhteen laskennassa korkeimmin palkatun henkilön vuotuista

kokonaisansiota on verrattu työsuhteisten työntekijöiden vuosiansioiden me-

diaaniin.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 97

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

POP Pankki -ryhmän tietoon on tullut kaksi häirintään liittyvää ilmoitusta

vuoden 2025 aikana. Tiedot on kerätty ryhmän yhteisölle lähetetyn kyselyn ja

whistleblowing-kanavan avulla.

Whistleblowing-kanavaan ei ole tullut vuoden 2025 aikana valituksia. Muiden

omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta

saatujen valitusten lukumäärää ei ole erikseen kerätty.

POP Pankki -ryhmä ei ole saanut maksettavakseen sakkoja, seuraamuksia

tai vahingonkorvauksia syrjintä- tai häirintäilmoituksiin tai valituksiin liittyen

vuonna 2025.

Vuoden 2025 aikana ei ole ilmennyt POP Pankki -ryhmän työvoimaan liittyviä

vakavia ihmisoikeustapauksia, eikä ryhmä ole saanut sakkoja tai seuraamuk-

sia tai maksanut vahingonkorvauksia ihmisoikeustapauksiin liittyen. Tieto on

kerätty ryhmän yhteisölle lähetetyn kyselyn avulla sekä whistleblowing-ka-

navasta.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 2025 2024

Ilmoitukset syrjinnästä tai häirinnästä 2 1

Valitusten lukumäärä 0 2

Maksetut sakot, seuraamukset tai vahingonkorvaukset syrjintä-

tai häirintäilmoituksiin tai valituksiin liittyen

0 0

Vakavien ihmisoikeustapauksien määrä 0 0

Maksetut sakot, seuraamukset tai vahingonkorvaukset vakaviin

ihmisoikeustapauksiin liittyen

0 0

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 98

3.2 S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

POP Pankki -ryhmän kuluttajiin ja loppukäyttä-

jiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet on tunnistettu osana kaksinkertaisen

olennaisuuden arviota, joka on kuvattu tarkemmin

ESRS 2 Yleiset tiedot -standardin osiossa IRO-1.

Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunniste-

taan ja hallitaan myös osana tavanomaista liike-

toimintaa, esimerkiksi tuotehallintamenettelyssä

ja valittaessa yhteistyökumppaneita.

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Tietoihin liittyvät

kuluttajiin ja/tai lop-

pukäyttäjiin kohdis-

tuvat vaikutukset

Negatiivinen vaikutus:

Monimutkaisten tuotteiden ja palveluiden kohdalla,

kuten korkosuoja tai sijoitustuotteet, tulee varmistaa

erityisen huolellisesti, että asiakas on ymmärtänyt

tuotteen luonteen, ehdot ja mahdolliset muut

päätökseen vaikuttavat tekijät. Jos asiakas tekee

päätöksen perustuen puutteelliseen tietoon, sillä voi

olla vaikutuksia hänen talouteensa.

Lyhyt ja

keskipitkä

Alavirta

Positiivinen vaikutus:

Tarjoamalla kursseja ja koulutuksia ja suunnittelemalla

asiakkaan taloutta yhdessä pankkineuvojan kanssa

voidaan edistää asiakkaiden taloustaitoja.

Lyhyt, keskipitkä

ja pitkä

Alavirta

Riski:

Puutteellisen tiedon antaminen asiakkaille muun

muassa sijoitustuotteesta voi johtaa sanktioihin ja

altistaa maineriskille.

Lyhyt, keskipitkä

ja pitkä

Oma toiminta ja

alavirta

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien

henkilökohtainen

turvallisuus

Negatiivinen vaikutus:

Tietoturvahaavoittuvuudet tai puutteet henkilötietojen

käsittelyssä saattavat altistaa mm. tietovuodoille,

identiteettivarkauksille ja palvelunestohyökkäyksille,

joilla voi olla negatiivisia vaikutuksia asiakkaisiin.

Lyhyt ja

keskipitkä

Alavirta

Riski:

Tietoturvahyökkäykset, palvelunestohyökkäykset ja/

tai pankkihuijaukset saattavat aiheuttaa taloudellisia

menetyksiä POP Pankki -ryhmälle joko suoraan tai

maineriskin kautta.

Lyhyt ja

keskipitkä

Oma toiminta

Riski:

Puutteet tietoturva- ja tietosuojakäytännöissä voivat

aiheuttaa merkittäviä oikeudellisia seuraamuksia ja

mainehaittoja.

Keskipitkä Oma toiminta

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 99

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

(ESRS 2 SBM-3)

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tun-

nistetut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat

tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset ovat yh-

teydessä POP Pankki -ryhmän strategiaan ja lii-

ketoimintamalliin. Tuote- ja palveluvalikoima sekä

turvalliset pankkipalvelut liittyvät olennaisesti

POP Pankki -ryhmän strategiaan ja liiketoimin-

tamalliin, ja näiden kautta on noussut olennaisia

vaikutuksia ja riskejä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyen. Tunnistetut olennaiset vaikutukset ja riskit

näkyvät POP Pankki -ryhmän strategiassa ja liike-

toimintamallissa esimerkiksi siten, että POP Pankki

-ryhmä tavoittelee toimialan parasta asiakastyy-

tyväisyyttä ja ryhmän perustehtävänä on edes-

auttaa asiakkaiden taloudellista hyvinvointia.

POP Pankki -ryhmän määritelmän mukaan kulut-

tajiin ja loppukäyttäjiin kuuluvat ryhmän henkilö-

ja yritysasiakkaat. Kaikki POP Pankki -ryhmän

kuluttajat ja loppukäyttäjät kuuluvat niiden tieto-

jen piiriin, jotka on ilmoitettu ESRS 2 Yleiset tiedot

-standardin mukaisesti.

POP Pankki -ryhmä ei tarjoa kuluttajille ja lop-

pukäyttäjille sellaisia tuotteita, jotka ovat luon-

taisesti haitallisia ihmisille tai lisäävät kroonisten

tautien riskejä. POP Pankki -ryhmä ei tarjoa kulut-

tajille ja loppukäyttäjille sellaisia palveluita, joilla

voi olla haitallisia vaikutuksia heidän yksityisyyden

suojaansa, henkilötietojen suojaan, ilmaisunva-

pauteen tai syrjimättömyyteen, pois lukien mah-

dolliset tietoturva- tai tietosuojariskit. POP Pankki

-ryhmän kuluttajista ja loppukäyttäjistä erityisesti

alaikäisten, ikäihmisten, taloudellisesti haavoittu-

vassa asemassa olevien henkilöiden ja vammais-

ten henkilöiden osalta voi korostua tarve tarkoista

ja helposti saatavilla olevista tuote- tai palvelutie-

doista, jotta vältetään tuotteen tai palvelun mah-

dollisesti vahingoittava käyttö. Kyseiset kuluttajat

ja loppukäyttäjät voivat olla lisäksi erityisen haa-

voittuvia yksityisyyteen kohdistuville vaikutuksille

sekä markkinointi- ja myyntistrategioille.

POP Pankki -ryhmän kuluttajiin ja loppukäyttä-

jiin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista

mahdollisesti aiheutuvat olennaiset riskit liittyvät

kaikkiin sen kuluttajiin ja loppukäyttäjiin eikä tiet-

tyihin kuluttajien ja loppukäyttäjien ryhmiin. Ris-

keillä saattaa kuitenkin olla erilaisia vaikutuksia

eri kuluttajien tai loppukäyttäjien ryhmille. Kaksin-

kertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei ole nimen-

omaisesti hankittu käsitystä siitä, miten kuluttajat

tai loppukäyttäjät, joilla on tiettyjä ominaisuuksia

tai jotka käyttävät tiettyjä tuotteita tai palveluita,

voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa.

POP Pankki -ryhmän tunnistamat olennaiset kiel-

teiset vaikutukset eivät ole systeemisiä vaan liit-

tyvät yksittäisiin tapauksiin.

POP Pankki -ryhmän tunnistamiin olennaisiin

myönteisiin vaikutuksiin liittyviä toimia ovat Ta-

loushetki -talousneuvontapalvelun tarjoaminen

asiakkaille, asiakaswebinaarien ja -tilaisuuksien

järjestäminen sekä henkilökohtaisen palveluneu-

vojan tarjoaminen asiakkaille. POP Pankki -ryhmän

tunnistamat olennaiset myönteiset vaikutukset

kohdistuvat kaikkiin sen kuluttajiin ja loppukäyt-

täjiin.

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet, joita liiketoi-

minnalle aiheutuu sen kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista, on

kuvattu S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät -standar-

din Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-

det -kappaleessa esitetyssä taulukossa.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet (S4-1)

POP Pankki -ryhmän kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyviä olennaisia vaikutuksia ja riskejä hallitaan

useilla toimintaperiaatteilla, joista olennaisimpia

ovat POP Pankki -ryhmän eettiset liiketoimin-

taperiaatteet, tiedonanto- ja viestintäpolitiikka,

tuotehallinnassa noudatettavat periaatteet sekä

tietosuoja- ja tietoturvaperiaatteet. Toimintaperi-

aatteiden tavoitteena on varmistaa laadukkaiden

tietojen saatavuus, ajantasaisen viestinnän käy-

tännöt sekä tietosuojan ja tietoturvallisten käy-

täntöjen noudattaminen.

Toimintaperiaatteet ovat henkilökunnan saatavilla

POP Pankki -ryhmän intranetissä ja niitä sovelle-

taan kaikkiin kuluttaja- ja loppukäyttäjäryhmiin.

Edellä mainittujen toimintaperiaatteiden lisäksi

POP Pankki -ryhmän asiakasliiketoiminnassa nou-

datetaan voimassa olevaa sääntelyä, hyvää pank-

kitapaa ja ryhmän muita sisäisiä ohjeita, kuten

luotonantoon ja sijoituspalveluihin liittyviä ohjeita.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 100

POP Pankki -ryhmän kuluttajia ja loppukäyttä-

jiä koskevat toimintaperiaatteet ovat POP Pankki

-ryhmän eettisten liiketoimintaperiaatteiden mu-

kaisia. Eettisten periaatteiden mukaisesti POP

Pankki -ryhmä noudattaa kaikessa toiminnassaan

siihen kohdistuvaa lainsäädäntöä sekä on sitou-

tunut kunnioittamaan kansainvälisen työjärjestön

(ILO) julistuksessa määriteltyjä työntekijän perus-

oikeuksia ja -periaatteita sekä YK:n ihmisoikeuk-

sien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita.

POP Pankki -ryhmä harjoittaa toimintaa Suo-

messa, joka on sitoutunut vahvasti ihmisoikeuksien

suojelemiseen ja edistämiseen kansallisen lain-

säädännön sekä kansainvälisen yhteistyön kautta.

POP Pankki -ryhmä ei ole saanut tietoonsa yhtään

vuonna 2025 tapahtunutta kuluttajiin tai loppu-

käyttäjiin liittyvää tapausta, jossa ei olisi nouda-

tettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavia periaatteita, työelämän perusperi-

aatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta

tai monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n

toimintaohjeita.

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvat vaikutukset

POP Pankki -ryhmän tuotehallinnassa noudatet-

tavia periaatteita sovelletaan kaikkiin uusiin tuot-

teisiin ja palveluihin sekä tehtäessä olennaisia

muutoksia tuotteisiin tai järjestelmiin. Tuotehal-

lintamenettelyllä varmistetaan kaikkien keskeis-

ten kysymysten ja tekijöiden huomioiminen ennen

tuotteisiin tai palveluihin liittyvää päätöksente-

koa. Tuotehallinnassa noudatettavien periaatteiden

mukaisesti asiakkaiden edut, tavoitteet ja ominai-

suudet otetaan huomioon tuotteen koko elinkaaren

ajan. Menettelyssä otetaan kantaa esimerkiksi kes-

tävyysseikkoihin, tuotteen jakelukanaviin, mark-

kinointimateriaaleihin, tietosuojaan ja tietotur-

vaan. POP Pankki -ryhmän tuotehallintamenettelyn

avulla varmistetaan, että asiakkailla on tuotteista

ja palveluista käytettävissä riittävät ja laadukkaat

tiedot. POP Pankki -ryhmä noudattaa asiakkaille

annettavien tietojen osalta soveltuvia sääntelyn

mukaisia tiedonantovelvoitteita. Uusien tuotteiden

ja palveluprosessien kehittäminen tapahtuu sään-

telyn, sisäisen ohjeistuksen, liiketoimintastrategian,

liiketoimintasuunnitelman, vakavaraisuudenhallin-

nan sekä riskienhallinnan lähtökohdat huomioiden.

Pankit vastaavat omalta osaltaan uuden tuotteen

tai palvelun hyväksymismenettelyn noudattami-

sesta. Tuotehallinnassa noudatettavat periaatteet

hyväksyy POP Pankkikeskuksen hallitus ja ohjetta

sovelletaan kaikissa POP Pankki -ryhmän yhtei-

söissä.

POP Pankki -ryhmän tiedonanto- ja viestintäpoli-

tiikka kuvaa keskeiset periaatteet, joiden mukaan

ryhmä viestii sidosryhmillensä, kuten asiakkaille.

Politiikassa on kuvattu eri viestintäkanavat ja nii-

den tarkoitus. Esimerkiksi asiakkaiden kannalta

merkittävä viestintäkanava on verkkosivut, jossa

jaetaan ajantasaista tietoa POP Pankki -ryhmän

tuotteista ja palveluista sekä näihin liittyvistä hin-

nastoista, ehdoista, velvoitteista sekä säännöistä.

Tiedonanto- ja viestintäpolitiikan hyväksyy POP

Pankkikeskus osk:n hallitus, ja sitä noudattavat

kaikki ryhmän yhteisöt.

POP Pankki -ryhmän jokainen työntekijä pereh-

dytetään tehtäviinsä. Eettisten liiketoimintaperi-

aatteiden ja hyvän liiketavan mukaisesti asiakkaat

tulee tuntea ja heidän toimintaansa tulee perehtyä

sääntelyn ja asiakassuhteen edellyttämällä tavalla

ja laajuudella. Tällöin asiakkaille voidaan tarjota

heille sopivia tuotteita ja palveluita. Lisäksi hyvän

liiketavan mukaisesti työntekijöiden tulee nou-

dattaa työhönsä liittyvää ohjeistusta ja huoleh-

tia osaamisensa ajantasaisuudesta. Eettiset liike-

toimintaperiaatteet hyväksyy POP Pankkikeskus

osk:n hallitus, ja sitä noudattavat kaikki ryhmän

yhteisöt.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen

turvallisuus

POP Pankki -ryhmässä kehitetään jatkuvasti

pankkipalveluiden turvallisuutta ja pidetään huolta

yksityisyyden suojasta. Kaikessa toiminnassa nou-

datetaan pankkisalaisuutta, asiakastietojen luot-

tamuksellisuutta sekä sopimusten salassapitovel-

voitteita.

POP Pankki -ryhmän tietoturvapolitiikka kuvaa

POP Pankki -ryhmässä noudatettavia keskeisiä

periaatteita asiakastietojen ja palveluiden luotta-

muksellisuuden, saatavuuden, aitouden ja ehey-

den suojaamiseksi ja varmistamiseksi. POP Pankki

-ryhmä toteuttaa tietoturvariskien hallintaa ja

tietoturvakontrolleja tietoturvaperiaatteidensa

mukaisesti. Tietoturvapolitiikan ja sen alaiset tie-

toturvaperiaatteet hyväksyy POP Pankkikeskus

osk:n hallitus, ja periaatteet soveltuvat kaikkiin

ryhmän yhteisöihin.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 101

POP Pankki- ryhmän tietosuojaperiaatteiden ta-

voitteena on varmistaa, että ryhmässä käsitellään

asiakkaiden ja muiden henkilöiden henkilötietoja

tietosuojasääntelyn mukaisesti, ja että henkilötie-

toja suojataan riittävästi asianmukaisilla toimen-

piteillä koko henkilötietojen käsittelyn elinkaaren

ajan. Tietosuojaperiaatteet hyväksyy POP Pank-

kikeskus osk:n hallitus, ja periaatteet soveltuvat

kaikkiin ryhmän yhteisöihin.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)

POP Pankki -ryhmä on yhteydessä asiakkaisiinsa

ajankohtaisista tuotteisiin ja palveluihin sekä tie-

toturvaan ja tietuojaan liittyvissä asioissa useissa

kanavissa osana tavanomaista liiketoimintaa. Ka-

navia ovat esimerkiksi verkko- ja mobiilipankki,

sähköpostit, postitukset ja tapaamiset asiakkai-

den kanssa. Yhteydenpito tapahtuu suoraan ku-

luttajan tai loppukäyttäjän kanssa tai tarvittaessa

edunvalvojan kanssa. Ryhmätasolla operatiivinen

vastuu yhteydenpidosta on POP Pankkikeskus os-

k:n liiketoimintajohtajalla.

POP Pankki -ryhmän asiointi- ja viestintäkana-

vissa viestitään asiakkaille tuotteisiin ja palvelui-

hin liittyvistä aiheista, mahdollisista häiriötilan-

teista ja palvelukatkoista, ehtomuutoksista, asiak-

kaisiin kohdistuvista huijausyrityksistä sekä mah-

dollisista muutoksista henkilötietojen käsittelyssä

tai tietosuojapoikkeamista.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien näkemyksiä selvite-

tään asiakastapaamisissa, asiakastyytyväisyys-

tutkimuksilla, osallistamalla asiakkaita tapauk-

sen mukaan tuotekehitykseen, vastaanottamalla

asiakaspalautteita ja reklamaatioita sekä osana

kaksinkertaisen olennaisuuden arviota. POP Pankki

-ryhmä on esimerkiksi vuosittain mukana EPSI

Rating -asiakastutkimuksessa, jossa tutkitaan

asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä. Lisäksi POP

Pankin Taloushetki -talousneuvontapalvelusta lä-

hetetään asiakkaille palautekysely jokaisen tapaa-

misen jälkeen.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien näkemyksiä käsitel-

lään pankeissa sekä tarvittavin osin POP Pankki-

keskus osk:ssa. Näkemykset huomioidaan päätök-

sissä ja toimissa esimerkiksi laadittaessa kehitys-

toimenpiteitä ja liiketoiminnan vuosisuunnittelua.

Esimerkiksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvion

tuloksia on hyödynnetty POP Pankki -ryhmän

olennaisten kestävyysaiheiden määrittämisessä

ja vastuullisuustavoitteiden asettamisessa. POP

Pankki -ryhmän yhteisöillä voi olla lisäksi vaihtele-

via käytäntöjä kuluttajien ja loppukäyttäjien näke-

mysten huomioon ottamiseksi niiden päätöksissä

ja toimissa.

Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja

loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi (S4-3)

POP Pankki -ryhmä on sitoutunut varmistamaan,

että kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tuoda esiin

huolenaiheitaan, ja yhteydenotot käsitellään sekä

tarvittaessa ohjataan oikealle taholle. Kuluttajat

ja loppukäyttäjät voivat tuoda huolenaiheitaan tai

tarpeitaan käsittelyyn POP Pankki -ryhmän perus-

tamissa kanavissa esimerkiksi verkkosivujen yh-

teydenottolomakkeella, sähköpostitse tai olemalla

yhteydessä omaan pankkiinsa esimerkiksi verkko-

pankkiviestien avulla. Yhteydenottolomake on asi-

akkaiden ja muiden sidosryhmien saatavilla POP

Pankki -ryhmän verkkosivuilla. Kuluttajat ja loppu-

käyttäjät voivat tuoda huolenaiheitaan tai tarpei-

taan käsittelyyn kolmansien osapuolten ylläpitä-

miin vaihtoehtoisiin riidanratkaisukanaviin, kuten

vakuutus- ja rahoitusneuvontaan tai kuluttajarii-

talautakuntaan.

Asiakkailla on myös mahdollisuus tehdä asiakas-

valitus. Asiakasvalituksen teosta ja prosessista

tarjotaan tietoja POP Pankki -ryhmän verkkosi-

vuilla. Asiakkaita ohjeistetaan tekemään mahdol-

linen valitus joko verkkopankkiviestillä tai kirjeitse.

Pankki käsittelee valituksen, ja vastaa siihen 15

työpäivän kuluessa valituksen vastaanottami-

sesta, ja lopullinen vastaus valitukseen annetaan

35 työpäivän kuluessa valituksen vastaanottami-

sesta. Pankki pitää asiakkaan ajan tasalla vali-

tuksen käsittelyn etenemisestä. Jos pankki antaa

valitukseen ratkaisun, joka ei täysin vastaa vali-

tuksen esittäjän vaatimusta, pankki antaa kirjal-

lisen selvityksen kannastaan ja kertoo asiakkaalle

mahdollisuudesta saattaa asia vaihtoehtoisen

riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi. Pankit ja POP

Pankkikeskus osk käsittelevät asiakasvalituksia

toistuvien ja systemaattisten virheiden sekä mah-

dollisten oikeudellisten ja toiminnallisten riskien

havaitsemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Pankkien

ja POP Pankkikeskus osk:n toimiva johto ja hallitus

seuraavat ja käsittelevät asiakasvalituksia.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 102

Kuluttajilla ja loppukäyttäjillä on mahdollisuus il-

moittaa tietosuojaan, henkilötietojen käsittelyyn

sekä tietoturvaan liittyviä kysymyksiä ja huolenai-

heita kyseisiä aiheita varten perustettuihin sähkö-

postiosoitteisiin tai suoraan pankkiin.

POP Pankki -ryhmä tukee huolenaiheista ilmoit-

tamisen kanavien saatavuutta tarjoamalla verk-

kosivuillaan yhteydenottolomaketta, sähköposti-

laatikoita tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen sekä

tarjoamalla asiakkaille suoria yhteydenottokanavia

omaan pankkiin.

Tällä hetkellä POP Pankki -ryhmässä ei arvioida

erikseen kuluttajien tietoisuutta ilmoituskanavien

olemassaolosta ja prosesseista, mutta tietoa yh-

teydenottotavoista ja -kanavista kerrotaan avoi-

mesti verkkosivuilla ja asiakastapaamisissa. Kulut-

tajien ja loppukäyttäjien huolenaiheista ilmoitta-

misen prosesseille ei ole käytössä erikseen toimin-

taperiaatteita, jotka koskevat henkilöiden suojelua

vastatoimilta. Ilmoitukset käsitellään luottamuk-

sellisesti ja pankkisalaisuutta noudattaen.

Jos POP Pankki -ryhmä on aiheuttanut kuluttajille

tai loppukäyttäjille olennaisen haitallisen vaikutuk-

sen, viedään asia välittömästi POP Pankkikeskus

osk:n hallitukselle tiedoksi. POP Pankkikeskuksen

hallitus päättää aiheutuneelle tosiasialliselle vai-

kutukselle tapauskohtaisesti soveltuvat korjaus-

toimenpiteet.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin

olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin

ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien tehokkuus (S4-4)

POP Pankki -ryhmä on tunnistanut osana kaksin-

kertaisen olennaisuuden arviota kuluttajiin ja lop-

pukäyttäjiin kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia

kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi vaikutuksia tunniste-

taan osana tavanomaista liiketoimintaa esimerkiksi

tuotehallintamenettelyn yhteydessä. Laadukkai-

den tietojen saatavuuteen liittyviä kielteisiä vaiku-

tuksia ja riskejä hallitaan tuotehallintamenettelyllä

sekä henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Tie-

tosuojaan liittyviä kielteisiä vaikutuksia ja riskejä

hallitaan tietosuojaprosesseilla ja -arvioinneilla,

tietosuojaan liittyvällä ohjeistuksella, henkilös-

tön kouluttamisella sekä ohjeistusten ja prosessien

noudattamiseen kohdistuvalla valvonnalla. Tie-

toturvaan liittyviä kielteisiä vaikutuksia ja riskejä

hallitaan ylläpitämällä ja kehittämällä tietotur-

van hallintajärjestelmää. Toimet ovat jatkuvia ja ne

keskittyvät arvoketjun alavirrasta asiakkaisiin.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien toimien yk-

silöintiin vaikutusten osalta hyödynnetään vuosit-

taisesta tuotehallintakyselystä saatavia pankkien

vastauksia. Kyselyssä kartoitetaan muun muassa

asiakkailta saatuja palautteita tuotteisiin ja palve-

luihin liittyen, asiakaspalautteita ja -valituksia sekä

muita ilmoituksia ja yhteydenottoja esimerkiksi

tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen.

Tuotehallintamenettelyn ja -kyselyn prosesseilla

sekä ilmoitusten käsittelyllä asianmukaisten vas-

tuiden mukaisesti varmistetaan, että kielteisille

vaikutuksille toteutetaan myös korjaustoimenpi-

teet. Vuoden 2025 aikana POP Pankki -ryhmän

tietoon ei ole tullut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvia todellisia olennaisia vaikutuksia, jotka

olisivat edellyttäneet merkittäviä korjaavia toimia.

Olennaisten vaikutusten ja riskien osalta toimien

vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan käsitte-

lemällä POP Pankeilta tulleita palautteita osana

tuotehallintakyselyä, asiakkailta tulleita palaut-

teita ja valituksia sekä viranomaisten tai muiden

riippumattomien toimijoiden mahdollisia yhtey-

denottoja.

POP Pankki -ryhmälle ei ole ilmoitettu kuluttajiin

ja loppukäyttäjiin liittyviä vakavia ihmisoikeus-

ongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyviä

tapauksia vuonna 2025.

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvat vaikutukset

Kuluttajien ja loppukäyttäjien tulee saada riittä-

vät tiedot tuotteista ja palveluista, jotta he voi-

vat tehdä asianmukaisia päätöksiä. Riittäviin

tuotetietoihin liittyviä kuluttajiin ja loppukäyttä-

jiin kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia

ja riskejä ehkäistään ja lievennetään POP Pankki

-ryhmän tuotehallintamenettelyn avulla sekä

asiakasrajapinnassa toimivan henkilöstön koulut-

tamisella. Tuotehallintamenettelyllä varmistetaan

muun muassa tuotteista ja palveluista annetta-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 103

vien tietojen laatu ja ymmärrettävyys, tuotteen ja

palvelun kohderyhmä sekä markkinointimateriaalin

lainmukaisuus ennen tuotteen tai palvelun tarjoa-

mista asiakkaille.

Henkilöstölle tarjotaan koulutuksia verkkokurs-

seina ja tuoteomistajien järjestäminä koulutuksina

sekä tuoteyhtiöiden järjestäminä koulutuksina.

Lisäksi riskejä lievennetään pitämällä tuotteita ja

palveluita koskevat tiedot mahdollisimman laajasti

asiakkaiden saatavilla eri kanavissa, kuten verkko-

sivuilla. Myös asiakastapaamisissa pyritään kerto-

maan aktiivisesti asiakkaan tilanteeseen sopivista

tuotteista sekä kestävien tuotteiden valikoimasta.

POP Pankki -ryhmässä tarjotaan asiakkaille Ta-

loushetki -taloussuunnittelupalvelua, jonka tarkoi-

tuksena on käydä läpi pankin asiantuntijan kanssa

asiakkaan talouden nykytilanne ja tavoitteet sekä

kartoittaa taloudelliset ratkaisut tavoitteiden saa-

vuttamiseksi. Osana palvelua käydään läpi asiak-

kaan nykyiset pankkipalvelut ja niiden mahdolliset

päivitystarpeet. Lisäksi Taloushetkessä on mah-

dollista saada neuvontaa palveluiden käyttöön.

Taloushetki-palvelua tarjotaan henkilö- ja yritys-

asiakkaille, ja tyytyväisyyttä palveluun seurataan

palautekyselyllä.

Tietoihin liittyvien kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvien vaikutusten hallintaan on osoitettu

resursseja POP Pankkikeskus osk:n liiketoimin-

tayksiköstä vaikutuksesta riippuen. Resursseihin

kuuluvat liiketoimintayksikön tiiminvetäjät, tuo-

teomistajat ja markkinointi- ja viestintätiimi ja

compliance.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen

turvallisuus

Tietoturvan huomiointi on kiinteä osa kaikkea POP

Pankki -ryhmän toimintaa. Tietoturvaa kehitetään

jatkuvasti parhaita käytäntöjä seuraten, ja tie-

toturvalliset toimintamallit ovat kiinteä osa kehi-

tysprosesseja. Ryhmässä ylläpidetään ja kehite-

tään jatkuvasti tietoturvan hallintajärjestelmää,

joka sisältää hallintakeinot palveluiden ja tietojen

luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden

turvaamiseksi. Riskitapahtumat raportoidaan ja

käsitellään keskitetysti. Käsittelyssä tapahtuman

juurisyyt analysoidaan, ja määritetään toimenpi-

teet vastaavien tapausten ehkäisemiseksi jat-

kossa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja

valvotaan riskienvalvontatoiminnossa. Tietosuojan

osalta mahdolliset tietosuojaloukkaukset käsitel-

lään dokumentoidun prosessin kautta. Tietosuoja-

vastaava valvoo prosessin noudattamista.

Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä kielteisiä

vaikutuksia ja riskejä lievennetään ja ehkäistään

henkilöstön kouluttamisella ja sisäisellä vies-

tinnällä. POP Pankki -ryhmän henkilöstön tulee

käydä säännölliset koulutukset tietosuojan ja re-

kisteröityjen oikeuksien huomioinnista sekä muita

koko henkilöstölle tai kohdennetusti eri henkilös-

töryhmille suunnattuja tietosuojaan liittyviä kou-

lutuksia. Tietoturvan osalta henkilöstön tulee osal-

listua tietoturvakoulutuksiin säännöllisesti koulu-

tussuunnitelman mukaisesti. Koulutusten lisäksi

turvallisuustietoisuutta pidetään yllä viestimällä

ajantasaisista tietoturva-asioista intranetissä.

POP Pankki -ryhmän henkilöstöllä, asiakkailla

sekä ulkopuolisilla tahoilla on mahdollisuus rapor-

toida tekemistään POP Pankkiin liittyvistä hui-

jaushavainnoista turvallisuus-sähköpostiin. Kaikki

ilmoitukset luetaan ja toimenpiteisiin ryhdytään

tapauskohtaisesti.

Asiakkaille viestitään aktiivisesti turvallisesta

pankkiasioinnista ja huijausyrityksistä. Ryhmä on

osallistunut myös Finanssiala ry:n huijausten tor-

junnan kampanjoihin jakaen kampanjoihin liitty-

viä sisältöjä. Verkkokanavissa viestimisen lisäksi

POP Pankki -ryhmä on järjestänyt webinaarin

huijausyritysten tunnistamisesta ja pankeissa on

järjestetty asiakastilaisuuksia aiheeseen liittyen

vuoden 2025 aikana.

Asiakkaiden henkilökohtaiseen turvallisuuteen liit-

tyvien vaikutusten hallintaan on nimetty resurs-

seja sekä POP Pankkikeskus osk:sta että pan-

keista. Tietosuojan osalta POP Pankki -ryhmässä

on nimetty tietosuojavastaava, joka muun muassa

seuraa tietosuojasääntelyn noudattamista koko

yhteenliittymässä, antaa tietoja tietosuojasään-

telyn mukaisista velvollisuuksista sekä toimii yh-

teyspisteenä viranomaisiin ja rekisteröityihin. Li-

säksi jokaisessa pankissa vastataan tietosuojan

toteutumisesta oman toiminnan osalta, ja pan-

keissa on nimitetty tietosuojan yhteyshenkilö ja

varahenkilö. POP Pankkikeskus osk:ssa ja Bonum

Pankki Oyj:ssä on nimitetty erillinen Privacy Of-

ﬁcer, joka vastaa muun muassa tietosuojaan liit-

tyvän operatiivisen ohjeistuksen laatimisesta.

Tietoturvan osalta POP Pankkikeskus osk:ssa toi-

mii tietoturvapäällikkö, joka vastaa muun muassa

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 104

tietoturvan hallintajärjestelmän koordinoinnista

sekä tietoturvan tilannekuvan jatkuvasta seuran-

nasta, sekä siihen liittyvästä raportoinnista joh-

dolle ja muille sisäisille sidosryhmille. POP Pank-

kikeskus osk:n IT-yksikkö ja liiketoiminnan kehi-

tys vastaavat pankkiryhmän yhteisessä käytössä

olevien järjestelmien hankintaan, ylläpitoon ja

kehittämiseen liittyvistä tietoturvaprosesseista

sekä ulkoisten toimittajien hallinnan tietoturval-

lisista käytännöistä. Pankeissa tietoturvan koko-

naisvastuu on toimitusjohtajalla, ja lisäksi pan-

keissa on nimitetty tietoturvavastaava.

Olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet (S4-5)

POP Pankki -ryhmässä on asetettu vastuulli-

suustavoitteet vuoden 2024 aikana, ja tavoitteet

koskevat vuosia 2025–2027. Kuluttajiin ja loppu-

käyttäjiin liittyvien myönteisten vaikutusten ja

mahdollisuuksien osalta tavoitteita on asetettu

kestävään tuotevalikoimaan liittyen sekä asiak-

kaiden menestymiseen ja taloudelliseen osaami-

seen liittyen.

Tavoitteiden asetannassa on hyödynnetty kak-

sinkertaisen olennaisuuden arvion tuloksia ja sen

yhteydessä selvitettyjä sidosryhmien, kuten myös

asiakkaiden näkemyksiä. Tavoitteiden asetan-

nasta järjestettiin työpaja, johon osallistui POP

Pankkikeskus osk:n johtoryhmä ja POP Pankki-

keskus osk:n ja Bonum Pankki Oyj:n asiantunti-

joita. Tavoitteet on hyväksytty POP Pankkikeskus

osk:n hallituksessa. Tavoitteiden asetannasta ra-

portoidaan osana kestävyysraporttia.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät tavoitteet ja

mittarit ovat seuraavat:

Tavoite Mittari

Lisäämme yritysasiakkaiden kestävyys-

teemojen ymmärrystä asiakaskohtaami-

sissa ja kouluttamalla henkilökuntaa

Yritysasiakkaille on tuotettu vastuullisuusopas vuoden 2026 loppuun mennessä.

Henkilöstöä on koulutettu ja yritysasiakkaiden tapaamisissa on keskusteltu kestä-

vyysteemoista.

Tuemme asiakkaidemme taloudellista

hyvinvointia ja osaamista

Tarjoamme henkilökohtaista talousneuvontaa asiakkaillemme Taloushetkissä.

Tavoittelemme vähintään lukua 75 Taloushetkien NPS-kyselyssä.

Asiakastyytyväisyydessä tavoittelemme vähintään NPS-lukua 33 henkilöasiakkai-

den osalta ja 31 yritysasiakkaiden osalta.*

*EPSI-tutkimukseen perustuvat NPS-luvut

Vuoden 2025 aikana yritysasiakkaiden kestä-

vyysteemojen ymmärryksen lisäämiseen liittyvää

tavoitetta on edistetty henkilöstön kouluttami-

sen osalta. Ryhmän luonnonannon ohjeistusta on

päivitetty kestävyystekijöiden arvioinnin osalta,

ja aihetta on koulutettu pankkien toimihenki-

löille, jotka työskentelevät yritysrahoituksen ja

-palveluiden parissa. Lisäksi kestävyysteemoja

on käsitelty kohdennetusti koulutustilaisuudessa

maatalousyrittämisen näkökulmasta. Seuranta

kestävyysteemojen käsittelylle yritysasiakkaiden

tapaamisissa on toistaiseksi suunnitteilla, eikä

mittaria vielä seurata. Vuonna 2026 on tarkoitus

jatkaa henkilöstön kouluttamista sekä vastuulli-

suusoppaan muodossa lisätä yritysasiakkaiden

ymmärrystä kestävyysteemoista.

POP Pankki -ryhmä osallistuu vuosittain EPSI

Rating -asiakastutkimukseen, joka mittaa asi-

akkaiden tyytyväisyyttä ja odotuksia. Kyselyn

tuloksia seurataan myös vastuullisuustavoit-

teissa asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaa-

van NPS-luvun kautta. Vuoden 2025 tutkimuk-

sessa POP Pankki -ryhmän henkilöasiakkaiden

NPS-luku oli 48 ja yritysasiakkaiden NPS-luku oli

49. Tavoitteissa asetetut NPS-luvut pohjautuvat

vuoden 2023 EPSI Rating -tutkimuksen tuloksiin,

joihin nähden POP Pankki -ryhmä on parantanut

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 105

NPS-lukuaan ja näin ollen saavuttanut tavoit-

teen. POP Pankki -ryhmällä oli EPSI Rating 2025

-tutkimuksessa tyytyväisimmät yritysasiakkaat

pankkitoimialalla Suomessa. Henkilöasiakkaat

olivat samassa pankkivertailussa toiseksi tyyty-

väisimpiä POP Pankki -ryhmään. Henkilöasiak-

kaiden pankkivertailussa POP Pankki -ryhmä oli

ensimmäisellä sijalla palvelulaadun, tuotelaadun

ja odotusten osalta.

POP Pankki -ryhmässä kerätään palautetta asi-

akkailta Taloushetki-talousneuvontapalvelusta ja

kartoitetaan palvelun NPS-lukua. Vastuullisuus-

tavoitteissa asetettu NPS-luku pohjautuu vuoden

2023 keskiarvoon NPS-luvusta, ja vuoden 2025

NPS-luku on ollut 82,5 ja näin ollen on parantunut

vuoden 2023 lukemasta.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 106

3.3 Paikallinen vaikuttaminen

POP Pankki -ryhmässä paikallinen vaikuttami-

nen on tunnistettu aihekohtaisten standardien

ulkopuolisena yhteisökohtaisena tietona. Ryh-

män paikalliseen vaikuttamiseen liittyviä olen-

naisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on

tunnistettu osana kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointia, josta on kerrottu ESRS 2 Yleiset tie-

dot -standardin osiossa IRO-1. Paikalliseen vai-

kuttamiseen liittyviä myönteisiä vaikutuksia ja

mahdollisuuksia huomioidaan koko ryhmän ta-

solla sekä paikallisesti pankeissa. Paikallisuus on

olennaisessa osassa ryhmän strategiaa, ja tämä

näkyy myös pankkien fyysisenä läsnäolona useilla

eri paikkakunnilla. Pankeissa tehdään aktiivista

yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa. Lisäksi

ryhmän tasolla paikallista vaikuttamista tehdään

esimerkiksi osallistumalla valtakunnallisiin kam-

panjoihin tai tapahtumiin. Riskejä hallitaan ke-

hittämällä jatkuvasti digitaalisia palveluja asiak-

kaille, jotta asiakas voi valita itselleen sopivim-

man asiointikanavan.

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Paikallinen

vaikuttaminen

Positiivinen vaikutus:

POP Pankki -ryhmällä on merkittävä rooli paikallisena

palveluntarjoajana useilla, etenkin pienillä paikkakunnilla

Suomessa, missä muutoin nanssipalvelut olisivat

mahdollisesti rajalliset. Tämän ansiosta myös näiden

paikkakuntien asukkailla on mahdollisuus asioida

fyysisellä konttorilla omalla paikkakunnallaan.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Alavirta

Positiivinen vaikutus:

Paikallinen vaikuttaminen lisää positiivista vaikuttavuutta

yhteisön ihmisiin niillä paikkakunnilla, joissa POP

Pankit tarjoavat palveluitaan ja elinvoimaistavat

näitä alueita. Esimerkkeinä paikallisista positiivisista

vaikutuksista ovat paikallisen elinvoimaisuuden

ja hyvinvoinnin tukeminen, iäkkäiden henkilöiden

opastus pankkipalveluihin liittyvissä asioissa,

koululaisten ja yhdistysten tukeminen eri tapahtumissa,

talouslukutaitojen edistäminen sekä paikallisten yrittäjien

tukeminen.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Alavirta

Positiivinen vaikutus:

POP Pankki -ryhmä maksaa veroja Suomeen. POP

Pankkien tuloksestaan maksamat yhteisöverot

jakautuvat valtiolle sekä osittain paikallisemmin kunnille,

hyödyttäen näin myös paikallisia yhteisöjä.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Alavirta

Riski:

Kaupungistumisen myötä muuttovirtaus kohdistuu

suuremmille paikkakunnille. Tämä voi potentiaalisesti

heikentää paikallisuuden merkitystä asiakkaiden

keskuudessa ja näin ollen POP Pankki -ryhmän

kilpailuvaltti “paikallisena toimijana” saattaa heikentyä,

jos esimerkiksi muihin palvelumalleihin, kuten

digitaalisuuteen ei investoida. Kilpailu suuremmille

paikkakunnille muuttaneista asiakkaista myös kasvaa.

Keskipitkä ja

pitkä

Oma toiminta ja

alavirta

Mahdollisuus:

POP Pankkien vahva asema paikallisena toimijana

edistää henkilökohtaisempien asiakassuhteiden

luomista, mikä sitouttaa asiakkaita.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Oma toiminta ja

alavirta

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 107

Paikalliseen vaikuttamiseen liittyvät toimet

POP Pankki -ryhmän strategian keskiössä ovat

sen asiakkaat ja paikallisuus. POP Pankki -ryh-

mällä on aktiivinen rooli paikallisten toimin-

ta-alueidensa elinkeinoelämässä ja yritysten,

työpaikkojen ja asuntomarkkinoiden vahvistami-

sessa. Asiakkaiden tunteminen ja alueellinen tun-

temus edesauttavat nopeiden päätösten tekoa,

esimerkiksi asiakkaiden hankkeiden ja investoin-

tien rahoittamisessa.

Osuuspankkeina POP Pankit ovat jäsenasiakkai-

densa omistamia pankkeja ja toteuttavat omista-

jiensa tahtoa, mikä nivoutuu ryhmän perustehtä-

vään edesauttaa asiakkaiden taloudellista hyvin-

vointia, vaurastumista ja paikallista menestystä.

POP Pankin jäsenyys oikeuttaa kunkin POP Pan-

kin sääntöjen mukaisesti joko osallistumaan pan-

kin päätöksentekoon osuuskunnan kokouksessa

tai osallistumaan ylintä päätösvaltaa käyttävän

edustajiston jäsenten valintaan.

POP Pankki -ryhmässä on 18 jäsenosuuspank-

kia. POP Pankeilla oli vuoden 2025 lopussa yh-

teensä 70 konttoria ja palvelupistettä, joista kaksi

olivat digitaaliseen asiointiin keskittyviä kontto-

reita. POP Pankki -ryhmän strategiasta nouse-

van vision mukaisesti POP Pankeissa yhdistetään

henkilökohtainen ja digitaalinen palvelu. Asiak-

kaiden on mahdollista asioida fyysisillä toimipis-

teillä useilla paikkakunnilla, minkä lisäksi asiak-

kaille tarjotaan digitaalisia palveluita ja kanavia

ja niitä kehitetään jatkuvasti. Asiointimäärät POP

Pankki -ryhmän digitaalisissa kanavissa ovat

jatkaneet kasvuaan, ja digitaaliset kanavat ovat

nousseet yhä vahvemmin asiakkaiden pääasial-

lisiksi asiointikanaviksi. Vuonna 2025 digitaalis-

ten kanavien kehityksen painopiste on jatkunut

kanavauudistuksessa. POP Mobiili -mobiilipankki,

verkkopankki ja tunnuslukusovellus tullaan uu-

distamaan osana peruspankkijärjestelmän uudis-

tushanketta. Uudistusten tavoitteena on helppo-

käyttöiset ja itsepalveluun kannustavat digitaali-

set kanavat, jotka ovat myös saavutettavia.

Monilla POP Pankeilla on yli 100-vuotinen toi-

mintahistoria, jonka aikana pankit ovat olleet eri

tavoin kehittämässä alueensa elinvoimaisuutta,

esimerkiksi rahoittamalla työpaikkoja luovia yri-

tyksiä sekä muilla tavoin tukemassa paikallisen

yhteisön hyvinvointia. Koska toiminta-alueet ovat

erilaisia, myös paikallisyhteisöjen tuen tarve on

yksilöllistä. Paikalliset POP Pankit ovat tehneet

monipuolista yhteistyötä oppilaitosten kanssa jo

useamman vuoden ajan sekä tukeneet erilaisia

urheilu- ja kulttuuriorganisaatioita etenkin lasten

ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vuoden 2025 aikana useampi POP Pankki on ja-

kanut toiminta-avustuksia toimialueensa yhdis-

tyksille, seuroille ja muille yhteisöille sekä vie-

raillut kouluissa, yhdistyksissä ja erilaisissa tilai-

suuksissa puhumassa pankkiasiointiin ja talous-

osaamiseen liittyvistä teemoista. Vierailuilla ja

tilaisuuksissa pankit ovat puhuneet esimerkiksi

turvallisesta asioinnista, säästämisestä ja talou-

denhallinnasta sekä edunvalvontavaltuutuksista.

POP Pankit ovat tehneet oppilaitosyhteistyötä

esimerkiksi tarjoamalla työharjoittelupaikkoja,

osallistumalla työelämäprojekteihin sekä jaka-

malla stipendejä.

Kesäkuussa 2025 POP Pankki -ryhmä aloitti vuo-

den pituisen yhteistyön 4H-liiton kanssa toimien

yhtenä 4H-yrittäjyysohjelman kumppaneista.

4H-järjestön nuorten yrittäjyyden toimintamalli

auttaa nuoria yrittäjiä oman yrityksen perusta-

misessa sekä sen pyörittämisessä. POP Pankki

-ryhmä on myös ollut vuodesta 2022 lähtien mu-

kana Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä

viljelijästä -projektin yhteistyökumppaniverkos-

tossa. Projektin tavoitteena on tunnistaa viljelijöi-

den uupumus ja avuntarve ja ohjata heidät asian-

tuntija-avun piiriin. Lisäksi POP Pankki -ryhmä on

osallistunut vuoden 2025 EtäTET-tapahtumaan

kertoen POP Pankin palvelukeskuksen työstä, ja

POP Pankkien kesätyöntekijät ovat kertoneet

työelämäkokemuksistaan Finanssiala ry:n Insta-

gram-kampanjassa.

Kotimaisena toimijana POP Pankki -ryhmälle on

myönnetty myös Suomalaisen Työn Liiton Avain-

lippu-tunnus.

POP Pankki -ryhmällä ei ole toistaiseksi toimin-

taperiaatteita paikalliseen vaikuttamiseen liit-

tyen, mutta paikallisuus nousee vahvasti ryhmän

strategiasta. Toimintasuunnitelmia, mittareita ja

tavoitteita paikalliseen vaikuttamiseen liittyen ei

ole ryhmätasolla asetettu.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 108

Verojalanjälki

POP Pankki -ryhmä toimii Suomessa, joten ryhmä

maksaa veroja Suomen lakien ja säännösten mu-

kaisesti. POP Pankkien tuloksestaan maksamat

yhteisöverot jakautuvat valtiolle sekä osittain

kunnille ja näin ollen myös pankkien asiakastoimi-

alueille hyödyttäen siten paikallisia yhteisöjä. POP

Pankki -ryhmän tuloverot vuoden 2025 verotetta-

vasta tuloksesta olivat 12,5 (14,1) miljoonaa euroa

ja efektiivinen verokanta laskennalliset verot huo-

mioiden 19,0 (19,2) prosenttia.

Muita välittömiä veroja ovat kiinteistöverot ja ve-

roluonteiset maksut, jotka sisältyvät liiketoimin-

nan kuluihin. POP Pankki -ryhmän verojalanjälki

vuodelta 2025 oli 50,0 (45,9) miljoonaa euroa.

POP Pankki -ryhmä maksaa välillisenä verona ar-

vonlisäveroa. Rahoituspalvelujen myynti ja välitys

ei ole arvonlisäverotuksen piirissä olevaa palve-

lua, minkä vuoksi myöskään palveluihin kohdistu-

vista hankinnoista ei voi vähentää arvonlisäveroa.

Muusta toiminnasta ryhmä on arvonlisäverovel-

vollinen. Tämän vuoksi hankintojen sisältämä ar-

vonlisävero jää pääsääntöisesti ryhmän kuluksi.

Hankintojen sisältämää arvonlisäveroa ei ole huo-

mioitu verojalanjäljen laskennassa. Ryhmä tilittää

Suomen valtiolle lisäksi suorituksista kerättyjä

veroja, kuten ennakonpidätykset työntekijöille

maksetuista palkoista ja lähdeverot asiakkaiden

talletuksille maksetuista koroista.

Ryhmärakenteella ei pyritä aktiivisesti vaikutta-

maan efektiiviseen veroasteeseen. Verojen mak-

sun asianmukaisuus pyritään varmistamaan laa-

timalla veroilmoitukset huolellisesti. Veroilmoituk-

siin liittyvät operatiiviset tehtävät on ulkoistettu

Figure Taloushallinto Oy:lle. Ryhmällä ei ole eril-

listä verotoimintoa. Ryhmän verotusta koskevat

asiat sisältyvät taloushallinnon organisaatioon ja

asiakkaisiin ja tuotteisiin liittyvät veroasiat la-

kiasioiden organisaatioon. POP Pankki -ryhmä

keskustelee avoimesti veroviranomaisten kanssa.

Mahdollisista veroriskeistä raportoidaan POP

Pankkikeskus osk:n johtoryhmälle ja hallitukselle.

(1 000 euroa) 2025 2024

Maksettavat verot

Tulovero 12 488 14 126

Kiinteistövero 137 167

Työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemaksut 12 658 11 572

Muut verot 67 71

Maksettavat verot yhteensä 25 350 25 936

Tilitetyt verot

Arvonlisävero 200 336

Ennakonpidätykset palkoista 14 656 11 912

Lähdeverot 9 789 7 737

Tilitetyt verot yhteensä 24 645 19 985

Verojalanjälki yhteensä* 49 995 45 921

*Verojalanjäljen laskenta on tehty kirjanpidosta saatavia lukuja hyödyntäen ja on suoriteperusteinen.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 109

4 HALLINTOTAPATIEDOT

4.1 G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

POP Pankki -ryhmän liiketoiminnan harjoitta-

miseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu osana kaksinker-

taisen olennaisuuden arviota, joka on kuvattu tar-

kemmin ESRS 2 Yleiset tiedot -standardin osiossa

IRO-1.

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Yrityskulttuuri

Negatiivinen vaikutus:

POP Pankissa tai sen arvoketjussa tapahtuva väärinkäytös

voisi aiheuttaa taloudellista vahinkoa asiakkaalle, omistajille

ja/tai muille sidosryhmille.

Lyhyt ja

keskipitkä

Oma

toiminta,

ylävirta ja

alavirta

Positiivinen vaikutus:

Osuustoiminnallisen arvopohjan mukaisella ja eettisellä

toiminnalla POP Pankki -ryhmä tukee paikallisyhteisöjen

hyvinvointia ja taloudellista vakautta ja edistää sidosryhmien

luottamusta.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Oma

toiminta,

ylävirta ja

alavirta

Riski:

Huono hallintotapa tai epäeettinen toiminta heikentää

luottamusta, luo maineriskin ja lisää väärinkäytösten riskiä.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Oma

toiminta

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Väärinkäytösten

ilmoittajien suojelu

Negatiivinen vaikutus:

Jos väärinkäytösten ilmoittajien henkilöllisyyttä ei suojeltaisi

lain mukaisesti, ilmoittajille voisi aiheutua negatiivisia

seuraamuksia.

Lyhyt

Oma

toiminta

Riski:

Jos väärinkäytösten ilmoittajia ei suojella, siitä voi aiheutua

sanktioita ja mainehaittaa.

Lyhyt ja

keskipitkä

Oma

toiminta

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Korruptio ja lahjonta

Negatiivinen vaikutus:

Korruptio, harmaa talous ja rahanpesu voivat johtaa

erilaisiin vakaviin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten

esimerkiksi ympäristön tilan heikentymiseen, palvelujen

ja elinolosuhteiden heikentymiseen, epäterveen kilpailun

lisääntymiseen ja yhteiskunnan verotulojen vähentymiseen.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Oma

toiminta,

ylävirta ja

alavirta

Riski:

Korruptio ja lahjonta organisaatiossa ja rahanpesun estämisen

puutteelliset käytännöt voivat johtaa pitkäaikaiseen maineen ja

luottamuksen vahingoittumiseen, jolla voi olla pitkäaikaisia ja

merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Oma

toiminta

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 110

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan

harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

(G1-1)

POP Pankki -ryhmän liiketoiminnan harjoittamista

ohjaavat ryhmän arvot ja strategia, voimassa ole-

vat lait, asetukset, viranomaisten antamat ohjeet

ja määräykset, toimialan käytännöt sekä omat

säännöt ja sisäisesti sitovat ohjeet. Liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien osalta keskeisimpiä toi-

mintaperiaatteita ovat eettiset liiketoimintaperi-

aatteet, lahjonnan ja korruption vastaiset periaat-

teet, väärinkäytösten ilmoittamista koskevat pe-

riaatteet, rahanpesun ja muun talousrikollisuuden

estämisen ja pakotteiden noudattamisen toiminta-

periaatteet sekä vastuullisuuspolitiikka.

POP Pankki -ryhmän yrityskulttuuri pohjautuu si-

säisesti sitoviin ohjeisiin. Edellä mainittujen peri-

aatteiden lisäksi yrityskulttuurin yleisiä linjoja on

kuvattu POP Pankki -ryhmän henkilöstöperiaat-

teissa, jotka on kuvattu tarkemmin S1 Oma työ-

voima -standardin osiossa S1-1.

Ryhmän henkilöstöä, johtoa ja hallintoa koskevat

eettiset liiketoimintaperiaatteet asettavat vaati-

mukset hyvälle liiketavalle. Eettisten liiketoiminta-

periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi on

luotu vuosittain käytävä verkkokoulutus henkilös-

tölle. Eettiset liiketoimintaperiaatteet ja henkilös-

töperiaatteet hyväksyy ja niiden toteuttamisesta

vastaa POP Pankkikeskus osk:n hallitus. Vuonna

2025 POP Pankkikeskus osk:n hallituksen hyväk-

symä vastuullisuuspolitiikka kuvaa POP Pankki

-ryhmän vastuullisuuden periaatteita ja painopis-

tealueita sekä kuinka vastuullisuutta johdetaan

ryhmässä. Politiikka toimii ohjenuorana vastuul-

lisuuden sisällyttämiseen liiketoiminnassa. POP

Pankki -ryhmä koostuu itsenäisistä yhteisöistä,

joissa voi olla lisäksi omia yrityskulttuuriin liittyviä

erityispiirteitä.

POP Pankki -ryhmän henkilöstölle on luotu liiketoi-

minnan harjoittamista koskevat koulutusohjelmat,

joiden sisältö vaihtelee koulutusohjelmarooleittain.

POP Pankki -ryhmän koulutusohjelmakokonaisuu-

dessa huomioidaan henkilöstön koulutustarpeet ja

eri työtehtävissä olevien henkilöiden moninaisuus.

Koulutusohjelmaroolissa on määritelty kyseisen

roolin koulutusvaatimukset, koulutuksen pakollisuus,

kesto, uusintarytmi ja koulutusvaatimusten toteu-

tumisen seuranta. Koulutuksien suorittaminen do-

kumentoidaan. Koulutusvaatimusten täyttämiseen

voidaan kohdistaa valvontaa osana keskusyhteisön

riippumattomien toimintojen valvontatehtäviä, jol-

loin mahdollisista havainnoista raportoidaan tar-

vittaessa POP Pankkikeskus osk:n ja asianomaisen

pankin johtoryhmälle tai hallitukselle.

Lahjonnan ja korruption vastaiset periaatteet

POP Pankki -ryhmällä on lahjonnan, korruption ja

muun epäeettisen vaikuttamisen suhteen nollatole-

ranssi. Ryhmän lahjontaa ja korruptiota käsittelevät

periaatteet koskevat henkilökuntaa, toimivaa joh-

toa sekä hallintoon kuuluvia henkilöitä. POP Pankki

-ryhmän korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat

periaatteet noudattelevat toimialaa koskevia kan-

sainvälisiä ja kansallisia säännöksiä ja ohjeita.

Lahjonnan ja korruption vastaisten periaattei-

den avulla pyritään tunnistamaan ja estämään

mahdolliset korruptioon ja lahjuksiin liittyvät ris-

kit. Periaatteissa määritetään toimintatavat lah-

jan ja vieraanvaraisuuden vastaanottamisesta ja

antamisesta, lahjarekisteristä sekä edustustilai-

suuksiin osallistumisesta ja niiden järjestämisestä.

Periaatteissa edellytetään, että henkilökohtaista

etua ei tavoitella käyttämällä hyväksi asemaa tai

pankille kuuluvaa omaisuutta, tietoa tai liiketoimin-

nan mahdollisuuksia. Lisäksi mahdollisten ristirii-

tatilanteiden muodostuminen pyritään ennaltaeh-

käisemään välttämällä vaarallisten työyhdistelmien

syntymistä liiketoiminnassa, esimerkiksi operatii-

visen ja riskien hallintaan liittyvän valvontavastuun

eriyttämisellä ryhmän organisaatioiden kaikilla ta-

soilla. Lahjonnan ja korruption vastaiset periaatteet

hyväksyy ja niiden toteuttamisesta vastaa POP

Pankkikeskus osk:n hallitus.

POP Pankki -ryhmän sisäisistä toiminnoista alt-

teimpia korruptiolle ja lahjonnalle katsotaan olevan

johto sekä toiminnot, jotka toimivat asiakasraja-

pinnassa, tekevät luottopäätöksiä tai työskente-

levät rahanpesun ja talousrikollisuuden estämisen

parissa.

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien

suojelu

POP Pankki -ryhmässä on mahdollista raportoida

väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti käyt-

täen tarkoitukseen varattua viestintäkanavaa, eli

whistleblowing-kanavaa. Rikkomuksista ilmoitta-

misen kanavan tarkoituksena on omalta osaltaan

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 111

varmistaa, että POP Pankki -ryhmässä noudate-

taan luotettavan hallinnon periaatteita ja ylläpi-

detään tervettä yrityskulttuuria. Kanava on si-

säisesti koko henkilöstön käytettävissä. Ulkoisen

whistleblowing-kanavan käyttöönottoa on selvi-

tetty vuoden 2025 aikana.

Whistleblowing-ilmoitus tehdään vapaamuo-

toisesti ilmoituskanavan kautta, eikä ilmoituk-

sen tekijällä tarvitse olla erityistä näyttöä rikko-

musepäilyn tueksi, vaan perusteltu epäily riit-

tää. Ilmoituksen vastaanottaja vastaa siitä, että

tehdyt ilmoitukset tutkitaan asianmukaisesti ja

puolueettomasti ja niiden perusteella ryhdytään

tarvittaviin toimenpiteisiin. Ilmoitukset vastaan-

ottaa POP Pankkikeskus osk:n compliance-toi-

minnon esihenkilö ja sisäisen tarkastuksen tar-

kastusjohtaja. Kaikki tietoon tulleet rikkomukset

ja niiden epäilyt tutkitaan. Jos tutkinnan koh-

teena olevan rikkomuksen merkittävyyden pe-

rusteella on tarpeellista, compliance-toiminto voi

pyytää POP Pankkikeskus osk:n sisäistä tarkas-

tusta tekemään asiasta tarkemman selvityksen.

Ilmoituksesta raportoidaan tarvittaessa suoraan

POP Pankkikeskus osk:n hallitukselle, joka päät-

tää tarvittavista jatkotoimista. Ilmoittajalle py-

ritään antamaan tietoa prosessin etenemisestä

kuukauden sisällä ilmoituksen vastaanottami-

sesta.

POP Pankki -ryhmässä whistleblowing-ilmoi-

tukset tehdään sähköpostitse. Ilmoituksen luot-

tamuksellisuus taataan siten, että ilmoittajan

henkilöllisyys jää ilmoituksen vastaanottajien

tietoon. Väärinkäytösilmoituksia vastaanottavan

henkilöstön osaaminen perustuu kyseisten henki-

löiden roolien mukaisiin kelpoisuusvaatimuksiin.

POP Pankki -ryhmässä varmistetaan rikkomu-

sepäilyistä ilmoittavien henkilöiden suojelu ja se,

että he eivät ilmoitusten vuoksi joudu kostotoi-

mien, syrjinnän tai muun epäasiallisen toiminnan

kohteeksi. Ilmoittaja voi tehdä whistleblowing-il-

moituksen, jos kokee joutuneensa syrjinnän tai

epäasiallisen toiminnan kohteeksi tekemänsä

ilmoituksen vuoksi. Ilmoituksen tekijän henki-

löllisyys ja ilmoituksen kohteena olevan henki-

lön henkilötiedot voidaan paljastaa vain henki-

lölle, joille kyseinen tieto on välttämätöntä asian

selvittämiseksi tai tiedonsaantioikeus perustuu

lakiin.

Väärinkäytöksistä ilmoittamisesta ohjeistetaan

POP Pankki -ryhmän intranetissä. Henkilöstölle

on tarjolla verkkokurssi väärinkäytösten ilmoit-

tamisesta. Tämän lisäksi compliance-toiminto

kouluttaa henkilöstöä säännöllisin väliajoin vää-

rinkäytösten ilmoittamisesta.

Rikkomuksista ilmoittamisen kanavan lisäksi kes-

kusyhteisön compliance-toiminto ja sisäinen tar-

kastus kohdistavat säännöllisiä tarkastuksia yh-

teenliittymän toimijoihin. Tarkastuksilla pyritään

tunnistamaan mahdollinen säännösten tai oh-

jeiden vastainen toiminta, ja varmistumaan siitä,

että yhteenliittymän toiminta on sääntelyn ja

ohjeistuksen mukaista. Tarkastushavaintojen pe-

rusteella ryhdytään tarvittaviin jatkoselvityksiin

ja korjaustoimiin. Lisäksi POP Pankkikeskus osk:n

riskienvalvonta valvoo yhteenliittymän pankkien

riskejä ja vakavaraisuutta. Jatkuvalla valvonnalla

voidaan tunnistaa mahdolliset sääntelyn tai oh-

jeiden vastaisen toiminnan aiheuttamat muutok-

set esimerkiksi pankin riskipositiossa.

Rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estämisen

ja pakotteiden noudattamisen toimintaperiaatteet

POP Pankki -ryhmän yhteiset periaatteet rahan-

pesun ja muun talousrikollisuuden estämisestä

sekä pakotteiden noudattamisesta asettavat ylei-

set suuntaviivat sille, että POP Pankki -ryhmässä

pystytään havaitsemaan mahdollisimman tehok-

kaasti mahdollinen rahanpesu tai muu rikollinen

toiminta, ja siihen pystytään puuttumaan asianmu-

kaisesti. Rahanpesun ja muun talousrikollisuuden

estämisen ja pakotteiden noudattamisen periaat-

teet hyväksyy ja niiden noudattamisesta vastaa

POP Pankkikeskus osk:n hallitus. Olennainen osa

tehokasta rahanpesun ja muun talousrikollisuuden

torjuntaa on muun muassa se, että jokainen POP

Pankki -ryhmän työntekijä tuntee omat vastuunsa

ja velvoitteensa rikollisuuden torjumiseksi. Tämä on

huomioitu periaatteissa ja yksityiskohtaisemmissa

toiminta- ja menettelyohjeissa, esimerkiksi määrit-

telemällä periaatteet kaikkien työntekijöiden riittä-

välle kouluttamiselle rahanpesun ja muun talousri-

kollisuuden estämiseen liittyvistä aiheista. Työnte-

kijöille järjestetään säännöllisesti aiheeseen liitty-

vää koulutusta toimenkuva huomioiden, esimerkiksi

erilaisten verkkokurssien ja -koulutusten avulla.

Rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estämisen

periaatteet sisältävät myös ylätason kuvauksen

mekanismeista mahdollisten asiakkaiden tekemien

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 112

rahanpesua, terrorismin rahoittamista tai pakot-

teiden rikkomista viittaavien liiketoimien havait-

semisesta, niiden raportoinnista asianmukaisesti

viranomaisille ja niihin puuttumisesta. Ylätason

periaatteiden lisäksi on laadittu yksityiskohtai-

semmat toiminta- ja menettelytavat periaattei-

den käytännön toteuttamiseksi.

Korruption, lahjonnan ja rahanpesun

ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)

Lahjonnan ja korruption ehkäiseminen

POP Pankki -ryhmässä ei hyväksytä suoraa eikä

epäsuoraa korruptiota, lahjontaa tai epäeettistä

vaikuttamista missään muodossa. Lahjonnan ja

korruption vastaiset periaatteet koskevat kaik-

kia työntekijöitä, toimivaa johtoa ja hallintoon

kuuluvia henkilöitä. Periaatteet ovat henkilös-

tön saatavilla POP Pankki -ryhmän intranetissä

ja toimivan johdon vastuulla on pitää huoli, että

periaatteet tunnetaan niin hyvin, että niitä voi-

daan noudattaa. Jokainen työntekijä on omalta

osaltaan vastuussa periaatteen noudattami-

sesta.

POP Pankki -ryhmän yhteisöt ylläpitävät lah-

jarekistereitä, joiden avulla on tarkoitus edistää

läpinäkyvyyttä ja lahjonnanvastaista toimin-

takulttuuria. Yhteisöissä on erikseen nimitetty

lahjarekisteristä vastaava henkilö, joka antaa

kirjallisen hyväksynnän lahjarekisteriin merkit-

tävien lahjojen ja vieraanvaraisuuden antami-

sesta tai vastaanottamisesta. Lahjarekistereihin

merkitään tietyn euromäärän ylittävät lahjat ja

vieraanvaraisuus. Lahjarekisteri ja yhteenveto

lahjonnan ja korruption vastaisten periaatteiden

noudattamisesta, mahdollisista havainnoista ja

poikkeamista käsitellään vähintään vuosittain

hallituksessa.

POP Pankki -ryhmässä suoritetaan riskiarvioin-

teja mahdollisten korruptio- ja lahjontariskien

tunnistamiseksi ja minimoimiseksi. Tämän lisäksi

korruptio- ja lahjontariskiä ehkäistään esimer-

kiksi kouluttamalla henkilöstöä, ylläpitämällä

lahjarekisteriä sekä sisällyttämällä palveluntar-

joajien valintaan due diligence -selvitykset.

POP Pankki -ryhmässä on luotu luottamuksel-

liset ilmoituskanavat, joiden kautta työntekijät,

asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat rapor-

toida epäillyistä korruptio- tai lahjontatapa-

uksista. Havainnoista voi ilmoittaa esimerkiksi

whistleblowing-kanavan kautta tai olemalla yh-

teydessä lahjarekisteristä vastaavaan henkilöön

tai keskusyhteisön compliance-toimintoon.

POP Pankki -ryhmässä on määritetty prosessit

korruptio- ja lahjontaväitteiden käsittelemiseksi.

Käsittely tapahtuu luottamuksellisesti ja siinä

huomioidaan ilmoittajan ja epäillyn suojeleminen.

Asia käsitellään muiden kuin asiasta epäiltyjen

tai asiaan osallistuneiden henkilöiden toimesta.

Mahdollinen periaatteiden vastainen toiminta

raportoidaan yhtiön toimitusjohtajalle ja halli-

tukselle välittömästi, ja hallitus päättää korjaa-

vista toimenpiteistä. Korjaavat toimenpiteet voi-

vat sisältää esimerkiksi työoikeudellisia toimia

tai muita oikeudellisia seuraamuksia.

Ryhmän työntekijöille tarjotaan säännöllisesti

koulutusta korruption ja lahjonnan tunnistami-

sesta ja ehkäisemisestä. Koulutusohjelmat sisäl-

tävät niin verkkokursseja kuin verkkokoulutuksia,

ja niitä päivitetään säännöllisesti. POP Pankki

-ryhmän työntekijöiden ja johdon tulee suorittaa

kahden vuoden välein verkkokurssi korruption ja

lahjonnan torjunnasta. Verkkokurssilla käydään

läpi korruption ja lahjonnan käsitteitä, korruption

haitallisia vaikutuksia ja toimia, joita yritykseltä

odotetaan korruption torjumiseksi.

Koulutusohjelma kattaa 100 % POP Pankki

-ryhmän työntekijöistä ja johtajista. Koulutusoh-

jelma kattaa 0 % hallituksen jäsenistä. Vuonna

2025 hallintoelinten jäsenille on tarjottu erikseen

koulutusta korruption ja lahjonnan torjuntaan

liittyen.

Rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estäminen

Rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estämisen

toimintatavat on kuvattu ylätasolla jokaista POP

Pankki -ryhmän yhteisöä suoraan velvoittavissa

toimintaperiaatteissa ja ohjeissa, jotka kattavat

muun muassa asiakkaan tuntemiseen, epäilyttä-

vien liiketoimien tunnistamiseen ja niistä ilmoitta-

miseen sekä talouspakotteiden noudattamiseen

liittyvät ohjeet. Lisäksi ylätason toimintaperiaat-

teiden ja ohjeiden noudattamisen tueksi on laadittu

yksityiskohtaisemmat menettelytapa- ja proses-

siohjeet, joissa on kuvattu tarkemmin eri vaatimus-

ten käytännön toteuttamisen edellyttämiä toi-

menpiteitä. Sekä toimintaohjeet, -periaatteet että

menettelytapaohjeet ovat henkilöstön saatavilla

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 113

POP Pankki -ryhmän intranetissä, ja niiden ajanta-

saisuuden varmistamiseksi on määritetty vastuu-

tahot ja henkilöt.

POP Pankki -ryhmässä rahanpesun ja muun ta-

lousrikollisuuden estämisen käytännön työkaluja ja

menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Toiminta rahan-

pesuun tai talousrikollisuuteen mahdollisesti liit-

tyvien tapahtumien havaitsemiseksi on pitkälti

järjestelmäpohjaista ja automatisoitua, ja käytössä

olevien järjestelmien toimivuutta seurataan aktii-

visesti. Ryhmässä on kehitetty uusia järjestelmiä

tukemaan rahanpesun ja muun talousrikollisuuden

havaitsemista ja niiden estämistä vuoden 2025 ai-

kana. Myös muita kuin automatisoituja prosesseja

seurataan ja kehitetään niiden tehostamiseksi.

Rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estämi-

seen tähtäävää toimintaa on osittain keskitetty

POP Pankkikeskus osk:hon sekä keskusluottolaitos

Bonum Pankki Oyj:hin. Esimerkiksi liiketoimien au-

tomaattiseen monitorointiin käytettäviä järjestel-

miä kehitetään keskitetysti koko POP Pankki -ryh-

män osalta, jotta toiminta olisi mahdollisimman te-

hokasta ja riskiperusteista. Lisäksi toiminnan kes-

kittämisen hyötynä on se, että joitain rahanpesun

ja muun talousrikollisuuden estämiseksi tehtäviä

toimenpiteitä ja linjauksia voidaan toteuttaa suo-

raan yksittäisen jäsenluottolaitoksen omasta liike-

toiminnasta riippumattoman tahon toimesta, jotta

päätöksenteossa voidaan huomioida paremmin ni-

menomaisesti rahanpesuun liittyvät riskitekijät.

POP Pankki -ryhmässä johdolle raportoidaan sään-

nöllisesti rahanpesun ja muun talousrikollisuuden

riskeistä ja riskienhallinnan tilasta. Raportointia

suoritetaan POP Pankkikeskus osk:n, POP Pankkien

ja Bonum Pankki Oyj:n toimivalle johdolle ja hal-

litukselle, ja raportointi kattaa myös tarvittaessa

riippumattomien toimintojen toimenpidesuosituk-

sia riskien paremmaksi hallitsemiseksi.

Rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estämi-

seen liittyvää koulutusta tarjotaan kaikille POP

Pankki -ryhmän työntekijöille ja johdolle. Koulutuk-

sen sisältö ja laajuus riippuvat henkilön työtehtä-

vistä, ja kaikista kattavinta aihealueeseen liittyvää

Korruptio- ja lahjontatapaukset 2025 2024

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä 0 0

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen sakkojen suuruus (€) 0 0

koulutusta tarjotaan muun muassa POP Pankki-

keskus osk:n, Bonum Pankki Oyj:n ja POP Pankkien

rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estämisen

asiantuntijoille. Koulutusten suorittaminen on pa-

kollista ja ne tulee uusia säännöllisin väliajoin.

Korruptio- tai lahjontatapaukset (G1-4)

POP Pankki -ryhmässä ei ole todettu korruptio- tai

lahjontatapauksia vuonna 2025. POP Pankki -ryh-

mälle ei ole annettu korruptio- tai lahjontatapauk-

siin liittyviä tuomioita tai sakkoja vuoden 2025

aikana. Toimia rikkomuksiin puuttumiseksi ei ole to-

teutettu, sillä yhtäkään tapausta ei ole todettu.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 114

Hallintotapaan liittyvät tavoitteet

POP Pankki -ryhmässä on asetettu vastuulli-

suustavoitteet vuoden 2024 aikana, ja tavoitteet

koskevat vuosia 2025–2027. Hallintotavan osalta

tavoitteita on asetettu henkilöstön pakollisista

koulutuksista, jotka koskevat liiketoiminnan har-

joittamista ja eettistä liiketapaa.

Tavoitteiden asetannassa on hyödynnetty kak-

sinkertaisen olennaisuuden arvion tuloksia ja sen

yhteydessä selvitettyjä sidosryhmien, kuten myös

asiakkaiden näkemyksiä. Tavoitteiden asetan-

nasta järjestettiin työpaja, johon osallistui POP

Pankkikeskus osk:n johtoryhmä ja POP Pankki-

keskus osk:n ja Bonum Pankki Oyj:n asiantunti-

joita. Tavoitteet on hyväksytty POP Pankkikeskus

osk:n hallituksessa. Tavoitteiden asetannasta ra-

portoidaan osana kestävyysraporttia.

Hallintotapaan liittyvä tavoite ja mittari on seu-

raava:

Tavoite Mittari

Toimimme hyvän hal-

lintotavan mukaisesti

ja eettisiä periaatteita

noudattaen.

Vähintään 95 % työnteki-

jöistä on suorittanut hyvää

hallintotapaa ja eettisiä pe-

riaatteita koskevat kurssit.

Mittarissa seurattavat koulutukset koskevat POP

Pankki -ryhmän eettisiä liiketoimintaperiaatteita,

tietosuojaa, tietoturvaa, korruption ja lahjonnan

torjuntaa, rikkomuksista ilmoittamista sekä ra-

hanpesun estämistä.

Vuonna 2025 seurattavien koulutusten suori-

tusprosentti on ollut 69–87 prosenttia. Tavoittee-

seen pääsemiseksi jatketaan toimenpiteitä esi-

merkiksi sisäisen viestinnän keinoin.

4.2 Taloudellinen vakaus

POP Pankki -ryhmässä taloudellinen vakaus on

tunnistettu aihekohtaisten standardien ulkopuo-

lisena yhteisökohtaisena tietona. Ryhmän talou-

Olennainen osa-aihe Vaikutus/Riski/Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju

Taloudellinen vakaus

Positiivinen vaikutus:

Vakavarainen pankkiryhmä kestää talouden heilahteluita

paremmin, jolloin talouden heilahteluilla on myös pienempi

vaikutus asiakkaisiin.

Keskipitkä Alavirta

Negatiivinen vaikutus:

Merkittävä muutos vakavaraisuudessa voi aiheuttaa

negatiivisia vaikutuksia asiakkaille ja sidosryhmille ryhmän

heikentyneen taloudellisen aseman myötä.

Keskipitkä

Alavirta ja

ylävirta

Riski:

Merkittävä muutos vakavaraisuudessa voi aiheuttaa

merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja vaikuttaa niin

maksukykyyn, asiakkaiden, kumppaneiden ja sijoittajien

menetykseen sekä aiheuttaa maineriskin ja valvojan

vaatimusten mahdollisen sanktioriskin.

Lyhyt,

keskipitkä ja

pitkä

Oma

toiminta,

ylävirta ja

alavirta

Mahdollisuus:

Vakavarainen pankkiryhmä kestää talouden heilahteluita

paremmin, joka antaa joustavuutta ja mahdollisuuden

säilyttää vakaan asemansa vaikeissakin olosuhteissa.

Lyhyt ja

keskipitkä

Oma

toiminta

Mahdollisuus:

Vakaalla pankkiryhmällä on paremmat mahdollisuudet

saavuttaa korkeammat luottoluokitukset ja siten edesauttaa

kykyä hankkia varoja markkinoilta edullisesti, laskien

rahoituskustannuksia.

Keskipitkä

Oma

toiminta ja

ylävirta

delliseen vakauteen liittyviä olennaisia vaiku-

tuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on tunnistettu

osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviota,

josta on kerrottu tarkemmin ESRS 2 Yleiset tiedot

-standardin osiossa IRO-1. Taloudellista vakautta

hallitaan vakavaraisuuden hallinnan prosesseilla,

joiden osalta toimialan valvoja on asettanut mää-

rällisiä ja laadullisia kriteereitä käytettävissä ole-

van pääoman ja likviditeetin määrälle sekä näihin

liittyville hallinnollisille prosesseille.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 115

Vakavaraisuudella tarkoitetaan, että pankilla on

riittävästi pääomaa kattamaan mahdolliset tap-

piot, mikä on tärkeää asiakkaille, tallettajille ja

muille sidosryhmille sekä taloudelle myös laajem-

min. Vahva vakavaraisuus suojaa asiakkaita pie-

nentämällä pankkien konkurssin ja maksukyvyt-

tömyyden riskiä. Vakavaraisuudella vahvistetaan

yleistä luottamusta pankkijärjestelmää kohtaan

ja vähennetään taloudellisen epävakauden riskiä.

POP Pankkien kokonaisvaltainen vakavaraisuu-

denhallinnan prosessi tukee POP Pankki -ryhmän

kyvykkyyttä täyttää taloudelliset velvoitteensa eri

markkinatilanteissa linkittäen siten vakavaraisuu-

denhallintaprosessin vastuullisuuteen.

POP Pankki -ryhmän vakavaraisuuden hallinta si-

sältää riskien kokonaisvaltaisen tunnistamisen

huomioiden liiketoimintastrategian ja mahdolliset

ulkoiset toimintaympäristön muutokset. Vakava-

raisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa, että

yhteenliittymällä ja siihen kuuluvilla jäsenluottolai-

toksilla on jatkuvasti riittävä pääomapuskuri ris-

kien kattamiseksi sekä normaaliolosuhteissa että

mahdollisissa odottamattomissa stressatuissa

olosuhteissa. Vakavaraisuuden hallinnalla pyritään

kattavasti tunnistamaan olennaiset riskit ja arvioi-

maan niiden suuruus sekä niiden edellyttämät pää-

omavaateet.

POP Pankkikeskus osk:n hallituksen asettama riski-

nottohalukkuus määrittelee tavoitteen vakavarai-

suusasemalle ja muulle riskinotolle. Näiden pohjalta

määritellään tarkemmat riskilimiitit, jotka osal-

taan ohjaavat toteutettavaa riskinottoa. Toimialan

sääntely edellyttää lisäksi riskiaseman stressaa-

mista erilaisilla stressitesteillä, joiden pohjalta ar-

vioidaan riskilajeittain riskinkantokykyä erilaisissa

negatiivissa skenaarioissa.

POP Pankki -ryhmän strateginen valinta, jossa va-

kavaraisuustavoite ylittää selkeästi sääntelyvaa-

timukset, heijastaa osuustoiminnallista arvopohjaa

ja pitkäjänteistä toimintatapaa. Korkea vakavarai-

suusaste tukee luotonantoa, sillä vahva pääoma ja

vakaa taloudellinen asema vahvistavat kykyä vas-

tata asiakkaiden rahoitustarpeisiin.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 116

POP PANKKI RYHMÄN TILINPÄÄTÖS 31.12.2025 IFRS

POP PANKKI RYHMÄN TULOSLASKELMA

(1 000 euroa)

Liite

1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Korkotuotot 232 015 271 043

Korkokulut -66 111 -83 110

Korkokate 5 165 904 187 933

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 6 46 761 44 630

Sijoitusten nettotuotot 7 5 228 4 009

Liiketoiminnan muut tuotot 8 1 535 4 288

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 219 427 240 860

Henkilöstökulut 9 -61 204 -54 599

Liiketoiminnan muut kulut

-74 513 -71 556

Poistot ja arvonalentumiset 11 -5 060 -5 007

Liiketoiminnan kulut yhteensä -140 777 -131 161

Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 16 -15 269 -22 429

Osuus osakkuusyritysten tuloksista 20 2 256 2 558

Tulos ennen veroja 65 637 89 828

Tuloverot 12 -12 465 -17 222

Tilikauden tulos 53 173 72 605

POP PANKKI RYHMÄN LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Tilikauden tulos 53 173 72 605

Muun laajan tuloksen erät

Erät, joita ei siirretä

tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden

uudelleenmäärittämisestä johtuvat

voitot/tappiot

33 -403 -15

Käyvän arvon muutos oman

pääoman ehtoisista instrumenteista

29 124 211

Myyntivoitot ja -tappiot oman

pääoman ehtoisista instrumenteista

29 9 23

Laskennalliset verot 29,33 54 -44

Yhteensä -216 175

Erät, jotka saatetaan myöhemmin

siirtää tulosvaikutteisiksi

Rahavirran suojaus 27 -5 005 -468

Käyvän arvon muutos vieraan

pääoman ehtoisista instrumenteista

29 1 704 4 968

Laskennalliset verot 27,30 660 -900

Yhteensä -2 641 3 600

Muun laajan tuloksen erät yhteensä

-2 857 3 775

Tilikauden laaja tulos yhteensä 50 315 76 380

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 117

POP PANKKI RYHMÄN TASE

(1 000 euroa) Liite 31.12.2025 31.12.2024

Varat

Käteiset varat 17 384 953 567 900

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 14,15,18 49 598 44 751

Lainat ja saamiset asiakkailta 14,15,18 4 863 173 4 743 620

Johdannaissopimukset 26,30 18 863 29 267

Sijoitusomaisuus 14,19 706 590 725 289

Sijoitukset osakkuusyrityksiin 20 26 937 24 680

Aineettomat hyödykkeet 21 15 197 8 884

Aineelliset hyödykkeet 22 24 063 25 422

Muut varat 23 90 715 81 099

Verosaamiset 24 6 319 6 066

Varat yhteensä 6 186 408 6 256 978

(1 000 euroa) Liite 31.12.2025 31.12.2024

Velat

Velat luottolaitoksille 14,15,25 35 287 52 614

Velat asiakkaille 14,15,25 4 560 865 4 384 387

Johdannaissopimukset 26,30 8 024 2 636

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 27 666 520 940 776

Muut velat 28 75 671 82 908

Verovelat 24 33 917 34 172

Velat yhteensä 5 380 283 5 497 492

Oma pääoma

Osuuspääoma

Jäsenosuudet 11 507 10 792

POP Osuudet 57 153 58 388

Osuuspääoma yhteensä 29 68 661 69 180

Rahastot 29 163 604 163 725

Kertyneet voittovarat 29 573 861 526 581

Oma pääoma yhteensä 806 125 759 486

Velat ja oma pääoma yhteensä 6 186 408 6 256 978

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 118

LASKELMA POP PANKKI RYHMÄN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

(1 000 euroa) Osuuspääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma 1.1.2025 69 180 -858 164 583 526 582 759 486

Tilikauden laaja tulos

Tilikauden tulos - - - 53 173 53 173

Muut laajan tuloksen erät - -2 535 - -322 -2 857

Tilikauden laaja tulos yhteensä - -2 535 - 52 850 50 315

Liiketoimet omistajien kanssa

Osuuspääoman muutos -1 005 - - - -1 005

Voitonjako - - - -2 686 -2 686

Rahastosiirrot 486 - 2 413 -2 899 -

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -519 - 2 413 -5 585 -3 691

Muut muutokset - - - 15 15

Muut muutokset yhteensä - - - 15 15

Oma pääoma 31.12.2025 68 661 -3 392 166 996 573 861 806 125

(1 000 euroa) Osuuspääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma 1.1.2024 71 105 -4 645 162 440 459 206 688 106

Tilikauden laaja tulos

Tilikauden tulos - - - 72 605 72 605

Muut laajan tuloksen erät - 3 787 - -12 3 775

Tilikauden laaja tulos yhteensä - 3 787 - 72 593 76 380

Liiketoimet omistajien kanssa

Osuuspääoman muutos -1 925 - - - -1 925

Voitonjako - - - -3 069 -3 069

Rahastosiirrot - - 2 146 -2 146 -

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -1 925 - 2 146 -5 214 -4 994

Muut muutokset - - -3 -3 -6

Muut muutokset yhteensä - - -3 -3 -6

Oma pääoma 31.12.2024 69 180 -858 164 583 526 582 759 486

Oman pääoman erittelyt esitetty tarkemmin liitteessä 29. Käyvän arvon rahastoon sisältyy suojauslaskennan rahasto, joka on esitetty tarkemmin liitteessä 26.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 119

POP PANKKI RYHMÄN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa) Liite

1.1.–

31.12.2025

1.1.–

31.12.2024

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 53 173 72 605

Tilikauden tulokseen tehdyt oikaisut 26 514 34 966

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)

-127 966 -123 419

Saamiset luottolaitoksilta 18 -2 659 409

Saamiset asiakkailta 18 -135 325 -203 041

Sijoitusomaisuus 19 19 873 72 899

Muut varat 23 -9 855 6 314

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)

152 481 -63 862

Velat luottolaitoksille 25 -17 327 -78 530

Velat asiakkaille 25 188 559 49 130

Varaukset ja muut velat 28 -6 479 -14 349

Maksetut tuloverot -12 272 -20 113

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 104 203 -79 709

Investointien rahavirta

Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin vähennykset /

lisäykset

-182 -10

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

-9 273 -8 365

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynnit

876 419

Investointien rahavirta yhteensä -8 578 -7 956

Rahoituksen rahavirta

Osuuspääoman vähennykset/lisäykset 29 -1 005 -1 925

Maksetut osuuspääoman korot ja muu voitonjako -2 686 -3 095

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 27 13 781 336 016

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset

27 -284 695 -185 526

Vuokrasopimusvelkojen maksut 34 -1 778 -1 890

Rahoituksen rahavirta yhteensä -276 384 143 579

(1 000 euroa) Liite

1.1.–

31.12.2025

1.1.–

31.12.2024

Rahavarojen muutos

Rahavarat tilikauden alussa 572 249 516 334

Rahavarat tilikauden lopussa 391 490 572 249

Rahavarojen nettomuutos -180 759 55 915

Rahavarat

Käteiset varat 17 9 370 567 900

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta

17,18

382 120 4 349

Yhteensä 391 490 572 249

Rahavirtalaskelmaa koskevat lisätiedot

Saadut korot 237 725 275 724

Maksetut korot 74 745 80 184

Saadut osingot 2 257 2 934

Tilikauden tulokseen tehdyt oikaisut

Erät, joihin ei liity maksutapahtumaa ja muut oikaisut

Rahoitusvarojen arvonalentumiset 15 269 25 190

Poistot 6 197 6 352

Muut 5 048 3 425

Tilikauden tulokseen tehdyt oikaisut yhteensä 26 514 34 966

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 120

LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAA KOSKEVAT LIITETIEDOT ........................................121

Liite 1 POP Pankki -ryhmä ja IFRS-tilinpäätöksen laajuus ...............................121

Liite 2 POP Pankki -ryhmän tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ................123

Liite 3 Hallinto- ja ohjausjärjestelmät ....................................................................................136

Liite 4 Riskienhallinta POP Pankki -ryhmässä ...............................................................143

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT ...................................................................... 158

Liite 5 Korkotuotot ja -kulut ............................................................................................................. 158

Liite 6 Palkkiotuotot ja -kulut, netto ........................................................................................158

Liite 7 Sijoitusten nettotuotot ........................................................................................................159

Liite 8 Liiketoiminnan muut tuotot ............................................................................................160

Liite 9 Henkilöstökulut ...........................................................................................................................160

Liite 10 Liiketoiminnan muut kulut ............................................................................................. 161

Liite 11 Poistot ja arvonalentumiset ......................................................................................... 162

Liite 12 Tuloverot ..........................................................................................................................................162

Liite 13 Rahoitusvarojen ja -velkojen tuloslaskelmaerät

arvostusluokittain ......................................................................................................................................163

VAROJA KOSKEVAT LIITETIEDOT ..................................................................................................... 164

Liite 14 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ............................................................164

Liite 15 Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä sijoituskiinteistöjen

käyvät arvot ja arvostusmenetelmät .....................................................................................167

Liite 16 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot ........................................................172

Liite 17 Käteiset varat .............................................................................................................................176

Liite 18 Lainat ja saamiset .................................................................................................................176

Liite 19 Sijoitusomaisuus .....................................................................................................................176

Liite 20 Sijoitukset osakkuusyrityksissä .............................................................................179

Liite 21 Aineettomat hyödykkeet ...............................................................................................180

Liite 22 Aineelliset hyödykkeet ......................................................................................................181

Liite 23 Muut varat .....................................................................................................................................183

Liite 24 Laskennalliset verot ............................................................................................................184

VELKOJA JA OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT ......................................186

Liite 25 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille .....................................................................186

Liite 26 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta .................................................187

Liite 27 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat .........................................................189

Liite 28 Varaukset ja muut velat ..................................................................................................190

Liite 29 Oma pääoma .............................................................................................................................. 191

MUUT LIITETIEDOT ............................................................................................................................................194

Liite 30 Nettoutusjärjestelyt ...........................................................................................................194

Liite 31 Annetut ja saadut vakuudet ........................................................................................195

Liite 32 Taseen ulkopuoliset sitoumukset ...........................................................................195

Liite 33 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ...............................................................................196

Liite 34 Vuokrasopimukset ................................................................................................................197

Liite 35 POP Pankki -ryhmän tilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ...........200

Liite 36 Lähipiiritiedot .............................................................................................................................202

Liite 37 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat .........................................................203

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 121

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

POP Pankki -ryhmä (jäljempänä myös Ryhmä) on

POP Pankkien ja POP Pankkikeskus osk:n sekä

niiden tytäryhteisöjen sekä yhteisessä määräys-

vallassa olevien yhteisöjen muodostama ﬁnans-

siryhmä, joka toimii Suomessa. POP Pankit ovat

itsenäisiä, alueellisesti ja paikallisesti toimivia

osuuspankkeja. POP Pankkikeskus osk toimii

Ryhmän keskusyhteisönä. POP Pankki -ryhmä

tarjoaa vähittäispankkipalveluja henkilöasiak-

kaille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

POP Pankkikeskus osk:n jäsenluottolaitoksia ovat

18 osuuspankkia sekä jäsenosuuspankkien kes-

kusluottolaitoksena toimiva Bonum Pankki Oyj

ja kiinnitysluottopankki POP Asuntoluottopankki

Oyj. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talle-

tuspankkien yhteenliittymästä 599/2010 (jäljem-

pänä Yhteenliittymälaki) määritelty taloudellinen

kokonaisuus, jonka jäsenillä on vastuu toistensa

veloista ja sitoumuksista. POP Pankkien yhteenliit-

tymän muodostavat keskusyhteisö POP Pankki-

keskus osk, sen jäsenluottolaitokset, näiden kon-

solidointiryhmiin kuuluvat yritykset sekä sellaiset

luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyrityk-

set, joiden äänivallasta yhteenliittymään kuuluvat

yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Jäsenluot-

tolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset

ovat pääasiassa kiinteistöyhtiöitä.

POP Pankki -ryhmään kuuluu myös POP Pankkien

ja POP Pankkikeskuksen omistama POP Holding

Oy, joka omistaa 30 prosenttia Suomen Vahin-

kovakuutus Oy:stä. Suomen Vahinkovakuutus

Oy käyttää aputoiminimeä POP Vakuutus ja se

kuuluu LähiTapiola-ryhmään. POP Holding Oy ei

kuulu POP Pankkien yhteenliittymään, eikä se ole

keskinäisen vastuun piirissä.

Yhteenliittymälain mukaan keskusyhteisön on

laadittava keskusyhteisön ja sen jäsenluottolai-

tosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten

yhdistelmänä tilinpäätös noudattaen kansainväli-

siä IFRS-tilinpäätösstandardeja.

POP Pankki -ryhmä ei muodosta kirjanpitolain

1336/1997 mukaista konsernia, eikä luottolaitos-

toiminnasta annetussa laissa 610/2014 määritel-

tyä konsolidointiryhmää. POP Pankkikeskus osk:lla

tai sen jäsenosuuspankeilla ei ole toisiinsa nähden

kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mu-

kaista määräysvaltaa, eikä Ryhmälle siten voida

määritellä emoyhtiötä. Yhteenliittymälain mukai-

sesti POP Pankkikeskus osk:n hallitus on hyväksy-

nyt Ryhmälle sen rakenteeseen soveltuvat tilin-

päätösperiaatteet siltä osin, kuin IFRS-tilinpää-

tösstandardit eivät huomioi Ryhmän rakennetta.

Tilinpäätösperiaatteet, jotka sisältävät

kuvauksen

LIITE 1 POP PANKKI RYHMÄ JA IFRSTILINPÄÄTÖKSEN LAAJUUS

jäsenosuuspankkien muodostamasta laskenta-

teknisestä emoyhtiöstä, on esitetty liitteessä 2.

Laskentatekniseen emoyhtiöön kuuluvat jäsen-

osuuspankit sekä muut Ryhmän IFRS-tilinpää-

tökseen yhdistellyt yritykset on lueteltu liitteessä

35.

Seuraavassa kuvassa on esitetty POP Pankki

-ryhmän rakenne sekä yhteenliittymään ja yh-

teisvastuun piiriin kuuluvat yhteisöt. POP Pankki

-ryhmän rakenteessa ei tapahtunut muutoksia

katsauskaudella.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 122

Keskusyhteisönä toimiva POP Pankkikeskus osk

vastaa POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta

ja valvonnasta, kuten Yhteenliittymälaissa sää-

detään. POP Pankkikeskus osk:n kotipaikka on

Helsinki ja sen osoite on Hevosenkenkä 3, 02600

Espoo. POP Pankkikeskus osk on laatinut Yhteen-

liittymälain mukaisesti POP Pankki -ryhmän yh-

distellyn IFRS-tilinpäätöksen. POP Pankkikeskus

osk:n hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen

ja yhdistellyn tilinpäätöksen 13.2.2026. Tilinpäätös

annetaan tiedoksi POP Pankkikeskuksen osuus-

kunnan kokoukselle 27.3.2026. Jäljennökset POP

Pankki -ryhmän tilinpäätöksestä sekä tilinpäätös-

tiedotteesta ovat saatavissa keskusyhteisön toi-

mitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Es-

poo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.ﬁ.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 123

1. Laatimisperusta

POP Pankki -ryhmän (jäljempänä myös Ryhmä)

yhdistelty tilinpäätös on laadittu 31.12.2025 voi-

massa olleita EU:ssa hyväksyttyjä kansainvälisiä

IFRS-standardeja (International Financial Repor-

ting Standards) sekä standardeja koskevia tulkin-

toja (IFRIC) noudattaen. Tilinpäätöksen liitetieto-

jen laadinnassa on huomioitu myös suomalaisen

kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön sekä viran-

omaismääräysten vaatimukset.

POP Pankki -ryhmän velvollisuus laatia tilinpää-

tös kansainvälisten tilinpäätösstandardien mu-

kaisesti perustuu Lakiin talletuspankkien yhteen-

liittymästä 599/2010 (jäljempänä Yhteenliitty-

mälaki). POP Pankki -ryhmän yhdistelty tilinpää-

tös esitetään tuhansina euroina, ellei toisin ole

ilmoitettu. Liitetietojen luvut on pyöristetty, joten

yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saat-

taa poiketa taulukossa tai laskelmassa esitetystä

summasta.

Muut kuin euromääräiset varat ja velat on muu-

tettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Arvos-

tuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on kir-

jattu tuloslaskelmaan sijoitusten nettotuottoihin

lukuun ottamatta käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta kirjattuja rahoitusvaroja,

joiden arvostuksen kurssierot on kirjattu laajaan

tuloslaskelmaan. Kaikkien POP Pankki -ryhmään

kuuluvien yhtiöiden toimintavaluutta on euro.

LIITE 2 POP PANKKI RYHMÄN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

POP Pankki -ryhmän yhdistelty tilinpäätös on

laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perus-

tuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvai-

kutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja,

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta kirjattavia rahoitusvaroja, käyvän ar-

von suojauksen suojauskohteita (suojatun riskin

osalta) ja käyvän arvon suojauksessa käytettyjä

suojaavia johdannaisia, jotka on arvostettu käy-

pään arvoon.

POP Pankki -ryhmä toimittaa EU:n vakavarai-

suusasetuksen 2019/876 mukaiset Pilari III-vaka-

varaisuustiedot Euroopan pankkiviranomaiselle

(EPV), joka julkistaa ne keskitetyssä tiedonsaan-

tiportaalissa (Pillar 3 data hub). Linkki palveluun

julkaistaan POP Pankki -ryhmän internet-sivuilla.

2. Ilmastonmuutoksen vaikutus

taloudelliseen raportointiin

POP Pankki -ryhmän oman liiketoiminnan kes-

keiset ympäristövaikutukset liittyvät asiakkai-

den investointien ja muun toiminnan rahoittami-

seen sekä ryhmän sijoitustoimintaan. POP Pankki

-ryhmän tavoitteena on pienentää ympäristö-

vaikutusten ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaa

riskiä tarjoamalla asiakkaille rahoitusta ilmaston-

muutoksen hillintää ja siihen sopeutumista tuke-

via investointeja varten sekä tarjoamalla kestä-

vää kehitystä tukevia sijoituskohteita ja tiedotta-

malla asiakkaita näihin liittyvistä mahdollisuuk-

sista.

Ympäristövastuusta on kerrottu tarkemmin POP

Pankki -ryhmän kestävyysraportissa, joka sisäl-

tyy toimintakertomukseen.

3. Yhdistelyperiaatteet

3.1 Laskentatekninen emoyhtiö

Yhteenliittymälain mukaan POP Pankki -ryhmän

yhdistelty tilinpäätös on laadittava keskusyhteisö

POP Pankkikeskus osk:n ja sen jäsenluottolaitos-

ten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yh-

distelmänä. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös

sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yh-

teisöillä yhdessä on määräysvalta.

POP Pankkikeskus osk:lla ja sen jäsenosuus-

pankeilla ei ole toisiinsa nähden määräysvaltaa,

minkä vuoksi POP Pankki -ryhmälle ei voida mää-

ritellä emoyhtiötä. IFRS-tilinpäätöksessä POP

Pankki -ryhmälle on muodostettu jäsenosuus-

pankeista niin kutsuttu laskentatekninen emo-

yhtiö. Jäsenosuuspankeilla ja keskusyhteisöllä on

yksin tai yhdessä määräysvalta muihin Ryhmän

IFRS-tilinpäätökseen yhdisteltäviin yhteisöihin.

Laskentateknisen emoyhtiön keskinäinen omis-

tus, sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saami-

set ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Ryhmän omaan pääomaan luettava osuuspää-

oma muodostuu sellaisista jäsenosuuspankkien

osuusmaksuista, joita koskee pankin ehdoton oi-

keus kieltäytyä lunastamasta.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 124

3.2 Tytär- ja osakkuusyhtiöt ja

yhteisjärjestelyt

POP Pankki -ryhmän tilinpäätös sisältää lasken-

tateknisen emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden tilin-

päätökset sekä osakkuusyritykset. Tytäryhtiöiksi

katsotaan ne yhtiöt, joissa Ryhmällä on mää-

räysvalta. Ryhmällä on yrityksessä määräysvalta,

jos sillä on yritystä koskeva valta ja se altistuu

yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu

sen muuttuvaan tuottoon ja Ryhmä pystyy käyt-

tämään yritystä koskevaa valtaansa ja näin vai-

kuttamaan saamansa tuoton määrään. Ryhmän

määräysvalta perustuu äänivaltaan.

POP Pankki -ryhmän keskinäinen omistus on eli-

minoitu hankintamenetelmällä. Kaikki Ryhmän

sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja

velat, sisäiset realisoitumattomat voitot sekä si-

säinen voitonjako on eliminoitu Ryhmän yhdistel-

lyssä tilinpäätöksessä.

Osakkuusyrityksiä ovat yritykset, joissa Ryh-

mällä on huomattava vaikutusvalta yhtiöi-

den liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa.

Huomattava vaikutusvalta perustuu omistus-

osuuteen. Osakkuusyritykset yhdistellään pää-

omaosuusmenetelmällä.

Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jossa kah-

della tai useammalla osapuolella on yhteinen

määräysvalta ja järjestelyyn liittyviä varoja kos-

kevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.

Ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään yhteisinä

toimintoina keskinäiset kiinteistöyhtiöt. Niiden

tuloslaskelmaerät, varat ja velat yhdistellään

Ryhmän omistusosuuden mukaisesti.

4. Johdon harkintaa edellyttävät

tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja

arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

IFRS-standardien soveltaminen edellyttää joh-

dolta tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia,

jotka vaikuttavat tilinpäätöslaskelmissa esitet-

tyjen erien määrään sekä niiden liitteenä annet-

tuihin tietoihin. Johdon keskeiset arviot koskevat

tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvoihin liittyviä

keskeisiä epävarmuustekijöitä ja ne liittyvät eri-

tyisesti käyvän arvon arviointiin ja rahoitusvarojen

arvonalentumisiin. Johdon arviot ja oletukset pe-

rustuvat tilinpäätöshetken parhaaseen näkemyk-

seen, jotka voivat poiketa joissain määrin lopulli-

sesta toteumasta. Talouden kehityksen ennusta-

minen on vaikeutunut, minkä vuoksi rahoitusva-

rojen käypiin arvoihin ja arvonalentumisvarauksiin

liittyy tavanomaista suurempaa epävarmuutta.

Nämä arviot ja oletukset sekä niihin liittyvä epä-

varmuus on esitetty tilinpäätöserittäin tarkemmin

kohdissa 4.1–4.3.

4.1. Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Odotettavissa olevien luottotappioiden lasken-

nassa sovelletaan parametreja, jotka edellyttävät

johdon harkintaa. Johdon on määritettävä, miten

laskennassa huomioidaan tulevaisuuteen liittyvä

makrotaloudellinen informaatio, mitä periaatteita

merkittävän luottoriskin kasvun arvioinnissa so-

velletaan, miten arvioidaan tappion määrä maksu-

kyvyttömyydessä sekä millaisia luottovasta-ar-

vokertoimia sovelletaan luottokortteihin.

Rahoitusvarojen arvonalentumisten periaatteita

on esitetty tarkemmin kohdassa 6.5 Rahoitusvaro-

jen arvonalentuminen.

4.2. Käyvän arvon arviointi

Julkisesti noteeraamattomien sijoitusten käyvän

arvon arviointi edellyttää johdon harkintaa ja arvi-

oita useista arvioissa käytetyistä tekijöistä, jotka

voivat poiketa todellisista lopputuloksista ja näin

ollen johtaa sijoituksen arvon sekä oman pääoman

merkittävään muutokseen.

Johdon on arvioitava, milloin rahoitusinstrument-

tien markkinat eivät ole toimivat. Johdon on li-

säksi arvioitava, onko yksittäinen rahoitusinstru-

mentti aktiivisen kaupankäynnin kohteena ja

markkinoilta saatava hintatieto luotettava indi-

kaatio instrumentin käyvästä arvosta.

Kun rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään

arvostusmenetelmän avulla, johdon harkintaa tar-

vitaan tällöin sovellettavan arvostusmenetelmän

valintaan. Siltä osin, kun mallien tuottamiin tu-

loksiin ei ole käytettävissä markkinoilta saatavia

syöttötietoja, johdon on arvioitava, miten arvos-

tuksessa käytetään muita tietoja. Käyvän arvon

määrittämisen periaatteita on esitetty tarkemmin

kohdissa 6.3. Käyvän arvon määrittäminen sekä 8.

Aineelliset hyödykkeet ja sijoituskiinteistöt.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 125

4.3. Vuokrasopimuksiksi luokiteltavien

sopimusten vuokrakausi

Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten

vuokrakauden määrittäminen edellyttää johdolta

harkintaa, joka edellyttää vuokratun omaisuu-

serän taloudellisen käyttöajan arviointia silloin,

kun on kohtuullisen varmaa, että sopimukset on

tehty irtisanomisaikaa pidemmäksi ajaksi. Arvi-

oinnissa huomioidaan olosuhteet, joissa vuok-

rattua kohdetta tullaan käyttämään.

5. Laatimisperiaatteiden muutokset

5.1. Tilikauden aikana käyttöön

otetut uudet IFRS-standardit,

standardimuutokset ja tulkinnat

Vuonna 2025 voimaan tulleilla standardimuutok-

silla ja tulkinnoilla ei ollut vaikutusta POP Pankki

-ryhmän tilinpäätökseen.

5.2. Tulevilla tilikausilla sovellettavaksi

tulevat IFRS-standardit,

standardimuutokset ja tulkinnat

1.1.2026 alkavalla tilikaudella sovellettavaksi

hyväksytyillä standardimuutoksilla ei arvioida

olevan vaikutusta POP Pankki -ryhmän tilinpää-

tökseen.

POP Pankki -ryhmä aikoo ottaa käyttöön

1.1.2027 alkavalla tilikaudella IFRS 18 Tilinpää-

töksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esi-

tettävät tiedot -standardin, jos standardi on

hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Standardia

on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla, mutta sen aikaisempi soveltaminen

on sallittua. IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen

esittäminen -standardin. Standardin käyttöön-

otolla tulee olemaan vaikutuksia POP Pankki

-ryhmän tilinpäätöksen esittämistapaan. POP

Pankki -ryhmä jatkaa standardin vaikutusten

arviointia tilikauden 2026 aikana.

Muilla myöhemmin sovellettavilla standardimuu-

toksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta

POP Pankki -ryhmän tilinpäätökseen.

6. Rahoitusinstrumentit

6.1. Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja

kirjaaminen taseessa

Luokittelu

Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaa-

misen yhteydessä rahoitusvarojen hallinnoin-

tiin sovellettavien liiketoimintamallien ja vie-

raan pääoman ehtoisten instrumenttien rahavir-

taominaisuuksien perusteella seuraaviin arvos-

tusluokkiin:

• Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

rahoitusvarat

• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen

erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta-

vat rahoitusvarat

Rahoitusvelat luokitellaan alkuperäisen kirjaa-

misen yhteydessä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

-standardin mukaisesti seuraaviin arvostusluok-

kiin:

• Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

rahoitusvelat

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta-

vat rahoitusvelat

Kirjaaminen taseeseen

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaikki ra-

hoitusvarat ja -velat kirjataan käypään arvoon.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviin

rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät transaktio-

kulut kirjataan tuloslaskelmaan hankintahetkellä.

Muiden rahoitusinstrumenttien transaktiokulut

sisällytetään hankintamenoon.

Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit on kir-

jattu selvityspäivänä. Myönnetyt lainat kirjataan

taseeseen sinä päivänä, jona asiakas nostaa lai-

nan. Liikkeeseen lasketut instrumentit kirjataan

taseeseen sinä päivänä, jona asiakas tekee mer-

kinnän.

Rahoitusvarat ja -velat netotetaan taseessa, jos

POP Pankki -ryhmällä on tarkasteluhetkellä lail-

lisesti toimeenpantavissa oleva kuittausoikeus

tavanomaisessa liiketoiminnassa sekä laimin-

lyönti-, maksukyvyttömyys-, ja konkurssitapa-

uksissa ja sillä on aikomus ja kyky toteuttaa suo-

ritukset nettomääräisesti. POP Pankki -ryhmä ei

ole netottanut taseen rahoitusvaroja ja -velkoja.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 126

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopi-

musperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuulu-

van erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on

siirretty toiselle osapuolelle niin, että omistukseen

liittyvät riskit ja edut on siirretty olennaisilta osin.

Taseesta kirjataan pois myös sellainen rahoitus-

varoihin kuuluva sopimus, johon perustuvat oikeu-

det rahavirtoihin siirretään toiselle osapuolelle tai

johon liittyy velvollisuus maksaa kyseiset rahavir-

rat yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Jos

rahoitusvarasta saadaan vastike, mutta omista-

miseen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta

osin, kirjataan omaisuuserä edelleen taseeseen ja

saatua vastiketta vastaava rahoitusvelka.

Arvoltaan alentuneet rahoitusvarat kirjataan pois

taseesta, kun sopimuksesta ei arvioida kertyvän

enää suorituksia ja lopullinen tappio pystytään

laskemaan. Taseesta pois kirjaamisen yhteydessä

aiemmin kirjattu odotettavissa oleva luottotappio

peruutetaan ja kirjataan lopullinen luottotappio.

Myöhemmin taseesta pois kirjatuista saamisista

saatavat suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan ra-

hoitusvarojen arvonalentumistappioiden oikaisuksi.

Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden

velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on

lakannut. Rahoitusvelan vaihtoa toiseen, huomat-

tavasti alkuperäisestä poikkeavaan rahoitusvel-

kaan tai rahoitusvelan ehtojen huomattavaa muu-

tosta käsitellään uuden rahoitusvelan kirjaamisena

ja alkuperäisen erän kuoletuksena.

6.2. Rahoitusvarojen hallinnoinnin

liiketoimintamallit ja arvostaminen

Yhteisön liiketoimintamallilla tarkoitetaan IFRS 9

-standardin mukaan sitä, kuinka yhteisö hallin-

noi rahoitusvarojaan rahavirtojen kerryttämiseksi.

Toisin sanoen yhteisön liiketoimintamalli ratkaisee,

syntyvätkö rahavirrat sopimukseen perustuvien

rahavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myyn-

nistä vai näistä molemmista. Liiketoimintamalli

määritetään tasolla, joka kuvastaa sitä, kuinka ra-

hoitusvarojen ryhmiä hallinnoidaan yhdessä tietyn

liiketoiminnallisen tavoitteen saavuttamiseksi.

POP Pankki -ryhmässä rahoitusvaroja hallinnoi-

daan kolmen liiketoimintamallin mukaisesti:

1. Pidettävät rahoitusvarat (tavoite sopimuksen

mukaisten rahavirtojen kerääminen)

2. Pidettävien ja myytävien rahoitusvarojen yh-

distelmä (tavoite sopimuksen mukaisten ra-

havirtojen kerääminen ja myynti)

3. Muu pitkäaikainen sijoitustoiminta

Pidettävät rahoitusvarat -liiketoimintamalli si-

sältää antolainaussaamiset sekä eräpäivään asti

pidettävät vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset,

jotka läpäisevät rahavirtaominaisuuksien (SPPI:

Solely Payments of Principal and Interest) tes-

tin. Rahavirtaominaisuuksien testissä tutkitaan,

määrätäänkö sopimusehdoissa tiettyinä ajan-

kohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat

yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääoma-

määrän koron maksuja.

Yhdistelmä-liiketoimintamalli sisältää rahavir-

taominaisuuksien testin läpäisevät vieraan pää-

oman ehtoiset sijoitukset, jotka on tarkoitus pitää

eräpäivään asti tai lähelle eräpäivää. Myyntejä

voidaan tehdä erikseen määritellyissä tilanteissa

esimerkiksi sijoitusstrategian tavoitteiden täyt-

tämiseksi.

Muu pitkäaikainen sijoitustoiminta -liiketoimin-

tamalli pitää sisällään osakkeet ja rahasto-osuu-

det sekä muut sellaiset instrumentit, jotka eivät

läpäise rahavirtaominaisuuksien testiä.

POP Pankki -ryhmä ei käy aktiivisesti kauppaa

rahoitusvaroilla. POP Pankki -ryhmän sijoitustoi-

minnan tavoitteena on rahoitusylijäämien sijoit-

taminen pitkän aikavälin tavoitteella sekä likvidi-

teettisalkun ylläpitäminen maksuvalmiustarpeita

varten.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoi-

tusvarat sisältää lainat ja saamiset sekä sijoitus-

politiikan mukaisesti ne vieraan pääoman eh-

toiset sijoitukset, jotka on tarkoitus pitää niiden

eräpäivään asti ja joiden ehdoissa on sovittu

säännöllisestä koronmaksusta ja pääoman pa-

lauttamisesta joko osissa tai kerralla (läpäisevät

rahavirtaominaisuuksien testin). Arvostusluok-

kaan luokitellut sijoitukset muodostuvat maksu-

valmiuden ylläpitämiseen tarkoitetuista arvopa-

pereista.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 127

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältää sijoitus-

politiikan mukaisesti ne vieraan pääoman ehtoi-

set rahoitusinstrumentit, jotka on tarkoitus joko

pitää rahavirtojen keräämiseksi tai myydä tarvit-

taessa liiketoimintamallin tavoitteen saavuttami-

seksi (yhdistelmä -liiketoimintamalli). Luokittelu

edellyttää, että instrumentin ehdoissa on sovittu

säännöllisestä koronmaksusta ja pääoman pa-

lauttamisesta joko osissa tai kerralla (läpäisevät

rahavirtaominaisuuksien testin).

Arvostusluokkaan luokitellaan mm. sijoitukset,

joita myydään tarvittaessa esimerkiksi likvidi-

teettitarpeen muuttuessa sekä sellaiset likvidit

varat, joiden likviditeetti on osoitettava säännölli-

sillä myynneillä.

Muutokset rahoitusinstrumentin käyvässä ar-

vossa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ra-

hoitusinstrumenttiin kohdistuvien odotettavissa

olevien luottotappioiden lisäykset ja vähennykset

kirjataan tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulok-

sen eriin. Luovutuksen yhteydessä arvonmuutos

kirjataan muista laajan tuloksen eristä tuloslas-

kelmaan sijoitustoiminnan tuottoihin ja odotet-

tavissa oleva luottotappio rahoitusvarojen arvon-

alentumistappioihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat

Rahoitusvara arvostetaan käypään arvoon tu-

losvaikutteisesti, ellei sitä arvosteta jaksotettuun

hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laa-

jan tuloksen erien kautta. Käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää

osakkeet ja rahasto-osuudet sekä velkainstru-

mentit, jotka eivät täytä rahavirtaominaisuuksien

testiä. Poikkeuksen muodostavat osakkeet, jotka

arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tu-

loksen erien kautta.

Suojaavat johdannaiset kirjataan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti.

POP Pankki -ryhmällä ei ole kaupankäyntitarkoi-

tuksessa pidettäviä rahoitusvaroja.

Muutokset rahoitusinstrumentin käyvässä ar-

vossa kirjataan tuloslaskelmaan erään sijoitusten

nettotuotot.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset

instrumentit

POP Pankki -ryhmä on soveltanut IFRS 9 -stan-

dardin mahdollistamaa poikkeusta arvostaa

oman pääoman ehtoisia instrumentteja käypään

arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Poik-

keusta on sovellettu POP Pankki -ryhmän strate-

gisiin oman pääoman ehtoisiin omistuksiin, joiden

omistus on perusteltua liiketoiminnan kannalta.

Muutokset rahoitusinstrumenttien käyvässä ar-

vossa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ky-

seisten rahoitusinstrumenttien myöhemmin ta-

pahtuvan luovutuksen yhteydessä mahdollisesti

realisoituva myyntivoitto tai -tappio merkitään

suoraan omaan pääomaan. Poikkeuksen sovelta-

mista koskeva valinta voidaan tehdä ainoastaan

alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja se on pe-

ruuttamaton.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

rahoitusvelat

POP Pankki -ryhmän rahoitusvelkoihin kuuluvat

talletukset, velat luottolaitoksille, liikkeeseen las-

ketut joukkovelkakirjat ja muut rahoitusvelat luo-

kitellaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivi-

sen koron menetelmää käyttäen.

Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat

Johdannaissopimukset merkitään rahoitusvel-

koihin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. POP

Pankki -ryhmällä ei ole muita käypään arvoon tu-

losvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja.

Muutokset rahoitusinstrumentin käyvässä ar-

vossa kirjataan tuloslaskelmaan erään sijoitusten

nettotuotot.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 128

6.3. Käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuse-

rän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä

markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteu-

tuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään

joko toimivilta markkinoilta saatavien hintano-

teerauksien avulla tai, jos toimivia markkinoita ei

ole, vakiintuneita arvostusmenetelmiä käyttäen.

Markkinoiden katsotaan olevat toimivat, jos hin-

tanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti

saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännön-

mukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien

osapuolten välisiä markkinatransaktioita.

Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana

käytetään sen hetkistä ostokurssia.

Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö

rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan mark-

kinahintaa, käypä arvo perustuu markkinoilla ylei-

sesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja

mallin käyttämien syöttötietojen markkinanotee-

rauksiin.

Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiin-

tunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä

asianomaiselle tuotteelle laadittua omaa arvostus-

mallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käy-

tettyihin laskentamenetelmiin ja kattavat kaikki

ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat

huomioon hintaa asettaessaan. Arvostushintoina

käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskon-

tattuja rahavirtoja sekä toisen olennaisilta osin sa-

manlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää

arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon

arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttausko-

roista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuu-

desta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikut-

tavat rahoitusinstrumentin luotettavaan käyvän

arvon määrittämiseen.

Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kol-

meen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä

arvo on määritetty:

• täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla

markkinoilla noteeratut käyvät arvot (taso 1)

• käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen

syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja

hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai

veloille joko suoraan (esim. hintoina) tai välilli-

sesti (esim. johdettuina hinnoista) (taso 2)

• käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen va-

roille tai veloille syöttötietoja, jotka eivät olen-

naisilta osin perustu todennettavissa oleviin

markkinahintoihin (taso 3).

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käy-

pään arvoon arvostettava erä kokonaisuudes-

saan luokitellaan, määritetään koko kyseisen käy-

pään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän

alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella.

Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen

käypään arvoon arvostettavan erän suhteen koko-

naisuudessaan. Tason 2 ja 3 arvostusmalleja avattu

lisäksi laajemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 16.

6.4. Johdannaissopimukset ja

suojauslaskenta

POP Pankki -ryhmä suojaa korkoriskiään käyttäen

johdannaisia. Suojauslaskennan tavoitteena on,

että suojaussuhteessa olevien rahavirtojen muu-

tokset tai suojaavan instrumentin käyvän arvon

muutokset kumoavat suojatun kohteen yhtäläiset

muutokset kokonaan tai olennaisilta osin. Suojaa-

vien ja suojattavien instrumenttien välinen yhteys

määritetään määrämuotoisesti. Määrämuotoisella

määrittämisellä tarkoitetaan, että suojaavan joh-

dannaisen ja suojattavan kohteen välinen suo-

jaussuhde ja riskienhallinnan tavoitteet dokumen-

toidaan ennen suojauslaskennan soveltamista.

Mikäli suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän

tai rahavirran arvonmuutoksen välillä on riittävä

korrelaatio, suojaus katsotaan tehokkaaksi.

POP Pankki -ryhmä soveltaa suojauslaskentaan

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia kaikkiin

suojaussuhteisiin, paitsi kiinteäkorkoiseen ottolai-

naukseen IAS 39 -standardin mukaista suojaus-

laskennan ns. carve out -mallia, joka mahdollistaa

sellaisten varojen ja velkojen suojaamisen yhtenä

kokonaisuutena, joilla on samanlainen riskiproﬁili

(ns. macro hedging), mahdollistaen talletusten ot-

tamisen mukaan suojauskohteeksi.

Käyvän arvon suojauksen kohteena ovat kiinteä-

korkoiset talletukset sekä liikkeeseen lasketut

kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat.

Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot

esitetään varoina erässä Johdannaissopimukset

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 129

ja negatiiviset käyvät arvot velkoina erässä Joh-

dannaissopimukset. Suojauslaskennassa olevien

johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tuloslas-

kelmaan sijoitusten nettotuottoihin erään Suo-

jauslaskennan nettotuotot. Suojaavien johdan-

naissopimuksen korot kirjataan nettomääräisesti,

niin että varoja suojaavien johdannaissopimusten

korot esitetään tuloslaskelman korkotuotoissa ja

velkoja suojaavien johdannaissopimusten korot

esitetään korkokuluissa. Johdannaissopimuksen

korot esitetään taseessa yhteissummana joko

erässä muut varat tai muut velat, riippuen kunkin

tarkasteluhetken korkojen maksutilanteesta.

Rahavirran suojauksen kohteena on jäsenosuus-

pankkien vaihtuvakorkoinen antolainauskanta ja

suojausinstrumenttina käytetään korko-optioita.

Suojauksella vastataan korkoriskiin, joka muodos-

tuu vaihtuvakorkoisen antolainauskannan viiteko-

ron muutoksista.

Suojattavan erän kohdalla kyseessä on avoin po-

sitio eli tilanne, jossa sopimusaikana uusia laina-

sopimuksia lisätään ja vanhoja sopimuksia pois-

tetaan suojattavasta positiosta. Näin ollen avoin

positio muodostuu jatkuvasta sarjasta suljettuja

positioita ja näitä arvioidaan riskienhallinnan nä-

kökannalta jatkuvasti suojausajanjaksolle. Suo-

jauskohde perustuu ennusteisiin, jotka osoittavat,

että pankeilta löytyy johdannaisen juoksuajalle

kerros vaihtuvia rahavirtoja suojauskohteisiin liit-

tyen, jota nämä suojausinstrumentit suojaavat.

Korko-optioiden valuutta, maturiteetti sekä viite-

korko täsmäävät täysin suojattavan kohteen omi-

naisuuksiin, jonka takia tehottomuutta ei synny.

Rahavirran suojauksen johdannaissopimusten kir-

janpidollinen käsittely vastaa muilta osin käyvän

arvon johdannaissopimuksia, mutta suojauksen

tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kir-

jataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pää-

omaan kirjatut käyvän arvon muutokset tulou-

tetaan sillä kaudella, jona suojauksen kohteena

olevat rahavirrat toteutuvat. Mikäli rahavirtojen ei

enää odoteta toteutuvan, kirjataan omaan pää-

omaan kertyneet erät oikaisuna Sijoitustoiminnan

nettotuottoihin tulosvaikutteisesti. Suojaavien

optioiden preemiot jaksotetaan suojaussopimuk-

sen maturiteetin mukaisesti tuloslaskelmalla kor-

kotuottojen oikaisuksi.

6.5. Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Tappiota koskeva vähennyserä kirjataan perus-

tuen odotettavissa oleviin luottotappioihin kai-

kista vieraan pääoman ehtoisista rahoitusvaroista,

jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuk-

sista. Rahoitusinstrumentin odotettavissa oleva

luottotappio määritetään sopimukseen perus-

tuvien rahavirtojen, jotka yhteisö on sopimuksen

mukaisesti oikeutettu saamaan, ja niiden raha-

virtojen, jotka yhteisö odottaa saavansa, välisenä

erotuksena diskontattuna alkuperäisellä efektiivi-

sellä korolla raportointihetkeen.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittä-

miseksi rahoitusinstrumentit luokitellaan vaiheisiin

1-3. Vaiheeseen 1 luokitellaan rahoitusinstrumen-

tit, joiden luottoriski ei ole lisääntynyt merkittä-

västi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Odotetta-

vissa olevat luottotappiot määritetään tällaisille

rahoitusinstrumenteille perustuen 12 kuukaudelta

odotettavissa oleviin luottotappioihin. Vaiheeseen

2 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joiden luot-

toriski on laadullisten tai määrällisten kriteerien

perusteella lisääntynyt merkittävästi alkuperäi-

sen kirjaamisen jälkeen ja vaiheeseen 3 rahoitu-

sinstrumentit, joiden vastapuoli on todettu mak-

sukyvyttömäksi. Odotettavissa olevat luottotap-

piot määritetään vaiheeseen 2 ja 3 luokitelluille

rahoitusinstrumenteille perustuen koko voimassa-

oloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin.

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta

POP Pankki -ryhmässä perustuu neljään pääseg-

menttiin:

• henkilöasiakkaat (pl. maa- ja

metsätalousasiakkaat)

• yritysasiakkaat (pl. maa- ja

metsätalousasiakkaat)

• maa- ja metsätalousasiakkaat

• sijoitussalkku.

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta

perustuu jokaisessa segmentissä sopimuskohtai-

sesti maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen

(PD, Probability of Default), tappio-osuuteen (LGD,

Loss Given Default) sekä vastuun määrään mak-

sukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at De-

fault).

Maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä (PD) mi-

tataan luottoluokitusmallilla. Luottoluokitusmallit

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 130

on määritelty yllä kuvatuille neljälle pääsegmen-

tille. Henkilö- ja yritysasiakkaiden PD:n arvioimi-

seen käytetään tilastollisilla menetelmillä raken-

nettuja luottoluokitusmalleja. Maa- ja metsätalo-

usasiakkaiden luottoluokitusmalli on asiantuntijan

laatima ja siinä luokittelun perustana ovat asiak-

kaiden taloudelliset tunnusluvut. Maa- ja metsä-

talousasiakkaiden PD-arvojen asettamiseen on

käytetty johdon arviota, koska asiakassegmen-

tissä on vähän maksukyvyttömyystapauksia ti-

lastolliseen mallinnukseen.

Tappio-osuudella (LGD) tarkoitetaan odotettua

luottotappion osuutta jäljellä olevasta pääomasta,

jos vastapuoli luokitellaan maksukyvyttömäksi.

Tappio-osuuksien laskentaparametrit on POP

Pankki -ryhmässä määritelty asiantuntija-arvi-

oiden perusteella. LGD-arvojen määrittelyssä on

hyödynnetty toimialakohtaisia LGD-tietoja Suo-

men markkinasta.

Vastuun määrää maksukyvyttömyyshetkellä

(EAD) lasketaan jokaiselle lainalle ja taseen ulko-

puoliselle erälle erikseen sopimusehtojen mukai-

siin lyhennyksiin perustuen, pois lukien eräpäivät-

tömät sopimukset, joiden elinkaari on määritelty

asiantuntija-arvion perusteella. Taseen ulkopuo-

listen erien EAD-laskennassa sovelletaan vaka-

varaisuuslaskennan luottoriskin standardimallin

mukaisia luottovasta-arvokertoimia (CCF), pois

lukien korttiluotot, joille on määritelty CCF-arvo

asiantuntija-arvion perusteella.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrää

arvioitaessa hyödynnetään kohtuudella saata-

villa olevaa tulevaisuuden informaatiota. Odotet-

tavissa olevien luottotappioiden laskentaa var-

ten POP Pankki -ryhmässä on kehitetty kolmeen

makrotalousskenaarioon ja niihin liittyviin toteu-

tumistodennäköisyyksiin perustuva malli, jolla las-

kennassa käytettäviä parametreja korjataan odo-

tettavissa olevia luottotappioita määritettäessä.

Makrotalousskenaariot perustuvat Suomen brut-

tokansantuotteen asiantuntija-arviona laadittuun

ennustettuun kasvuprosenttiin kolmen tulevan

vuoden aikana.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittä-

misessä siirrytään 12 kuukaudelta odotettavissa

olevien luottotappioiden kirjaamisesta koko sopi-

muksen voimassaoloajalta odotettavissa olevan

luottotappion kirjaamiseen luottoriskin lisäänty-

essä merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jäl-

keen, jolloin sopimus siirretään vaiheesta 1 vai-

heeseen 2. Luottoriskin katsotaan lisääntyneen

merkittävästi, kun sopimus on lainanhoitojouston

koeajalla, se on ollut erääntyneenä yli 30 päivää,

tai asiakkaan tilanteessa on havaittu jokin muu

laadullinen riskiä kasvattava tekijä, kuten asi-

akkaan liiketoiminnassa tapahtunut merkittävä

muutos, joka ei vielä näy maksuviiveenä. Lisäksi

luottoriskin katsotaan merkittävästi lisääntyneen,

mikäli sopimuksen vastapuolen luottoluokitus on

heikentynyt merkittävästi. Merkittävän heikenty-

misen asiantuntija-arviolla määritelty kynnysarvo

perustuu PD-luvun muutokseen raportointihetken

ja sopimuksen avaamishetken välillä.

POP Pankki -ryhmä soveltaa Euroopan parla-

mentin ja neuvoston asetuksen 575/2013 artiklan

178 mukaista maksukyvyttömyyden määritelmää

odotettavissa olevien luottotappioiden lasken-

nassa. Vastuut luokitellaan vaiheeseen 3 niiden

täyttäessä maksukyvyttömyyden kriteerit. Muille

kuin vähittäisasiakkaille, eli asiakkaille, joiden lii-

kevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja vastuut yli

1 miljoonaa euroa, maksukyvyttömyyden määri-

telmää sovelletaan asiakastasolla ja vähittäisasi-

akkaille sopimustasolla. Vähittäisasiakkaan kaikki

saatavat kirjataan kuitenkin maksukyvyttömäksi

(asiakastasoinen maksukyvyttömyys), mikäli ve-

lallisen maksukyvyttömien vastuiden määrä ylit-

tää 20 prosenttia kaikista asiakkaan vastuista.

Sopimus katsotaan maksukyvyttömäksi viimeis-

tään silloin, kun maksukyvyttömyyden kriteerien

mukainen vastuu on viivästynyt yhtäjaksoisesti

yli 90 päivää. Lisäksi asiakas katsotaan mak-

sukyvyttömäksi, kun takaisinmaksua pidetään

epätodennäköisenä kuten esimerkiksi jos asia-

kas on asetettu konkurssiin tai vastaavaan me-

nettelyyn tai jos asiakkaalla on lainanhoitojousto,

joka aiheuttaa yli 1 prosentin muutoksen vastuun

nykyarvoon. Sopimus tai asiakas katsotaan mak-

sukyvyttömäksi 90 päivän tervehtymisperiodin

ajan sen jälkeen, kun maksukyvyttömyyden edel-

lytykset ovat poistuneet. Kaikki järjestämättö-

mät saamiset luokitellaan vaiheeseen 3. Järjestä-

mättömillä saamisilla tarkoitetaan yli 90 päivää

erääntyneitä saamisia ja muita saamisia, joiden

takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta johtuen

asiakkaan taloudellisista vaikeuksista. Järjestä-

mättömät saamiset sisältää myös muut kuin yli

90 päivää erääntyneet arvoltaan alentuneet saa-

miset.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 131

Pankeilla ei ole sellaisia sopimuksia, jotka on luo-

kiteltu alun perin arvoltaan alentuneina myönne-

tyiksi.

Mikäli asiakas ei ole täyttänyt maksukyvyttömyy-

den kriteerejä vähintään 3 kuukauteen, asiakkaan

vastuut palautuvat joko vaiheeseen 2 tai 1 riip-

puen siitä, täyttääkö vastuut jonkin luottoriskin

merkittävän lisääntymisen kriteerin palautumis-

hetkellä. Sopimus palautuu ilman erillistä koeaikaa

vaiheesta 2 vaiheeseen 1, mikäli sopimus ei enää

täytä luottoriskin merkittävän kasvamisen kritee-

rejä.

POP Pankki -ryhmä soveltaa käypään arvoon mui-

den laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoi-

tusvaroihin IFRS 9 -standardin sallimaa poikkeusta,

jossa kaikki vähäisen luottoriskin omaavat instru-

mentit luokitellaan vaiheeseen 1 ja korkeamman

luottoriskin omaavat instrumentit vaiheeseen 2.

Jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaan

rahoitusvaraan sekä taseen ulkopuolisiin eriin koh-

distuva tappiota koskeva vähennyserä kirjataan

tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan merkittävä vä-

hennyserä muodostuu rahoitusvaralle lasketusta

odotettavissa olevasta luottotappiosta, josta on

vähennetty aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatut

odotettavissa olevat luottotappiot. Tappiota kos-

keva vähennyserä peruutetaan, mikäli rahoitusva-

rasta kirjataan lopullinen luottotappio. Jaksotet-

tuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin

kohdistuva tappiota koskeva vähennyserä mer-

kitään rahoitusvarojen vähennykseksi. Käypään

arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kir-

jattaviin rahoitusvaroihin kohdistuva vähennyserä

merkitään laajan tuloksen eriin. Taseen ulkopuolisiin

sitoumuksiin kohdistuva tappiota koskeva vähen-

nyserä merkitään varaukseksi muihin varauksiin ja

velkoihin.

7. Aineettomat hyödykkeet

Merkittävimmät POP Pankki -ryhmän aineettomat

hyödykkeet muodostuvat pankkitoiminnan tie-

tojärjestelmistä ja lisensseistä. Aineeton hyödyke

kirjataan taseeseen hankintamenoon, jos on toden-

näköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa

oleva taloudellinen hyöty koituu POP Pankki -ryh-

män hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luo-

tettavasti määritettävissä. Hankintameno sisältää

kaikki menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuu-

serän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyt-

tötarkoitukseen. POP Pankki -ryhmä on aktivoinut

myös sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyö-

dykkeitä. Sisäisesti aikaansaatujen aineettomien

hyödykkeiden aktivoitaviin menoihin sisältyvät mm.

lisenssimaksut, ostetut palvelut, muut hankkeisiin

liittyvät ulkoiset kustannukset ja oman työn kus-

tannukset.

POP Pankki -ryhmä on käynnistänyt vuoden 2022

alussa järjestelmäuudistushankkeen, jossa uudis-

tetaan peruspankkijärjestelmä, asiakastietojär-

jestelmä, viranomaisraportointiratkaisu, tietova-

rastointi- ja raportointiratkaisu sekä toimistoinfra.

Osa järjestelmäuudistushankkeen kustannuksista

aktivoidaan aineettomana hyödykkeenä.

Kaikilla Ryhmän aineettomilla hyödykkeillä on ra-

jallinen taloudellinen vaikutusaika. Aineettomien

hyödykkeiden hankintameno kirjataan poistoina

kuluiksi tuloslaskelmaan hyödykkeiden arvioituihin

taloudellisiin vaikutusaikoihin perustuen. Tietojär-

jestelmien ja lisenssien arvioidut taloudelliset vai-

kutusajat ovat 3–5 vuotta ja muiden aineettomien

hyödykkeiden 3-4 vuotta. Pankkitoiminnan perus-

järjestelmien arvioitu taloudellinen vaikutusaika voi

olla edellä esitettyä pidempi, kuitenkin enintään 10

vuotta.

Aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen

poistot aloitetaan siitä hetkestä, kun omaisuuserä

on valmis käytettäväksi. Viitteitä aineettomien

hyödykkeiden arvonalentumisesta tarkastellaan

vuosittain ja keskeneräisten aineettomien hyödyk-

keiden kirjanpitoarvoa testataan vuosittain mah-

dollisten arvonalentumisten varalta. Arvonalentu-

mistesti voidaan suorittaa myös muulloin, mikäli on

viitteitä siitä, että hyödykkeen arvo saattaa olla

alentunut, kuten esimerkiksi teknologian vanhentu-

misen seurauksena.

Arvonalennustestauksessa määritellään hyödyk-

keen kerrytettävissä oleva rahamäärä eli omai-

suuserän käypä arvo tai hyödykkeen oman käy-

tön käyttöarvo. Ensisijaisesti kerrytettävissä oleva

rahamäärä pyritään määrittämään omaisuuse-

rän nettomyyntihinnan kautta. Mikäli hyödyke on

luonteeltaan sellainen, että myyntihinta ei pystytä

määrittämään, omaisuuserälle määritellään käyt-

töarvo. Käyttöarvo määritellään joko ennakolta

arvioitujen kustannussäästöjen tai muiden liiketoi-

minnallisten hyötyjen kautta. Ennakoidut säästöt

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 132

diskontataan nykyarvoonsa käyttäen asianmu-

kaista diskonttokorkoa, joka on valittu ottaen huo-

mioon markkinaperusteinen korkotaso ja riskipro-

ﬁili, joka liittyy POP Pankki -ryhmän toimintaan ja

kyseiseen hyödykkeeseen. Jos aineettoman hyö-

dykkeen kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä

olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentuminen.

Arvonalentuminen kirjataan välittömästi tulosvai-

kutteisesti. Arvonalentuminen peruutetaan, mikäli

olosuhteissa tapahtuu muutos ja hyödykkeen ker-

rytettävissä oleva rahamäärä palautuu arvonalen-

tumisen kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumista

ei peruuteta alkuperäistä kirjanpitoarvoa enempää.

Palveluna ostettavan järjestelmän (Software as

a Service, SaaS) pilvipalvelusopimuksiin liittyvät

konﬁgurointimenot kirjataan pääsääntöisesti ku-

luksi ja räätälöintimenot kirjataan muiden varojen

ennakkomaksuihin tai kuluksi, riippuen siitä ovatko

räätälöintiä koskevat palvelut erotettavissa varsi-

naisesta pilvipalvelusopimuksesta. Pilvipalvelujär-

jestelyssä ohjelmiston määräysvalta on kolman-

nella osapuolella, eikä ohjelmiston konﬁgurointi- ja

räätälöintimenoja aktivoida aineettomaksi hyö-

dykkeeksi. Pilvipalvelusopimuksesta kirjattu en-

nakkomaksu puretaan kuluksi sopimuskauden ku-

luessa siitä lähtien, kun hyödyke on valmis käytet-

täväksi.

8. Aineelliset hyödykkeet ja

sijoituskiinteistöt

POP Pankki -ryhmän omistamat kiinteistöt on

jaettu käyttötarkoituksen mukaan omassa käy-

tössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin.

Omassa käytössä olevat kiinteistöt merkitään ta-

seessa aineellisiin hyödykkeisiin ja sijoituskiinteis-

töt sijoitusomaisuuteen.

Sijoituskiinteistöjen tarkoituksena on tuottaa

vuokratuloja tai arvonnousua pääomalle. Jos kiin-

teistöä käytetään sekä omassa käytössä että si-

joitustarkoituksessa, esitetään osat erikseen vain,

mikäli ne voidaan myydä erikseen. Jako perustuu

tällöin kiinteistöjen pinta-alaan. Jos osia ei voida

myydä erikseen, on kiinteistö sijoituskiinteistö vain

silloin, jos ainoastaan vähäistä osaa käytetään

omassa käytössä.

Sekä omassa käytössä olevat kiinteistöt, että si-

joituskiinteistöt arvostetaan poistoilla ja arvon-

alentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Ko-

neet ja kalusto sekä muut aineelliset hyödykkeet

merkitään taseessa niin ikään poistoilla ja arvon-

alentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Pois-

tot perustuvat hyödykkeiden taloudelliseen vaiku-

tusaikaan. Rakennusten keskimääräinen taloudelli-

nen vaikutusaika on 30–40 vuotta. Teknisten lait-

teiden, peruskorjausten sekä koneiden ja kaluston

taloudellinen käyttöaika on 3–10 vuotta. Maa-alu-

eista ei tehdä poistoja.

Viitteitä aineellisten hyödykkeiden ja sijoituskiin-

teistöjen arvon alentumisesta tarkastellaan vuo-

sittain. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä

omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Viitteitä arvon alentumisesta ovat mm. merkittävä

markkina-arvon alentuminen tai todisteet kiinteis-

tön fyysisestä vahingoittumisesta. Mikäli kiinteis-

tön todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämän

tulon arvioidaan olevan vielä poistamatonta han-

kintamenoa pienempi, erotus kirjataan arvonalen-

nuksena kuluksi.

Aineellisten hyödykkeiden poistot ja arvonalentu-

miset merkitään tuloslaskelmassa poistoihin ja ar-

vonalentumistappioihin. Sijoituskiinteistöjen pois-

tot sisältyvät tuloslaskelmassa sijoitusten net-

totuottoihin. Luovutuksista aiheutuneet voitot ja

tappiot lasketaan saatujen tuottojen ja tasearvo-

jen erotuksena. Omassa käytössä olevien kiinteis-

töjen luovutusvoitot merkitään tuloslaskelmaan

liiketoiminnan muihin tuottoihin ja luovutustappiot

liiketoiminnan muihin kuluihin. Sijoituskiinteistö-

jen luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät sijoitusten

nettotuottoihin.

9. Vuokrasopimukset

9.1. POP Pankki -ryhmä vuokralle antajana

POP Pankki -ryhmä antaa vuokralle omistamiaan

kiinteistöjä tai niiden osia. Vuokrasopimuksissa

omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut

jäävät vuokralle antajalle. Ryhmä on luokitellut

kaikki vuokrasopimuksensa operatiivisiksi vuokra-

sopimuksiksi. Sijoituskiinteistöt on merkitty ta-

seessa sijoitusomaisuuteen ja muut kiinteistöt

aineellisiin hyödykkeisiin. Vuokratuotot sisältyvät

sijoituskiinteistöistä sijoitusten nettotuottoihin ja

muista kiinteistöistä liiketoiminnan muihin tuottoi-

hin.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 133

9.2. POP Pankki -ryhmä vuokralle ottajana

POP Pankki -ryhmä on hankkinut käyttöönsä

vuokrasopimuksiksi luokiteltavilla sopimuksilla

pääasiassa toimitiloja, toimistolaitteita ja henki-

lökunnan työsuhdeautoja. Ryhmä arvioi sopimuk-

sen syntymisajankohtana, onko sopimus vuok-

rasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen.

Sopimus on vuokrasopimus, jos se antaa oikeu-

den yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan

määräysvaltaan määräajaksi vastiketta vastaan.

POP Pankki -ryhmä merkitsee vuokralle otta-

jana vuokrasopimukset taseeseen vuokrasopi-

musvelkana sekä siihen liittyvänä käyttöoikeus-

omaisuuseränä. Vuokrasopimusvelka esitetään

muissa veloissa ja siihen liittyvä korkokulu koko-

katteessa. Käyttöoikeusomaisuuserä esitetään

aineellisissa hyödykkeissä ja siihen liittyvät pois-

tot poistoissa ja arvonalentumisissa. POP Pankki

-ryhmä soveltaa standardin sisältämiä helpotuk-

sia, joita sovellettaessa enintään 12 kuukautta

kestäviä sekä arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä

koskevia sopimuksia ei kirjata taseeseen. Näiden

vuokrasopimusten kulut kirjataan liiketoiminnan

muihin kuluihin.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin

hankintamenoon. Sopimuksen alkamisajankoh-

dan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvos-

tetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-

tappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Käyt-

töoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot tasa-

poistoina siten, että toistaiseksi voimassa ole-

vien toimitilojen poistoaika on pääsääntöisesti 2

vuotta. Määräaikaisille sopimuksille poistoaika on

lähtökohtaisesti sopimuksen mukainen kausi. Toi-

mistolaitteiden poistoajat vaihtelevat 2–5 vuo-

teen.

Alun perin vuokrasopimusvelka arvostetaan nii-

den vuokramaksujen nykyarvoon, joita ei ole

maksettu sopimuksen alkamisajankohtana. Vuok-

rasopimusvelan laskennassa käytetään lisäluoton

korkoa. Lisäluoton korkona käytetään POP Pank-

kien yhteenliittymän keskusluottolaitoksen mää-

rittämää korkoa Ryhmän sisäisesti myönnetyille

luotoille.

Vuokrakauden määrittämisessä on huomioitu

vuokratun omaisuuserän taloudellinen käyttöaika.

Johdon oletuksilla on merkitystä etenkin toistai-

seksi voimassa olevien sopimusten vuokrakauden

määrittelyssä ja lisäluoton koron määrittelyssä.

Toistaiseksi voimassa oleville sopimuksille on

määritetty johdon arvioon perustuva vuokrakausi

silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että sopimuk-

set on tehty irtisanomisaikaa pidemmäksi ajaksi.

10. Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun POP Pankki -ryhmälle

on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauk-

sena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja

velvoitteen täyttyminen on todennäköistä. Varaus

kirjataan, kun Ryhmä pystyy luotettavalla tavalla

arvioimaan velvoitteen määrän. Mahdollinen kol-

mannen osapuolen maksama korvaus kirjataan

erillisenä eränä silloin, kun korvauksen saamista

pidetään käytännössä varmana. Varaus arvos-

tetaan velvoitteen täyttämiseksi maksettavien

määrien nykyarvoon.

11. Työsuhde-etuudet

POP Pankki -ryhmän työsuhde-etuudet ovat

pääasiassa lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia, ku-

ten palkkoja, vuosilomapalkkoja ja tulospalkkioita,

jotka odotetaan maksettavan asianomaisen työn

suorittamisen yhteydessä tai seuraavan 12 kk ai-

kana.

Työsuhteen päättämiseen perustuvat etuudet

koostuvat irtisanomiskorvauksista.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet koos-

tuvat eläkkeistä ja muista työsuhteen päättymi-

sen jälkeen maksettavista etuuksista. Lakisää-

teinen eläketurva on järjestetty ulkopuolisissa

eläkevakuutusyhtiöissä. Suurin osa Ryhmän elä-

kejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat lisäeläketur-

van sisältäviä sopimuksia.

Maksupohjaisten järjestelyjen kulut kirjataan

henkilöstökuluihin sille tilikaudelle, jota vakuutus-

yhtiön veloitus koskee. Etuuspohjaisista järjeste-

lyistä esitetään omaisuus- tai velkaeränä järjes-

telystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo tilinpää-

töspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien

varojen käyvällä arvolla. Eläkevelvoitteen nyky-

arvo on laskettu diskonttaamalla arvioidut raha-

virrat yritysten liikkeeseen laskemien korkealaa-

tuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon

perustuvalla diskonttokorolla.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 134

Eläkevelvoitteen määrän laskevat riippumatto-

mat vakuutusmatemaatikot vuosittain. Velvoite

määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön

perustuvalla menetelmällä (projected unit credit

method).

Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palve-

lusajalle ja ne esitetään henkilöstökuluissa. Elä-

kevelvoitteen uudelleen määrittämisestä johtu-

vat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä

tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Näitä eriä

ei siirretä tulosvaikutteisesti myöhemmillä tilikau-

silla.

12. Tuloutusperiaatteet ja

tuloslaskelmaerien esittäminen

12.1. Korkotuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen

koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle ta-

saisesti suhteessa taseessa jäljellä olevaan mää-

rään. Korkotuotot ja -kulut sisältyvät korkokat-

teeseen. Arvoltaan alentuneen saamisen (vaihee-

seen 3 merkitty saaminen) korkotuotto on kerry-

tetty odotettavissa olevalla luottotappiolla vä-

hennetylle määrälle.

Negatiiviset korkotuotot rahoitusvaroista kirja-

taan korkokuluihin ja positiiviset korkokulut rahoi-

tusveloista korkotuottoihin.

12.2. Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot kirjataan siihen määrään asti kuin

Ryhmä olettaa olevansa oikeutettu palkkioon asi-

akkaalle suoritettua palvelua vastaan. Palkkioiden

käsittely toteutetaan IFRS 15 myyntituotot asia-

kassopimuksista -standardin mukaisesti. Palkkio-

tuotot kirjataan joko yhtenä ajanhetkenä tai ajan

kuluessa. Palkkioita, joiden katsotaan olevan kiin-

teä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa,

käsitellään efektiivisen koron oikaisuina IFRS 9

Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti.

Palkkiotuotot jakaantuvat palkkioihin henkilö- ja

yritysasiakkailta. POP Pankki -ryhmässä olennai-

simmat palkkiotuottovirrat koostuvat päivittäis-

asiointipalkkioista, lainojen toimitus- ja hallin-

nointipalkkioista sekä rahastojen hallinnointipalk-

kioista. Lisäksi palkkiotuottoja saadaan oikeu-

dellisesta neuvonnasta, kolmansien osapuolten

tuotteiden myynnistä sekä muista pankkitoimin-

taan liittyvistä palveluista. Palkkioiden suuruus

määräytyy palkkiokohtaisesti listahinnan tai so-

pimuksen mukaisesti. Valtaosa palkkioista peri-

tään välittömästi palvelun suorittamisen jälkeen

tai jatkuvien palveluiden kohdalla kuukausittain.

Palkkiokulut syntyvät pääasiassa maksujenväli-

tyspalvelukuluista ja muista pankkitoiminnan pal-

velukuluista.

12.3. Osingot

Osingot tuloutetaan silloin, kun osinkoa jakavan

yhtiön yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingon-

jaosta ja oikeus osingon saamiseen on syntynyt.

Osinkotuotot kirjataan sijoitusten nettotuottoihin.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 135

Korkokate

Korkotuotot ja -kulut rahoitusvaroista ja -veloista, nimellisarvon ja

hankinta-arvon välisen erotuksen jaksotusmäärä, korkojohdannaisten

korot sekä palkkiot, jotka käsitellään osana rahoitusinstrumentin efek-

tiivistä korkoa, vuokrasopimusvelan korkokulut

Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot luotonannosta, talletuksista ja lainopillisista tehtävistä

sekä välitetyistä tuotteista, kuten rahastoista ja vakuutuksista, palkki-

otuotot ja -kulut maksujenvälityksestä, palkkiokulut arvopapereista

Sijoitusten nettotuotot

Myyntivoitot ja -tappiot sekä arvostusvoitot, -tappiot ja osinkotuotot

käypään arvoon arvostetuista rahoitusinstrumenteista, valuuttatoi-

minnan nettotuotot, käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot, si-

joituskiinteistöjen nettotuotot (vuokra- ja osinkotuotot, myyntivoitot

ja -tappiot sekä sijoituskiinteistöihin liittyvät vastike- ja hoitokulut,

poistot ja arvonalentumiset)

Liiketoiminnan muut tuotot

Vuokratuotot, myyntivoitot ja muut tuotot oman käytön kiinteistöistä,

muut liiketoiminnan tuotot

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot, henkilösivukulut ja eläkekulut

Liiketoiminnan muut kulut

Muut hallintokulut, arvoltaan vähäisiin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuk-

siin liittyvät kulut, myyntitappiot omassa käytössä olevista kiinteis-

töistä, viranomaismaksut ja muut liiketoimintaan liittyvät kulut

Rahoitusvarojen

arvonalentumistappiot

Rahoitusvaroihin kohdistuvat arvonalentumiset, odotettavissa olevat

luottotappiot ja toteutuneet luottotappiot sekä luottotappioiden pa-

lautukset

13. Tuloverot

Tuloslaskelman verot koostuvat POP Pankki -ryh-

mään kuuluvien yhtiöiden tilikauden tulokseen pe-

rustuvista veroista, aikaisempien tilikausien verojen

oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta.

Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien

eriä, jotka liittyvät suoraan omaan pääomaan tai

muihin laajaan tulokseen kirjattuihin eriin, jolloin

verovaikutus kirjataan myös kyseisiin eriin.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan

kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista

ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista. Las-

kennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään

asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa

syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikai-

nen ero voidaan hyödyntää.

Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten lasken-

nassa käytetään sitä säädettyä verokantaa, jonka

ennakoidaan olevan voimassa väliaikaisen eron

purkautuessa.

Käyttämättömiin verotuksessa vahvistettuihin

tappioihin perustuvat laskennalliset verosaamiset

kirjataan, mikäli verotettavan tulon kertyminen on

todennäköistä ja saaminen voidaan hyödyntää.

12.4. Tuloslaskelmaerien esittäminen

Tuloslaskelmaerät on esitetty tilinpäätöksessä

alla esitetyin periaattein.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 136

POP Pankki -ryhmän rakenne ja POP Pankkien

yhteenliittymä on kuvattu liitteessä 1.

POP Pankkien yhteenliittymän toimintaa säätele-

vät Euroopan Unionin sääntely, kansallinen lain-

säädäntö sekä viranomaismääräykset. Kansalli-

sista laeista keskeisiä ovat Laki luottolaitostoi-

minnasta 610/2014 (jäljempänä Luottolaitoslaki),

Laki talletuspankkien yhteenliittymästä 599/2010

(jäljempänä Yhteenliittymälaki), Osuuskuntalaki

421/2013, Laki osuuspankeista ja muista osuus-

kuntamuotoisista luottolaitoksista 423/2013,

Osakeyhtiölaki 624/2006 ja Vakuutusyhtiölaki

521/2008. Lisäksi yhteenliittymä noudattaa toi-

minnassaan hyvää pankkitapaa ja henkilötietojen

käsittelyä koskevia käytännesääntöjä.

POP Pankki -ryhmän laajuus eroaa POP Pankkien

yhteenliittymän laajuudesta. POP Pankki -ryhmä

muodostuu POP Pankkien yhteenliittymästä ja

sellaisista yhteisöistä, joissa yhteenliittymään

kuuluvilla yhteisöillä yhdessä on Kirjanpitolaissa

1336/1997 tarkoitettu määräysvalta.

Yhteenliittymään kuulumattomat POP Pankki

-ryhmän yhteisöt ovat muita yhteisöjä kuin luot-

toja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Merkit-

tävin POP Pankki -ryhmään kuuluva yhteenliitty-

män ulkopuolinen yhteisö on POP Holding Oy, joka

omistaa 30 prosenttia Suomen Vahinkovakuutus

Oy:stä.

LIITE 3 HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT

1. POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvat

yhteisöt

1.1 Keskusyhteisö POP Pankkikeskus osk

POP Pankkikeskus osk on POP Pankkien yhteen-

liittymän keskusyhteisö ja sillä on talletuspank-

kien yhteenliittymän keskusyhteisön toimilupa.

POP Pankkikeskus osk:n omistavat sen jäsen-

osuuspankit, jotka käyttävät POP Pankkikeskus

osk:n osuuskunnan kokouksessa äänivaltaa.

1.2 POP Pankit

POP Pankit ovat POP Pankkikeskus osk:n jäsen-

luottolaitoksia, joilla on talletuspankkitoimilupa.

Yritysmuodoltaan POP Pankit ovat osuuskuntia

(osuuspankkeja). Ylintä päätösvaltaa POP Pan-

keissa käyttää pankin jäsenistä muodostuva

osuuskunnan kokous tai vaaleilla valittu edusta-

jisto. Osuuskunnan kokous tai edustajisto valitsee

pankille hallintoneuvoston, joka valitsee hallituk-

sen. Toimitusjohtajan nimittää pankin sääntöjen

mukaan joko hallintoneuvosto tai hallitus.

1.3 Keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj

Bonum Pankki Oyj on POP Pankkikeskus osk:n jä-

senluottolaitos ja tytäryhtiö. Bonum Pankki Oyj:llä

on talletuspankkitoimilupa. Bonum Pankki Oyj

kuuluu jäsenluottolaitoksena ja POP Pankkikeskus

osk:n tytäryhtiönä sekä keskusyhteisön jäsen-

luottolaitosten piiriin, että konserniohjauksen pii-

riin. Bonum Pankki Oyj toimii POP Pankkien kes-

kusluottolaitoksena ja se harjoittaa myös muuta

pankkitoimintaa kuin keskusluottolaitostoimintaa.

1.4 Kiinnitysluottopankki POP

Asuntoluottopankki Oyj

POP Asuntoluottopankki Oyj on POP Pankki-

keskus osk:n jäsenluottolaitos ja tytäryhtiö. POP

Asuntoluottopankki Oyj:llä on kiinnitysluottopank-

kitoimilupa. POP Asuntoluottopankki Oyj kuuluu

jäsenluottolaitoksena ja POP Pankkikeskus osk:n

tytäryhtiönä sekä keskusyhteisön jäsenluottolai-

tosten piiriin, että konserniohjauksen piiriin. POP

Asuntoluottopankki toimii POP Pankkien kiinni-

tysluottopankkina ja sen tehtävänä on vastata

Bonum Pankki Oyj:n kanssa POP Pankkien yh-

teenliittymän varainhankinnasta laskemalla liik-

keeseen vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja.

1.5 Muut yhteenliittymän yhteisöt

Muita yhteenliittymään kuuluvia yhteisöjä ovat

jäsenosuuspankkien ja keskusyhteisön konso-

lidointiryhmiin kuuluvat yhtiöt, jotka ovat pää-

asiassa kiinteistöyhtiöitä. Lisäksi yhteenliitty-

mään kuuluvat luottolaitokset, rahoituslaitok-

set ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä

mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 137

2. POP Pankkien yhteenliittymän

keskusyhteisön hallintoelimet

2.1 POP Pankkikeskus osk:n osuuskunnan

kokous

POP Pankkikeskus osk:n ylin päättävä elin on

osuuskunnan kokous. Osuuskunnan kokous vah-

vistaa keskusyhteisön säännöt, tilinpäätöksen ja

taseen sekä valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja

tilintarkastajan. Hallintoneuvostoon on valittava

yksi jäsen jokaisesta jäsenluottolaitoksesta, ei

kuitenkaan jäsenluottolaitoksena toimivasta kes-

kusyhteisön tytäryhtiöstä.

2.2 POP Pankkikeskus osk:n hallintoneuvosto

POP Pankkikeskus osk:n hallintoneuvoston keskei-

nen tehtävä on valvoa, että keskusyhteisön toimin-

taa hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti lain,

sääntöjen sekä jäsenten edun mukaisesti ja että

vahvistettuja ohjeita ja osuuskunnan kokouksen

päätöksiä noudatetaan. Hallintoneuvosto antaa

hallitukselle lausunnon POP Pankki -ryhmän stra-

tegiasta, osuuskunnan kevätkokoukselle lausunnon

POP Pankkikeskus osk:n tilinpäätöksestä, konser-

nitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä

käsittelee muut hallituksen esittämät asiat.

Hallintoneuvosto valitsee ja vapauttaa hallituksen

jäsenet, toimitusjohtajan ja nimittää toimitusjohta-

jan sijaisen sekä päättää hallituksen palkkioista.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan työ- ja

nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallintoneu-

voston ja hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja

tämän sijaisen nimittämistä sekä palkkoja ja palk-

kioita koskevia asioita. Hallintoneuvosto valitsee

keskuudestaan tarkastusvaliokunnan osaltaan hoi-

tamaan hallintoneuvostolle kuuluvaa valvontateh-

tävää.

2.3 POP Pankkikeskus osk:n hallitus

Keskusyhteisön hallitus johtaa keskusyhteisöä

ammattitaitoisesti terveiden ja varovaisten liike-

periaatteiden mukaisesti. Hallitus vastaa keskus-

yhteisön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta ja

luotettavasta järjestämisestä.

Keskusyhteisön hallitus vahvistaa POP Pankki

-ryhmän strategian hallintoneuvostoa kuultuaan.

Hallitus vahvistaa liiketoimintasuunnitelmien pe-

rusteella yhteenliittymän riskinottotason ja riski-

nottohalukkuuden sekä hyväksyy suunnitelman

riskinottotasoon suhteutetun vakavaraisuuden yl-

läpitämisestä. Hallitus asettaa tavoitetason, jolla

vakavaraisuus halutaan pitää sekä vahvistaa riski-

proﬁilin edellyttämän pääomatason ja -rakenteen.

Hallituksen tehtävä on myös vastata ennakoivasta

pääomasuunnittelusta sekä vakavaraisuuden hal-

linnan ja ennakoivan pääomasuunnittelun sovit-

tamisesta osaksi luotettavaa hallintoa ja muuta

ohjausta. Hallitus arvioi vakavaraisuuden hallinnan

tarkoituksenmukaisuutta, kattavuutta ja luotetta-

vuutta, ja vahvistaa yhteenliittymän vakavaraisuu-

den hallintasuunnitelman vuosittain.

Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmän riittä-

vyydestä yhteenliittymätasolla. Hallituksen tehtä-

vänä on ohjata yhteenliittymän toimintaa ja antaa

siihen kuuluville jäsenluottolaitoksille Yhteenliitty-

mälain 17 §:n mukaisia sitovia ohjeita niiden mak-

suvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi

niiden riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta

ja sisäisestä valvonnasta. Hallitus valvoo, että yh-

teenliittymään kuuluvat yritykset toimivat lakien,

asetusten, viranomaisten antamien määräysten ja

ohjeiden, sääntöjensä sekä yhteenliittymän sito-

vien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi hallituksen tehtä-

vänä on valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallin-

nan toimivuutta ja riittävyyttä, hyväksyä riskien-

hallinnan periaatteet ja ohjeet sekä riskilajikohtai-

set strategiat.

Hallituksen jäsenehdokkaiden luotettavuus-, sopi-

vuus- ja pätevyysarviointi tehdään ennalta määri-

teltyjä ja neutraaleja perusteita noudattaen. Halli-

tuksen kokoonpanon monimuotoisuudella tavoitel-

laan optimaalista kykyä kehittää ja hoitaa kesku-

syhteisön ja yhteenliittymän tehokkuutta, kilpailu-

kykyä ja riskienhallintaa. Hallituksen kokoonpanoa

suunniteltaessa huolehditaan siitä, että tarpeel-

linen osaaminen on kulloinkin edustettuna. Myös

alueellinen edustavuus on osa monimuotoisuuden

arviointia. Sukupuolten tasapuolinen edustus halli-

tuksessa on yksi monimuotoisuuden tärkeä ulottu-

vuus. Hallitus hyväksyy tavoitteen sukupuolten ta-

sapuolisesta edustuksesta sekä laatii toimintaperi-

aatteet, joilla tavoite saavutetaan ja ylläpidetään.

Hallitus arvioi vuosittain työskentelyään ja sen

kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, kokemusta

ja kollektiivista sopivuuttaan sekä uusien jäsenten

tehtävänkuvia.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 138

Hallituksen jäsenillä tulee olla edellytykset tehtä-

vän menestykselliseen hoitamiseen ja riittävästi

aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenellä

ja toimivaan johtoon kuuluvalla tulee olla yhteen-

liittymän liiketoiminnasta, siihen liittyvistä keskei-

sistä riskeistä sekä johtamisesta riittävä osaami-

nen.

Hallituksen jäsenistä vähintään puolet on valit-

tava henkilöistä, jotka ovat työ- tai toimisuh-

teessa yhteenliittymään kuuluvaan jäsenluottolai-

tokseen.

Hallituksen jäsenen tulee olla luotettava ja hyvä-

maineinen henkilö. Hallituksen jäseneksi valitta-

vien luotettavuus, sopivuus ja ammattitaito sel-

vitetään valinnan yhteydessä sekä säännöllisin

väliajoin tämän jälkeen. Keskusyhteisön hallitus on

määritellyt hallituksen jäsenen hallituksen jäse-

nyyksien enimmäislukumäärän. Hallituksen jäse-

nillä voi olla enintään neljä muuta hallituksen jä-

senyyttä. Hallituksen jäsenyyksiä laskettaessa ei

oteta huomioon POP Pankki -ryhmän sisällä olevia

tai ryhmän yhteistyösuhteisiin liittyviä hallituksen

jäsenyyksiä eikä kuulumisia sellaisten yhteisöjen

hallintoelimiin, joilla ei ole kaupallisia tarkoituksia,

kuten voittoa tavoittelemattomat tai hyvänteke-

väisyysjärjestöt sekä asunto-osakeyhtiöt.

2.4 POP Pankkikeskus osk:n toimitusjohtaja

Keskusyhteisöllä on toimitusjohtaja, jonka teh-

tävänä on vastata keskusyhteisön päivittäisestä

johtamisesta ja hallinnosta hallituksen antamien

ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtaja valmistelee hallitukselle esitet-

tävät asiat ja avustaa hallitusta hallintoneuvos-

tolle ja osuuskunnan kokoukselle esitettävien

asioiden valmistelussa. Mahdollisiin sivutoimiin

toimitusjohtajalla on oltava hallituksen erikseen

myöntämä suostumus.

3. POP Pankkien yhteenliittymän ohjaus

sekä riskienhallinta

POP Pankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä

toimivalla POP Pankkikeskus osk:lla on Yhteen-

liittymälain mukaisesti velvollisuus valvoa jäsen-

luottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden

maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaami-

seksi sitovia ohjeita riskienhallinnasta, luotetta-

vasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä

antaa ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaattei-

den noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn

tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö voi li-

säksi säännöissään määrätyllä tavalla vahvistaa

jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita

noudatettaviksi näiden yhteenliittymän kannalta

merkittävässä toiminnassa.

Keskusyhteisö valvoo, että yhteenliittymään

kuuluvat yhteisöt noudattavat toiminnassaan

lakeja, asetuksia, viranomaisten antamia ohjeita

ja määräyksiä, omia sääntöjään sekä ryhmän si-

säisiä sitovia ohjeita.

Keskusyhteisö antaa jäsenluottolaitoksille oh-

jeita ja puuttuu tarvittaessa jäsenluottolaitok-

sen toimintaan erikseen sovittujen periaatteiden

ja menettelytapojen mukaisesti. Keskusyhtei-

sön hallitus päättää tarvittavien ohjauskeinojen

käytöstä.

Jäsenluottolaitokset ottavat, jäsenluottolaitoksia

sitovien liiketoiminnan ohjausrajojen asettamissa

rajoissa, itsenäisesti liiketoimintaan kuuluvat ris-

kinsä ja ovat vastuussa omasta vakavaraisuudes-

taan. Yhteenliittymään kuuluva jäsenluottolaitos

ei saa ottaa toiminnassaan niin suurta riskiä, että

siitä aiheutuu olennaista vaaraa yhteenliittymään

kuuluvien yhteisöjen yhdistellylle vakavaraisuu-

delle tai maksuvalmiudelle.

POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvien yhteisö-

jen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakas-

riskejä valvotaan konsolidoidusti yhteenliittymän

tasolla Yhteenliittymälain mukaisesti. Yhteenliitty-

mään kuuluvilla yhteisöillä on oltava omia varoja

yhteensä vähintään määrä, joka riittää kattamaan

yhteenliittymään kuuluvien yritysten yhdistellyt,

Luottolaitoslaissa tarkemmin määritellyt riskit. Yh-

teenliittymään kuuluvien yhteisöjen omien varojen

yhdistellyn määrän on lisäksi oltava riittävä suh-

teessa yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen yh-

disteltyihin asiakasriskeihin ja yhdisteltyihin huo-

mattaviin omistusosuuksiin.

Keskusyhteisöllä on yhteenliittymän tehokkaan

riskienhallinnan mahdollistava luotettava hallinto

sekä yhteenliittymän toimintaan nähden riittävä

sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjes-

telmät.

Yhteenliittymälain mukaan Finanssivalvonta voi

antaa keskusyhteisölle luvan päättää tietty-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 139

jen

vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta koske-

vien poikkeusten myöntämisestä jäsenluottolai-

toksilleen. Tilinpäätöshetkellä keskusyhteisö on

vapauttanut jäsenluottolaitokset omien varojen

vaateesta ryhmän sisäisille erille, suurten vas-

tapuolten rajoituksista keskusluottolaitoksen ja

jäsenluottolaitosten välillä, sisäisten erien sisäl-

lyttämisestä vastuiden määrään vähimmäisoma-

varaisuusastetta laskettaessa sekä maksuval-

miusvaatimuksesta ja pysyvän varainhankinnan

vaateesta (NSFR). Bonum Pankki Oyj vastaa yh-

teenliittymässä maksuvalmius- ja pysyvän va-

rainhankinnan vaatimuksen täyttymisestä.

POP Pankkien yhteenliittymän riskienhallinnassa

noudatettavat periaatteet on kuvattu tarkemmin

liitteessä 4.

4. POP Pankkien yhteenliittymään

liittyminen ja siitä eroaminen

POP Pankkien yhteenliittymän keskusyhteisön

jäseninä voivat olla luottolaitokset, joiden sään-

nöt tai yhtiöjärjestys vastaavat Yhteenliittymä-

lain säännöksiä ja joiden säännöt tai yhtiöjärjes-

tyksen keskusyhteisö on hyväksynyt. Jäseneksi

ottamisesta päättää keskusyhteisön hallintoneu-

vosto kirjallisen hakemuksen perusteella.

Jäsenluottolaitoksella on oikeus erota keskusyh-

teisön jäsenyydestä keskusyhteisön sääntöjen,

Osuuskuntalain ja Yhteenliittymälain säännös-

ten mukaisesti ja niiden asettamien edellytysten

täyttyessä. Yhteenliittymään kuuluvien yritysten

omien varojen yhdistellyn määrän on jäsenluotto-

laitoksen eroamisesta huolimatta säilyttävä Yh-

teenliittymälain edellyttämällä tasolla.

Jäsenluottolaitos voidaan erottaa keskusyhtei-

sön jäsenyydestä keskusyhteisön sääntöjen ja

Osuuskuntalain mukaisesti, jos jäsenluottolai-

tos on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan vel-

vollisuutensa. Lisäksi jäsenluottolaitos voidaan

erottaa keskusyhteisön jäsenyydestä, jos tämä

on hallintoneuvoston antamasta varoituksesta

huolimatta laiminlyönyt keskusyhteisön Yhteen-

liittymälain 17 §:n nojalla antamien ohjeiden nou-

dattamisen tavalla, joka merkittävästi vaarantaa

yhtenäisen maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden

hallintaa taikka tilinpäätöksen laatimista koske-

vien periaatteiden soveltamisen tai niiden nou-

dattamisen valvonnan yhteenliittymässä. Jäsen-

luottolaitos voidaan erottaa myös silloin, jos jä-

senluottolaitos on muutoin toiminut olennaisesti

keskusyhteisön vahvistamien yhteenliittymän

yleisten toimintaperiaatteiden, keskusyhteisön tai

POP Pankki -ryhmän etujen vastaisesti. Jäsen-

luottolaitoksen erottamisesta päättää hallinto-

neuvoston esityksestä keskusyhteisön osuuskun-

nan kokous.

Mitä Yhteenliittymälaissa säädetään jäsenluot-

tolaitoksen maksuvelvollisuudesta, sovelletaan

myös luottolaitokseen, joka on eronnut tai ero-

tettu keskusyhteisön jäsenyydestä, jos sen kalen-

terivuoden päättymisestä, jolloin jäsenluottolai-

tos on eronnut tai erotettu, on kulunut vähemmän

kuin viisi vuotta silloin, kun maksuvelvollisuutta

koskeva vaatimus esitetään jäsenluottolaitok-

selle.

5. Keskusyhteisön maksuvelvollisuus ja

jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu

POP Pankkien yhteenliittymän keskusyhteisö

vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja si-

toumuksista Yhteenliittymälain mukaisesti. Kes-

kusyhteisö on velvollinen suorittamaan Yhteen-

liittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluotto-

laitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluotto-

laitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö

vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita

ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen va-

roista.

Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suoritta-

maan Yhteenliittymälaissa säädetyin perustein

keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka kes-

kusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluot-

tolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluot-

tolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä

velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta

velalliseltaan. Jäsenluottolaitoksella on lisäksi

keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa

Osuuskuntalaissa tarkoitettu rajaton lisämaksu-

velvollisuus keskusyhteisön veloista.

Jäsenluottolaitoksen vastuu määrästä, jonka

keskusyhteisö on jonkin jäsenluottolaitoksen

puolesta tämän velkojalle suorittanut, jakautuu

jäsenluottolaitosten kesken niiden viimeksi vah-

vistettujen taseiden loppusumman mukaisessa

suhteessa. Jäsenluottolaitokselta toisen jäsen-

luottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi käy-

tettäviin tukitoimiin perittävien maksujen vuo-

tuinen yhteenlaskettu määrä saa kunakin tili-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 140

kautena olla yhteensä enintään 0,5 prosenttia

kunkin jäsenluottolaitoksen viimeksi vahvistetun

taseen loppusummasta.

6. POP Pankkien yhteenliittymän valvonta

Finanssivalvonta valvoo Yhteenliittymälain mu-

kaisesti keskusyhteisöä. Jäsenluottolaitoksia

valvovat Finanssivalvonta ja keskusyhteisö. Yh-

teenliittymän kriisinratkaisusta vastaavana vi-

ranomaisena toimii Rahoitusvakausvirasto.

Finanssivalvonta valvoo, että keskusyhteisö oh-

jaa ja valvoo jäsenluottolaitosten toimintaa Yh-

teenliittymälain säännösten mukaisesti ja että

yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt täyttävät

niille laissa asetetut vaatimukset.

Keskusyhteisö valvoo, että yhteenliittymään

kuuluvat yritykset toimivat rahoitusmarkkinoita

koskevien lakien, asetusten, viranomaisten anta-

mien määräysten, sääntöjensä ja yhtiöjärjestys-

tensä sekä keskusyhteisön Yhteenliittymälain 17

§:n nojalla antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi

keskusyhteisö valvoo yhteenliittymään kuuluvien

yritysten taloudellista asemaa.

Yhteenliittymän keskusyhteisön sisäisen tar-

kastuksen yksikkö vastaa sisäisen tarkastuksen

järjestämisestä keskusyhteisössä ja jäsenluotto-

laitoksissa sekä ohjaa sisäisen tarkastuksen jär-

jestämistä muissa yhteenliittymään kuuluvissa

yrityksissä.

7. Talletussuojarahaston ja sijoittajien

korvausrahaston suoja

Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön

mukaan POP Pankkien yhteenliittymään kuu-

luvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan

osalta yhtenä pankkina.

Talletussuojarahaston varoista korvataan tallet-

tajan saamiset POP Pankkien yhteenliittymään

kuuluvilta talletuspankeilta yhteensä enintään

100 tuhanteen euroon asti. Rahoitusvakausvi-

rasto hallinnoi talletussuojarahastoa ja hoitaa

talletussuojaan liittyviä tehtäviä.

Myös sijoittajien korvausrahastoa koskevan lain-

säädännön mukaan POP Pankkien yhteenliit-

tymää pidetään korvaussuojan osalta yhtenä

pankkina. Korvaussuojarahaston varoista korva-

taan sijoittajan saamiset POP Pankkien yhteen-

liittymään kuuluvilta yhteisöiltä yhteensä enin-

tään 20 tuhanteen euroon saakka.

8. POP Pankki -ryhmän tilinpäätös ja

tilintarkastus

Yhteenliittymälain mukaan POP Pankki -ryhmän

tilinpäätös on laadittava noudattaen Kirjanpito-

laissa tarkoitettuja kansainvälisiä tilinpäätöss-

tandardeja (IFRS). Näiden standardien mukaan

tilinpäätökseen on yhdisteltävä myös muut POP

Pankki -ryhmään kuuluvat merkittävät yhteisöt.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on esitetty

liitteessä 2 POP Pankki -ryhmän IFRS-tilinpää-

töksen laatimisperiaatteet.

Yhteenliittymälain mukaisesti keskusyhteisöllä

on velvollisuus antaa jäsenluottolaitoksille oh-

jeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden nou-

dattamiseksi POP Pankki-ryhmän tilinpäätöksen

laatimisessa. Jäsenluottolaitoksilla on velvolli-

suus antaa keskusyhteisölle POP Pankki-ryh-

män tilinpäätöksen yhdistelyä varten tarpeelliset

tiedot.

Keskusyhteisöllä on yksi tilintarkastaja, jonka

tulee olla KHT-tilintarkastusyhteisö. Tilintarkas-

tajan valitsee osuuskunnan kokous. Tilintarkas-

tajan toimikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastaja

tarkastaa myös Yhteenliittymälaissa tarkoitetun

yhdistellyn tilinpäätöksen. Keskusyhteisöllä ja

sen tilintarkastajilla on oikeus saada POP Pankki

-ryhmän yhdistellyn tilinpäätöksen tarkasta-

mista varten jäljennös jäsenluottolaitoksen tilin-

tarkastusta koskevista asiakirjoista.

Jäsenluottolaitoksella ei ole velvollisuutta jul-

kistaa Luottolaitoslain 12 luvun 12 §:n mukaista

osavuosikatsausta eikä EU:n Vakavaraisuus-

asetuksen mukaisia, vakavaraisuutta koskevia

tietoja (ns. Pilari III -vakavaraisuustiedot). POP

Pankki -ryhmä toimittaa yhteenliittymän EU:n

vakavaraisuusasetuksen mukaiset Pilari III -tie-

dot Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV), joka

julkistaa ne keskitetyssä tiedonsaantiportaalissa

(Pillar 3 data hub). Linkki palveluun julkaistaan

POP Pankki -ryhmän internet-sivuilla.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 141

9. Palkitseminen

Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä pää-

töksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menet-

telytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön

palkitsemisessa.

Palkitseminen jakautuu kiinteään ja muuttuvaan

palkanosaan. Kiinteällä palkanosalla tarkoitetaan

tiettyyn ajanjaksoon sidottua palkkaa ja muuttu-

valla palkanosalla palkkionsaajan suoritukseen tai

taloudellisiin tekijöihin sidottua palkkiota.

Muuttuva palkanosa käsittää sekä lyhyen että

pitkän aikavälin palkitsemisen. Lyhyen aikavälin

palkitsemisessa ansaintajakso on kalenterivuosi ja

palkkio maksetaan rahana.

POP Pankki -ryhmässä muuttuva palkitseminen on

yrityskohtaista. POP Pankki -ryhmässä ei ole käy-

tössä yhtenäistä palkitsemisjärjestelmää. Palkit-

semisjärjestelmät ovat kunkin jäsenluottolaitoksen

tai yrityksen liiketoimintastrategian, tavoitteiden

ja arvojen mukaisia ja vastaavat yrityksen pitkän

aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmät ovat so-

pusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan

ja riskinkantokyvyn kanssa. Palkitseminen ei kan-

nusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittäisi jä-

senluottolaitoksen tai yrityksen riskinkantokyvyn

perusteella määritellyn tai muuten kestävän riski-

tason.

Jäsenluottolaitoskohtaiset ja yrityskohtaiset pal-

kitsemisjärjestelmät perustuvat EU-lainsäädän-

töön, kansalliseen lainsäädäntöön sekä Finanssi-

valvonnan ja Euroopan pankkiviranomaisen mää-

räyksiin ja ohjeisiin sekä kannanottoihin.

Päätettäessä jäsenluottolaitosten toimivan johdon

ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmästä noudate-

taan POP Pankkien yhteenliittymässä Luottolaito-

slakia.

Palkitsemisperiaatteet jäsenluottolaitoksissa vah-

vistaa kunkin jäsenluottolaitoksen hallitus, joka

myös seuraa ja valvoo palkitsemisjärjestelmien

noudattamista ja arvioi säännöllisesti sen toimi-

vuutta. Toimiva johto vastaa palkitsemisen toteut-

tamisesta vahvistettujen palkitsemisperiaatteiden

mukaisesti. POP Pankkien yhteenliittymässä ei ole

palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten yh-

teistä palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu

tarpeelliseksi, koska jokainen yhteenliittymään

kuuluva yhteisö päättää palkitsemisesta itsenäi-

sesti.

Yhteenliittymän sisäinen tarkastus tekee yhteen-

liittymän palkitsemisjärjestelmistä ja -käytän-

nöistä keskitetyn, riippumattoman arvioinnin ker-

ran vuodessa. Sisäinen tarkastus raportoi arvi-

oinnin yhteenvedon keskusyhteisön hallitukselle

vuosittain.

Liiketoiminnasta riippumattomien valvontatoimin-

tojen palkitseminen ei ole POP Pankkien yhteen-

liittymässä riippuvainen valvottavan liiketoiminta-

yksikön tuloksesta.

Niissä jäsenluottolaitoksissa, joissa muuttuva pal-

kitseminen on käytössä, on erilaisia palkitsemis-

järjestelmiä. Järjestelmät eroavat toisistaan mm.

niiden piiriin kuuluvan henkilöstön osalta, palkkion

määrän ja palkitsemisen kriteerien osalta.

Jäsenluottolaitos voi päättää muuttuvien palkki-

oiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai

osittain hallituksen päätöksellä, esimerkiksi siinä

tapauksessa, että jäsenluottolaitoksen vakavarai-

suus on alittanut sille määritellyn tason.

Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun

vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palve-

lussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamispe-

rusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäon-

nistuneen suorituksen palkitsemiseen. Muuttuvien

palkkioiden maksamisesta on säädetty Luottolai-

toslaissa.

Mikäli palkkionsaajan muuttuva palkkio ylittää

ansaintajaksolla 50 000 euroa ja palkkio vastaa

yli kolmasosaa kyseisen palkkionsaajan palkitse-

misen vuotuisesta kokonaismäärästä, noudate-

taan Luottolaitoslain 8 luvun 11 ja 12 §:ää muuttu-

vien palkkioiden lykkäämisestä ja maksamisesta

muuna kuin käteisenä.

POP Pankkien yhteenliittymässä on tunnistettu

merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vai-

kuttaa yhteenliittymän tai jäsenluottolaitoksen

riskiproﬁiliin tai toiminnallaan aiheuttaa yhteen-

liittymälle tai jäsenluottolaitokselle merkittävää

taloudellista riskiä. Riskiproﬁiliin vaikuttavaan

henkilöryhmään kuuluvat yhteenliittymässä mm.

jäsenluottolaitosten, keskusyhteisön ja muiden

yhtiöiden toimitusjohtajat ja muut toiminnan joh-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 142

tamiseen ja päätöksentekoon osallistuvat henki-

löt, muut henkilöt, joiden toiminnalla on olennainen

vaikutus riskiasemaan sekä liiketoiminnasta riip-

pumattomien toimintojen henkilöt. Jokainen ryh-

män yhteisö vastaa omalta osaltaan tietojen oi-

keellisuudesta ja ajantasaisuudesta.

Jäsenluottolaitokset julkaisevat internet -sivus-

toillaan selostuksen palkitsemista koskevien Luot-

tolaitoslain säännösten noudattamisesta. Tili-

kaudelle kohdistuvat palkat ja palkkiot esitetään

POP Pankki -ryhmän tilinpäätöksen liitteessä 11.

EU:n Vakavaraisuusasetuksen N:o 876/2019 artik-

lan 450 edellyttämät tiedot POP Pankki -ryhmän

riskiasemaan vaikuttavien henkilöiden palkitse-

misesta toimitetaan osana Pilari III tietoja Euroo-

pan pankkiviranomaiselle (EPV), joka julkistaa ne

keskitetyssä tiedonsaantiportaalissa (Pillar 3 data

hub). Linkki palveluun julkaistaan POP Pankki -ryh-

män internet-sivuilla.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 143

LIITE 4 RISKIENHALLINTA POP PANKKI RYHMÄSSÄ

1. Pankkitoiminnan riskienhallinnan ja

vakavaraisuuden hallinnan tavoitteet ja

periaatteet

Riskienhallinnan strategisina tavoitteina on var-

mistaa POP Pankki -ryhmän riskinkantokyky

kaikissa olosuhteissa, pitää yhteenliittymän ja

siihen kuuluvien pankkien riskinotto maltillisena

suhteessa riskinkantokykyyn ja varmistaa si-

ten toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muo-

dostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen

suhteutetusta riskienhallinnasta sekä kannat-

tavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä

vakavaraisuudesta. Riskienhallinnan prosessin

tavoitteena on varmistaa, että kaikki merkittä-

vät liiketoiminnasta aiheutuvat riskit tunniste-

taan, arvioidaan, mitataan ja että niitä valvotaan

säännöllisesti ja että ne ovat oikeassa suhteessa

yhteenliittymän ja yksittäisen jäsenluottolaitok-

sen riskinkantokykyyn.

Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on var-

mistaa pääomien riittävä määrä, laatu ja niiden

tehokas käyttö. Pääomilla katetaan yhteenliit-

tymän liiketoimintastrategiasta ja -suunnitel-

masta aiheutuvat olennaiset riskit ja turvataan

yhteenliittymän häiriötön toiminta odottamatto-

mien tappioiden varalta. Tavoitteeseen pyritään

dokumentoidulla ja systemaattisella vakavarai-

suuden hallintaprosessilla, joka kytkeytyy kiinte-

ästi yhteenliittymän ja jäsenluottolaitosten stra-

tegiaprosessiin ja liiketoiminnan suunnitteluun

sekä johtamiseen.

Keskusyhteisö vastaa ryhmän riskien- ja vaka-

varaisuudenhallinnasta sekä riskienhallintajär-

jestelmän riittävyydestä ja ajanmukaisuudesta.

Keskusyhteisö antaa ryhmään kuuluville yhtei-

söille ohjeita riskienhallinnan toteuttamiseksi ja

valvoo, että ne toimivat viranomaissäännösten,

omien sääntöjensä, keskusyhteisön antamien

ohjeiden ja asianmukaisten ja eettisesti hyväk-

syttävien menettelytapojen mukaisesti. Yhteen-

liittymän jäsenluottolaitokset ottavat, niitä si-

tovien liiketoiminnan limiittien puitteissa, liike-

toimintaan kuuluvat riskinsä ja ovat vastuussa

omasta vakavaraisuudestaan. Yhteenliittymään

kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuval-

miutta ja asiakasriskejä valvotaan sekä yksit-

täisen jäsenluottolaitoksen tasolla että konsoli-

doidusti yhteenliittymän tasolla. Riskienhallinnan

liittyvien limiittien ja toimintaperiaatteiden rik-

komiseen puututaan sovittujen toimintamallien

mukaisesti.

Riskienhallintaa ja vakavaraisuuden hallintaa

säätelevät EU-lainsäädäntö, Laki luottolaitos-

toiminnasta 610/2014 (jäljempänä Luottolaito-

slaki), Laki talletuspankkien yhteenliittymästä

24.6.2010/599 (jäljempänä Yhteenliittymälaki)

sekä Finanssivalvonnan ja Euroopan pankkivi-

ranomaisen standardit, määräykset ja ohjeet.

Yhteenliittymän olennaisimmat riskit ovat

luotto-, likviditeetti- ja markkinariski sekä ope-

ratiivinen riski. Luottoasiakkaiden maksukyvyn

huolellisen selvittämisen lisäksi luottoriskin vä-

hentämismenetelmänä käytetään hajautusta ja

vakuuksia. Likviditeettiriskin vähentämismene-

telmänä käytetään riittävän likviditeettipuskurin

ylläpitoa ja rahoituksen hajauttamista sekä ajal-

lisesti että vastapuolittain. Markkinariskin tär-

keimpiä alalajeja ovat rahoitustaseen korkoriski

ja sijoitustoiminnan riskit. Korkoriskin vähentä-

mismenetelmänä käytetään tasesuunnittelua

sekä korkojohdannaisia. Sijoitustoiminnan ris-

kiä vähennetään hajautuksella sekä sijoitusten

vastapuoli- ja allokaatiolimiiteillä. Operatiivista

riskiä hallitaan selkeillä prosesseilla sekä henki-

löstön koulutuksella, ohjeistuksella ja valvonta-

mekanismeilla.

Yhteenliittymä kohdistaa strategiansa mukai-

sesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan

vähäriskiseen osaan. Yhteenliittymässä ei ole

sen taloudelliseen kantokykyyn nähden ylisuuria

asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä.

Riskien valvontatoiminto raportoi keskusyhteisön

hallitukselle säännöllisesti tietoa yhteenliitty-

män sekä jäsenluottolaitosten riskeistä ja niiden

tasoista. Riskien raportointiin ja seurantaan tar-

koitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät

riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen

huomioon yhteenliittymän toiminnan luonteen

ja laajuuden. Yhteenliittymän luotettava hallinto,

sisäinen valvonta ja riskien valvonta ovat lain-

säädännön ja viranomaismääräysten vaatimus-

ten mukaisia.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 144

Riskienhallinta kuuluu olennaisena osana yh-

teenliittymän sisäiseen valvontaan. Sisäisellä

valvonnalla seurataan, että organisaatio toimii

säännösten mukaisesti, hallitsee riskejä katta-

vasti ja toimii tehokkaasti ja luotettavasti. Li-

säksi sisäisen valvonnan tarkoituksena on var-

mistaa, että yhteenliittymässä eri tasoille asete-

tut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan annet-

tuja ohjeita noudattaen.

2. Riskienhallinnan ja vakavaraisuuden

hallinnan organisointi

Hallintoneuvoston ja hallituksen asemaa yhteen-

liittymän riskienhallinnassa on kuvattu liitteessä

3 Hallinto- ja ohjausjärjestelmät.

2.1 Toimiva johto

Keskusyhteisön toimiva johto vastaa vakavarai-

suuden hallinnan sekä riskienhallinnan käytän-

nön toteutuksesta, jatkuvasta seurannasta ja

valvonnasta sekä raportoinnista yhteenliittymän

hallitukselle. Toimiva johto myös huolehtii siitä,

että riskienhallintaan liittyvät vastuut, valtuudet,

prosessit ja raportointisuhteet on selkeästi mää-

ritetty ja riittävästi kuvattu ja että työntekijät

tuntevat työtehtäviensä edellyttämässä laajuu-

dessa riskienhallinnan kokonaisuuden, siihen liit-

tyvät prosessit ja menetelmät.

2.2 Riskien valvontatoiminto

Keskusyhteisön riippumattoman riskien valvon-

tatoiminnon tehtävänä on valvoa jäsenluottolai-

tosten riskejä ja vakavaraisuutta. Sen tehtävänä

on muodostaa kokonaisvaltainen näkemys yh-

teenliittymän ja jäsenluottolaitosten liiketoimin-

nan sisältämistä riskeistä, kehittää riskienhallin-

nan menetelmiä ja toimintatapoja riskien tun-

nistamiseen, mittaamiseen ja valvontaan sekä

koordinoida ja kehittää vakavaraisuuden hallin-

taprosessia riskienvalvontaa ja raportointia.

Riskien valvontatoiminto valmistelee ohjeita

keskusyhteisön hallituksen päätettäväksi. Se

myös tukee, neuvoo ja kouluttaa jäsenluottolai-

toksia riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hal-

linnan järjestämisessä ja kehittämisessä. Riskien

valvontatoiminto seuraa jäsenluottolaitosten

riskipositioiden kehittymistä ja antaa palautetta

jäsenluottolaitoksille näistä sekä oman pääoman

riittävyydestä suhteessa riskipositioihin. Val-

vontatoiminnon tehtävänä on myös varmistaa,

että riskienmittausmenetelmät ovat asianmu-

kaisia, riittävän tarkkoja ja luotettavia, sekä val-

voa, että hallituksen hyväksymiä riskienhallinnan

ohjeita, liiketoiminnan ohjausrajoja ja riskistrate-

gioita noudatetaan.

Riskien valvontatoiminto antaa hallitukselle

säännöllisesti yhteenvedon riskien valvontatoi-

minnon toiminnasta ja sen tekemistä havain-

noista sekä riskitilanteesta. Riskien valvontatoi-

minto varmistaa, että kaikkien jäsenluottolai-

tosten liiketoiminnassaan ottamien merkittävien

riskien yhteisvaikutus tulokseen ja omiin varoihin

raportoidaan hallitukselle vakavaraisuuden hal-

lintaprosessin yhteydessä.

2.3 Compliance-toiminto

Compliance-toiminto valvoo, että yhteenliittymä

ja jäsenluottolaitokset noudattavat toimintaansa

säänteleviä lakeja, viranomaisten antamia ohjeita

ja määräyksiä, markkinoiden itsesääntelyä sekä

yhteenliittymän sisäisiä ohjeita. Compliance-toi-

minnon tehtävänä on myös pitää keskusyhteisön

ja jäsenluottolaitosten ylin ja toimiva johto tie-

toisina olennaisissa säännöksissä tapahtuvista

merkittävistä muutoksista ja niiden vaikutuksista.

Compliance-toiminto valmistelee toimintaohjeita

säännösten soveltamisesta.

Compliance-toiminto raportoi toiminnastaan sekä

tehdyistä havainnosta säännöllisesti keskusyh-

teisön toimivalle johdolle, hallitukselle sekä hallin-

toneuvoston tarkastusvaliokunnalle. Yhteenliitty-

mässä compliance-toiminto on keskitetty keskus-

yhteisöön kaikkien jäsenluottolaitosten osalta.

Compliance-riskiä hallitaan seuraamalla lainsää-

dännön kehitystä, ohjeistamalla, kouluttamalla ja

neuvomalla liiketoimintaa sääntelyn mukaisten

toimintatapojen noudattamisessa sekä valvomalla

menettelytapojen säännöstenmukaisuutta.

2.4 Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektii-

vista arviointi- ja varmistustoimintaa. Toiminnan

tavoitteena on tukea keskusyhteisön hallintoneu-

vostoa, hallitusta ja toimivaa johtoa tavoitteiden

saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lä-

hestymistavan organisaation valvonta-, johtamis-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 145

ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehok-

kuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Yhteenliittymän keskusyhteisön sisäisen tar-

kastuksen yksikkö vastaa sisäisen tarkastuksen

järjestämisestä keskusyhteisössä ja jäsenluotto-

laitoksissa sekä ohjaa sisäisen tarkastuksen jär-

jestämistä muissa yhteenliittymään kuuluvissa

yrityksissä. Sisäisen tarkastuksen yksikön toimin-

nasta vastaa tarkastusjohtaja. Sisäinen tarkastus

toimii toiminnallisesti keskusyhteisön hallituksen

ja hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa.

Keskusyhteisön hallitus vahvistaa sisäisen tarkas-

tuksen toimintaperiaatteet.

Sisäinen tarkastus arvioi valvontamenettelyi-

den riittävyyttä ja tehokkuutta koko yhteenliit-

tymässä. Sisäinen tarkastus raportoi vähintään

vuosittain keskusyhteisön hallitukselle sekä hal-

lintoneuvoston tarkastusvaliokunnalle keskeiset

tarkastushavaintonsa ja antamansa suositukset,

jotka liittyvät valvonnan järjestämiseen sekä sen

luotettavuuteen ja asianmukaisuuteen. Tarkastuk-

sessa esiin tulleet merkittävät poikkeamat tar-

kastushavaintojen osalta raportoidaan välittö-

mästi keskusyhteisön hallitukselle ja hallintoneu-

voston tarkastusvaliokunnille.

2.5 Jäsenluottolaitokset

Yhteenliittymän jäsenluottolaitoksina olevat jä-

senosuuspankit ja Bonum Pankki Oyj noudattavat

toiminnassaan keskusyhteisön määrittelemiä ris-

kienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan peri-

aatteita.

Keskusluottolaitosta lukuun ottamatta yhteen-

liittymän jäsenluottolaitokset toimivat strate-

giansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa.

Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella jäsen-

luottolaitokset kykenevät pitämään toimintaansa

sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun

nähden pieninä.

POP Pankeissa ylimpänä hallintoelimenä toimii

osuuskunnan kokous tai edustajisto, joka valitsee

hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto va-

litsee hallituksen jäsenet. Bonum Pankki Oyj:ssä

yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallinto-

neuvosto valitsee keskuudestaan tarkastustoimi-

kunnan, joka avustaa hallintoneuvostoa sen val-

vontavelvollisuuden toteuttamisessa.

Jäsenluottolaitoksen hallitus vahvistaa muun

muassa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kos-

kevat sisäiset ohjeet, liiketoiminnan tavoitteet, eri

riskilajeja koskevat riskilimiitit ja pääomasuunni-

telman sekä vakavaraisuuden hallintasuunnitel-

man. Lisäksi hallitus vastaa riskienhallinnan riit-

tävyydestä ja valvoo pankin liiketoimintaa, riski-

asemaa ja riskinkantokyvyn riittävyyttä. Vakava-

raisuuden hallintaprosessissaan jäsenluottolaitos

laatii muun muassa tulos-, kasvu- ja vakavarai-

suusennusteet. Ennusteiden perusteella jäsenluot-

tolaitos kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla

liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuus-

taso kyetään saavuttamaan.

Jäsenluottolaitoksen toimiva johto vastaa sisäi-

sen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuksesta ja

raportoi hallitukselle säännöllisesti jäsenluotto-

laitoksen liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja

riskitilanteesta.

Keskusyhteisön riippumaton riskien valvontatoi-

minto ja compliance-toiminto ohjaavat yhteen-

liittymän riskien valvontaa. Tämän lisäksi suurim-

missa jäsenluottolaitoksissa on oma riskien val-

vonnasta vastaava riippumaton henkilö, joka vas-

taa keskusyhteisön ohjeistaman riskien valvon-

nan toteutuksesta jäsenluottolaitoksessa. Muissa

jäsenluottolaitoksissa on toiminnosta vastaava

yhteyshenkilö.

Riskienhallinnan tehtäviä ja vastuunjakoa varten

on määritelty ensisijainen vastuu, valvontavas-

tuu ja arviointivastuu. Ensisijainen vastuu sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toimenpi-

teiden toteuttamisesta on liiketoiminnasta vas-

taavalla jäsenluottolaitoksella, joka vastaa myös

siitä, että riskienhallinnan ohjeita ja menettelyta-

poja noudatetaan.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 146

III PUOLUSTUSLINJA

II PUOLUSTUSLINJA I PUOLUSTUSLINJA

RISKIENHALLINNAN JA SISÄISEN VALVONNAN ORGANISOINTI

JÄSENLUOTTOLAITOKSET

• Päivittäinen riskienhallinta

• Esimiesvalvonta

• Ensijainen vastuu valvonnasta on jäsenluottolaitoksen toimivalla johdolla ja hallituksella

KESKUSYHTEISÖN RIIPPUMATON RISKIEN VALVONTA JA COMPLIANCE

• Valvonta

• Ohjeistus

• Tuki, prosessit, välineet

KESKUSYHTEISÖN SISÄINEN TARKASTUS

• Riippumaton valvonnan arviointi perustuen riskilähtöiseen tarkastustoimintaan

Keskusyhteisön riskienvalvontatoiminto valvoo

riskienhallinnan toteuttamista yhteenliittymässä

ja compliance-toiminto valvoo toiminnan säänte-

lynmukaisuutta. Keskusyhteisön yhteydessä toi-

miva sisäinen tarkastus toteuttaa riippumatonta

arviointi ja varmistustoimintaa valvontamenet-

telyjen riittävyyden ja tehokkuuden varmistami-

seksi.

3. Vakavaraisuuden hallinta

Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on var-

mistaa, että yhteenliittymällä ja siihen kuulu-

villa jäsenluottolaitoksilla on jatkuvasti riittävä

pääomapuskuri strategisten liiketoimintatavoit-

teidensa saavuttamiseksi ja niistä aiheutuvien

riskien kattamiseksi kaikissa olosuhteissa. Vaka-

varaisuusasemaa hallitaan yhteenliittymän kes-

kusyhteisön asettaman riskinottokehikon mukai-

sella riskinottohalukkuudella ja siihen liittyvillä

limiiteillä.

Vakavaraisuusaseman seuranta ja ohjaus on to-

teutettu asettamalla limiittejä sekä yhteenliitty-

män että jäsenluottolaitosten vakavaraisuudelle.

Vakavaraisuustavoitteet (limitit) asetetaan EU:n

vakavaraisuusasetuksen 575/2013 ja sitä uudis-

tavan asetuksen 2019/876 (jäljempänä vakava-

raisuusasetus) mukaiselle vakavaraisuussuhdelu-

vulle ja sisäiseen riskien arviointiin pohjautuvalle

taloudelliselle pääomavaatimukselle (nk. Pilari II,

sisäinen pääoma).

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 147

Osana vakavaraisuuden hallinnan prosessia pyri-

tään tunnistamaan kaikki olennaiset riskit ja arvi-

oimaan niiden suuruutta ja edellyttämiä pääoma-

vaateita. Yhteenliittymän jäsenluottolaitokset

laativat vuosittain omat pääomasuunnitelmansa

stressitesteineen yhdenmukaisilla keskusyhteisön

määrittelemillä työkaluilla ja periaatteilla yhteen-

liittymän keskusyhteisön valvonnassa. Jäsenluot-

tolaitosten suunnitelmien pohjalta laaditaan yh-

teenliittymän pääomasuunnitelma, joka sisältää

yhteenvedon yhteenliittymän pääomien ja riski-

positioiden kehittymisen erilaisissa skenaarioissa.

Prosessilla varmistetaan, että yhteenliittymän

kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokykytavoit-

teet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään joh-

donmukaisia. Pääomasuunnitelman ns. perusske-

naario muodostaa samalla perustan budjetoinnille

jäsenluottolaitoksille ja yhteenliittymälle.

Yhteenliittymän vakavaraisuusasemaa käsittele-

vät tunnusluvut, vakavaraisuusvaatimus ja va-

kavaraisuuslaskennan pääerät on esitetty tilin-

päätöksen toimintakertomuksessa. Kattavammat,

vakavaraisuusasetuksen kahdeksannen osan mu-

kaisesti julkistettavat Pilari III -tiedot toimitetaan

Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV), joka julkis-

taa ne keskitetyssä tiedonsaantiportaalissa (Pil-

lar 3 data hub). Linkki palveluun julkaistaan POP

Pankki -ryhmän internet-sivuilla.

3.1 Pilari I vakavaraisuus

POP Pankkien yhteenliittymän merkittävimmät

Pilari I -pääomavaateet muodostuvat kiinteistö-

vakuudellisista saamisista, saamisista yrityksiltä

ja vähittäissaamisista. Yhteenliittymässä sovelle-

taan vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin pää-

omavaateen laskentaan standardimenetelmää ja

operatiivisen riskin pääomavaateen laskentaan

perusmenetelmää. Yhteenliittymän jäsenluot-

tolaitoksilla ei ole kaupankäyntitoimintaa, joten

markkinariskin pääomavaade lasketaan perus-

menetelmällä ainoastaan valuuttapositiolle.

POP Pankkien yhteenliittymän omat varat muo-

dostuvat jäsenosuuksista, POP Osuuksista, ker-

tyneistä voittovaroista sekä rahastoista, joista

vähennetään vakavaraisuusasetuksen mukaiset

vähennyserät. Tilikauden voittoa ei lueta omiin

varoihin.

4. Pankkitoiminnan riskit

4.1 Luottoriski

Yhteenliittymän merkittävin riski on luotto- ja

vastapuoliriski. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä,

että vastapuoli ei täytä sopimuksen mukaisia

velvoitteitaan. Luottoriskin merkittävin lähde on

luotot, mutta luottoriskiä voi syntyä myös muun-

laisista saamisista, kuten saamistodistuksista

sekä erilaisista taseen ulkopuolisista sitoumuk-

sista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä

ja -limiiteistä sekä takauksista.

4.1.1 Luottoriskin hallinta

Keskusyhteisön hallitus ohjaa jäsenluottolaitos-

ten luottoriskin hallintaa, siinä käytettäviä mene-

telmiä sekä luottoriskin valvontaa ja raportointia.

Keskusyhteisön hallitus vahvistaa luottoriskistra-

tegian, jossa määritellään tavoiteriskitaso, riski-

noton linjauksia ja asiakasvalintaa sekä vakuuk-

sia koskevat periaatteet. Luottoriskien hallinnan

tavoitteena on rajoittaa vastuista syntyvien ris-

kien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväk-

syttävälle tasolle. Keskusyhteisön hallitus vahvis-

taa yhteenliittymätasolla luottosalkun asiakas-

ryhmä- ja toimialajakauman sekä luottosalkun

laadun seurannassa ja valvonnassa käytettävät

riskilimiitit sekä seurantarajat. Luottoriskistra-

tegiaa täydentävät luotonannon ja vakuuksien

toimintaohjeet luovat pohjan luottoriskin hallin-

taan jäsenluottolaitoksissa. Luottoriskistrategian

valmistelusta ja ylläpidosta vastaa keskusyhtei-

sön riskien valvontatoiminto. Luottoriskistrategia

päivitetään vähintään vuosittain tai aina yhteen-

liittymän toimintaympäristön, liiketoimintamallin,

sääntelyn tai viranomaisvaateiden olennaisesti

muuttuessa.

Jäsenluottolaitosten hallitukset hyväksyvät yh-

teenliittymän hallituksen hyväksymän luottoris-

kistrategian. Strategia yhdessä luotonannon ja

vakuuksien toimintaohjeiden kanssa määrittelee

enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaa luoto-

nannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimi-

aloittain ja luottokelpoisuusluokittain.

Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokel-

poisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton

myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten

täyttymiseen. Pääsääntönä on vähintään kah-

den päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset

tehdään kunkin jäsenluottolaitoksen hallituksen

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 148

vahvistamien päätösvaltuuksien puitteissa ja yh-

teenliittymässä noudatettavien periaatteiden ra-

joissa. Jäsenluottolaitos myöntää luottoja ja ta-

kauksia ensisijaisesti omalla toimialueellaan. Tällä

varmistetaan paikallinen, riittävän perusteellinen

asiakastuntemus.

Sitoumusten takaisinmaksun varmistamiseksi

vastuilla tulee pääsääntöisesti olla turvaavat va-

kuudet. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käy-

pään arvoon ja markkina-arvojen kehitystä seu-

rataan säännöllisesti sekä tilastollisia malleja että

hyvää toimialuetuntemusta hyödyntäen. Vakuuk-

sien arvostamisessa käytettävät vakuusarvos-

tuskertoimet ovat yhteenliittymässä yhdenmu-

kaiset kaikissa jäsenluottolaitoksissa.

Odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) las-

kenta on tärkeä osa luottoriskin hallintaa. Arvon-

alentumisten periaatteet ja odotettavissa olevien

luottotappioiden laskenta on määritelty tilinpää-

töksen laatimisperiaatteissa liitteessä 2. Lainoihin

ja saamisiin, taseen ulkopuolisiin eriin ja saamis-

todistuksiin kohdistuvat arvonalentumiset ja ti-

likauden aikana tapahtuneet muutokset on esi-

tetty liitteessä 16.

Jäsenluottolaitosten hallituksille raportoidaan

kuukausittain asiakasvastuista ja ongelmasaami-

sista. Raportointi sisältää mm. luottoriskin mää-

rän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toi-

mialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Riskien

valvontatoiminto raportoi keskusyhteisön halli-

tukselle luottoriskien kehityksestä, riskipositiosta,

järjestämättömistä saamisista, lainanhoitojous-

toista ja odotettavissa olevista luottotappioista

vähintään neljännesvuosittain.

Asiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu

hyvään asiakastuntemukseen, asiakkaan työ- ja

tulotietoihin, maksukyky- ja maksuvaralasken-

taan sekä luottoluokitusmalleihin. Henkilö- ja

yritysasiakkaat, joilla on olemassa olevia luotto-

vastuita, luokitellaan käyttäytymispisteytysmal-

lilla. Maatalousasiakkaat, joilla on olemassa olevia

luottovastuita, luokitellaan säännöllisesti luotto-

luokitusmallilla. Uudet luottoasiakkaat luokitel-

laan hakemuspisteytyksellä. Luokittelun tarkoi-

tuksena on jaotella asiakkaat riskin mukaisesti.

Yhteenliittymän vastuut on jaoteltu maksuky-

vyttömyyden todennäköisyyden (PD) mukaisesti

riskiluokkiin 1–8. Riskiluokka 1 kuvaa matalimman

riskin saatavia ja riskiluokka 8 korkeimman riskin

saatavia. Asiakas ja asiakkaan kaikki sopimuk-

set katsotaan olevan maksukyvyttömiä (riski-

luokka 8), mikäli jokin tilinpäätöksen laatimispe-

riaatteissa esitetty maksukyvyttömyyden kriteeri

toteutuu. Maksukyvyttömäksi luokitellut vastuut

luokitellaan IFRS 9-standardin mukaisesti vai-

heeseen 3 odotettavissa olevien luottotappioiden

laskennassa. Vastuut, joiden luottoriski on lisään-

tynyt merkittävästi, luokitellaan vaiheeseen 2.

Muut vastuut on luokiteltu vaiheeseen 1. Odotet-

tavissa olevien luottotappioiden laskennan peri-

aatteet on esitetty tarkemmin liitteessä 2.

Lainojen ja saamisten, saamistodistusten sekä

taseen ulkopuolisten erien bruttomäärä korkeim-

man riskin riskiluokassa 8 oli tilikauden lopussa

yhteensä 193 382 (162 408) tuhatta euroa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 149

Saamiset riskiluokittain ja vaiheittain

Saamiset asiakkailta riskiluokittain ja vaiheittain

Saamistodistukset riskiluokittain ja vaiheittain

Taseen ulkopuoliset sitoumukset riskiluokittain ja vaiheittain

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän ar-

von rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita 846 (1 010) tuhatta euroa, joista 84 tuhatta euroa lukeutuu

vaiheeseen 1, 30 tuhatta euroa vaiheeseen 2 ja 762 tuhatta euroa vaiheeseen 3.

(1 000 euroa)

Riskiluokka

PD-luku 31.12.2025

31.12.2024

Alaraja Yläraja Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä

1-4 0,00 1,50 3 664 538 13 314 - 3 677 852 3 514 675

5 1,50 5,00 765 995 18 890 - 784 885 786 421

6 5,00 25,00 140 641 64 320 - 204 961 258 710

7 25,00 100,00 549 59 872 - 60 422 81 595

8 100,00 100,00 - - 189 678 189 678 158 447

Bruttoarvo

4 571 723 156 396 189 678 4 917 798 4 799 847

ECL 6 502 3 948 44 174 54 624 56 227

Nettoarvo 4 565 221 152 448 145 504 4 863 173 4 743 620

(1 000 euroa)

Riskiluokka

PD-luku 31.12.2025

31.12.2024

Alaraja Yläraja Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä

1-4 0,00 1,50 551 260 31 - 551 291 562 290

5 1,50 5,00 1 632 - - 1 632 3 719

6 5,00 25,00 - - 10 10 1 205

7 25,00 100,00 - - - - 73

8 100,00 100,00 - - 1 128 1 128 300

Bruttoarvo

552 892 31 1 139 554 062 567 586

ECL 51 - - 51 55

Nettoarvo 552 841 31 1 139 554 010 567 531

(1 000 euroa)

Riskiluokka

PD-luku 31.12.2025

31.12.2024

Alaraja Yläraja Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä

1-4 0,00 1,50 334 038 1 572 - 335 610 301 977

5 1,50 5,00 30 880 273 - 31 153 33 498

6 5,00 25,00 3 042 727 - 3 770 5 251

7 25,00 100,00 16 250 - 267 132

8 100,00 100,00 - - 2 565 2 565 3 846

Bruttoarvo

367 976 2 822 2 565 373 364 344 704

ECL 414 49 552 1 016 1 413

Nettoarvo 367 562 2 773 2 013 372 348 343 291

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 150

4.1.2 Luotot asiakasryhmittäin

Yhteenliittymässä keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat, maatalo-

usasiakkaat sekä pienyritykset. Yhteenliittymän luottokanta oli vuoden 2025

lopussa 4 863 173 (4 743 620) tuhatta euroa.

(1 000 euroa, netto) 31.12.2025 31.12.2024 Muutos % Päävakuustyyppi

Henkilöasiakkaat 3 025 167 2 974 896 1,7 % Asuntovakuus

Yritysasiakkaat 1 231 368 1 181 068 4,3 % Muu kiinteistövakuus

Maatalousasiakkaat 606 638 587 656 3,2 % Muu kiinteistövakuus

Yhteensä 4 863 173 4 743 620 2,5 %

(1 000 euroa, netto) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä

Asuntovakuus 2 862 588 79 591 61 949 3 004 128

Muu kiinteistövakuus 1 268 968 61 255 68 196 1 398 420

Luotot ilman vakuutta 250 220 6 071 8 541 264 832

Muu vakuus

69 637 2 702 3 863 76 203

Rahoitusvakuus 84 300 718 815 85 833

Yrityksen tai yksityishenkilön takaus

29 507 2 110 2 140 33 757

Yhteensä 4 565 221 152 448 145 504 4 863 173

(1 000 euroa, netto) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä

Asuntovakuus 2 798 615 107 344 47 735 2 953 694

Muu kiinteistövakuus 1 181 488 93 470 48 756 1 323 713

Luotot ilman vakuutta 238 145 7 527 11 570 257 242

Muu vakuus

67 314 8 004 2 740 78 058

Rahoitusvakuus 91 271 1 873 318 93 462

Yrityksen tai yksityishenkilön takaus

33 025 2 105 2 321 37 451

Yhteensä 4 409 859 220 321 113 440 4 743 620

31.12.2025 31.12.2024

(1 000 euroa) Nettoarvo %-osuus Nettoarvo %-osuus

Kiinteistöalan toiminta 517 343 42,0 % 478 262 39,5 %

Rakentaminen 163 571 13,3 % 158 182 14,1 %

Tukku- ja vähittäiskauppa 95 826 7,8 % 89 749 8,4 %

Teollisuus 87 019 7,1 % 85 517 8,1 %

Ammatillinen, tieteellinen

ja tekninen toiminta

49 147 4,0 % 47 738 4,5 %

Muut toimialat 318 462 25,9 % 321 842 25,4 %

Yhteensä 1 231 368 100 % 1 181 068 100,0 %

Saamiset asiakkailta asiakasryhmittäin

Yritysluottokannan toimialajakauma

Luottokanta vakuuksittain ja vaiheittain 31.12.2025

Luottokanta vakuuksittain ja vaiheittain 31.12.2024

Yritysluotonannon pääasiallisina kohderyhminä ovat jäsenluottolaitosten toi-

mialueilla toimivat mikro- ja pienyritykset, elinkeinonharjoittajat sekä maa-

ja metsätalousasiakkaat. Yritysasiakkaiden luotonannossa luotonmyöntämi-

sen perusteena ovat asiakkaan taloudellinen tilanne, velanhoitokyky, tilinpää-

tösanalyysi, tarjottujen vakuuksien kattavuus sekä asiakkaan luottoluokitus.

4.1.3. Luottokanta vakuuksittain ja vaiheittain

Luotonanto henkilöasiakkaille tapahtuu pääasiassa turvaavaa asuntovakuutta

vastaan. Tarvittaessa käytetään lisäksi muita vakuuksia. Yhteenliittymän myön-

tämistä luotoista 61,8 (62,3) prosenttia on myönnetty asuntovakuutta vastaan.

Henkilöasiakkaiden luotot myönnetään POP Pankkien taseista ja Visa-korttei-

hin liittyvät luotot sekä digitaaliset vakuudettomat kulutusluotot myönnetään

keskusluottolaitoksen taseesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty luottoris-

kille alttiina oleva määrä vakuuksittain ja vaiheittain.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 151

4.1.4. Luotonannon keskittymäriski

Luotonannon keskittymäriskiä syntyy luotonannosta, kun luottovastapuo-

let ovat taloudellisesti riippuvaisia toisistaan tai toimivat samankaltaisessa

taloudellisessa ympäristössä, jolloin yksittäiset tapahtumat voivat vaikuttaa

merkittävään joukkoon luottovastapuolia samanaikaisesti. Vastaavaa keskit-

tymäriskiä voi syntyä myös luottojen vakuuksien ollessa samankaltaisia.

Yhteenliittymän tai yksittäisen jäsenluottolaitoksen yhdelle asiakkaalle tai

asiakaskokonaisuudelle myöntämien luottojen kokonaismäärä ei saa ylittää

vakavaraisuusasetuksessa tai Finanssivalvonnan tai muun valvontaviran-

omaisen antamissa määräyksissä ja ohjeissa vahvistettuja enimmäismääriä.

Yhteenliittymätasolle on määritelty asiakasryhmä- ja riskitoimialakohtaiset

enimmäisosuudet luottokannasta sekä euromääräinen raja yksittäiselle asia-

kaskokonaisuudelle. Tämän lisäksi on määritelty euromääräinen raja, jonka

ylittävät uudet luotot edellyttävät etukäteisilmoituksen keskusyhteisön ris-

kienvalvontatoiminnolle. Yhteenliittymätasolla tai yksittäisillä jäsenluottolai-

toksilla ei ollut tilikauden lopussa merkittäviä luotonannon riskikeskittymiä.

4.1.5. Ongelmasaamiset, lainanhoitojoustot ja saamisten arvonalentumiset

Luottoriskin seuranta perustuu ongelmasaamisten, maksuviivästymien ja lai-

nahoitojoustojen jatkuvaan seurantaan sekä luottosalkun koostumuksen ja

laadun muutosten seurantaan. Yhtiön luotonannon- ja vakuuksien toiminta-

ohjeessa määritellään pääperiaatteet ongelma-asiakkaiden ja ongelmaluot-

tojen valvontaan. Ohjeistuksen lähtökohtana on maksuviiveiden aktiivinen

seuranta. Seurannalla toteutetaan varhaisen puuttumisen periaatetta, missä

tunnistetaan mahdolliset ongelmat lainanhoitokyvyssä mahdollisimman var-

haisessa vaiheessa ja voidaan aktiivisella kontaktoinnilla sekä perintätoimilla

parantaa pankin riskiasemaa. Pitkittyneet rästit vaikuttavat luoton ECL-las-

kennan vaiheluokitukseen sekä luoton raportointiin sisäisessä - ja viran-

omaisraportoinnissa ongelmaluottona.

31.12.2025 31.12.2024

(1 000 euroa) Nettoarvo

Osuus luotto-

kannasta (%)

Nettoarvo

Osuus luotto-

kannasta (%)

Erääntyneet saamiset

(30-90 päivää)

41 947 0,86 % 25 448 0,54 %

Erääntyneet saamiset

(yli 90 päivää)

51 242 1,05 % 53 177 1,12 %

Erääntyneet saamiset

90-180 päivää

13 016 0,27 % 15 955 0,34 %

Erääntyneet saamiset

180 päivää - 1 v

14 446 0,30 % 14 430 0,30 %

Erääntyneet saamiset

> 1 vuosi

23 779 0,49 % 22 792 0,48 %

Erääntyneet saamiset

Ongelmaluotoilla tarkoitetaan sitoumuksia, jotka nousevat seurantaan en-

nalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Kriteerit vastaavat ECL-laskennan

vaiheen 3 määrityksiä sekä lainanhoitojoustoja. Näiden kriteereiden lisäksi

yksittäinen saaminen tai asiakas voidaan luokitella ongelma-asiakkaaksi

edellä mainituista kriteereistä poiketen omaa harkintaa käyttäen.

Lainanhoitojousto tarkoittaa asiakkaan heikentyneen taloustilanteen vuoksi

annettavaa myönnytystä asiakkaan lainaehtoihin. Lainanhoitojouston tarkoi-

tus on turvata asiakkaan maksukyky ja rajoittaa vastuiden luottoriskiä. Yli 90

päivää erääntyneet saamiset, joille on tehty lainanhoitojousto, luetaan vai-

heeseen 3. Järjestämättömät saamiset, joille on tehty lainanhoitojousto, lue-

taan vaiheeseen 3 ja muut saamiset, joille on tehty lainanhoitojousto, luetaan

vaiheeseen 2.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 152

(1 000 euroa, brutto) 31.12.2025 31.12.2024

Vaiheen 3 saamiset yhteensä 189 678 158 262

joista lainanhoitojoustosaamisia 86 475 63 176

Vaiheen 2 saamiset yhteensä 156 396 224 722

joista lainanhoitojoustosaamisia 83 432 137 260

(1 000 euroa) Bruttoarvo

Turvaavat

vakuudet* ECL

Avoin

luottoriski**

Muu kiinteistövakuus 90 217 85 144 22 021 -

Asuntovakuus 74 425 70 899 12 476 -

Luotot ilman vakuutta 13 694 - 5 153 8 541

Muu vakuus 6 175 1 789 2 312 2 074

Rahoitusvakuus 1 674 275 860 540

Yrityksen tai yksityishenkilön takaus

3 492 - 1 352 2 140

Yhteensä 189 678 158 107 44 174 13 295

(1 000 euroa) Bruttoarvo

Turvaavat

vakuudet* ECL

Avoin

luottoriski**

Muu kiinteistövakuus 70 665 66 005 21 910 -

Asuntovakuus 59 382 55 041 11 646 -

Luotot ilman vakuutta 19 017 - 7 446 11 570

Muu vakuus 5 151 327 2 411 2 413

Rahoitusvakuus 401 125 83 193

Yrityksen tai yksityishenkilön takaus

3 646 - 1 325 2 321

Yhteensä 158 262 121 497 44 822 16 497

Ongelmasaamiset ja lainanhoitojoustot

Vaiheen 3 luottokanta pääasillisen vakuustyypin mukaan jaettuna

31.12.2025

Vaiheen 3 luottokanta pääasillisen vakuustyypin mukaan jaettuna

31.12.2024

Pääosaan vaiheen 3 saamisista kohdistuu joko asuntovakuus tai muu kiin-

teistövakuus. Ryhmään kuuluvien merkittävien, vaiheeseen 2 tai 3 luokitel-

tujen, saamisten osalta tehdään kuukausittain asiakaskohtainen tarkastelu,

missä otetaan kantaa muun muassa saatavan turvaamiseen, vakuusarvos-

tuksiin, asiakkaan luottoluokituksen muuttamiseen ja luottotappiokirjauksen

tekemiseen. Vaiheeseen 3 luokiteltujen luottojen määrä kasvoi tilikauden ai-

kana 19,7 (2,8) prosenttia.

*Sisältää vain vakavaraisuuslaskennassa hyväksyttävien turvaavien vakuusjärjestelyjen vaikutuksen. Saa-

misiin kohdistuu myös muita, ei turvaavia vakuusjärjestelyjä.

**Avoin luottoriski ECL:n ja turvaavien vakuuksien huomioinnin jälkeen

Luottoihin ja saamisiin asiakkailta kohdistuva odotettavissa oleva luottotap-

piovaraus väheni 2,9 (kasvoi 6,4) prosenttia päätyen 54,6 (56,2) miljoonaan

euroon.

Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisten laadintaperiaatteet on

määritelty tilinpäätöksen liitteessä 2 ja odotettavissa olevien luottotappioi-

den muutoksista on esitetty tarkempia tietoja liitteessä 16.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 153

4.2 Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markki-

nahintojen vaihteluista aiheutuvaa tappion mah-

dollisuutta. Markkinariskilajit ovat korko-, va-

luutta-, osake- ja hyödykeriski. Ryhmän pankki-

toiminnan merkittävin markkinariski on rahoitus-

taseen korkoriski. Korkoriskiä syntyy jäsenluotto-

laitosten rahoitustaseista, jotka koostuvat anto-

ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenra-

hoituksesta sekä sijoitus- ja likviditeettisalkuista.

Sijoitustoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa

markkinariskin toteutumisen arvopapereiden

markkina-arvon muutoksena. Valuuttariskillä tar-

koitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta

tulokseen tai omaan pääomaan. Osakeriskillä tar-

koitetaan kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvai-

kutusta, joka kohdistuu muun muassa osakkeisiin

ja rahasto-osuuksiin.

4.2.1 Markkinariskin hallinta

Markkinariskin hallinnan tehtävänä on tunnistaa

ja arvioida liiketoimintaan sisältyvät markkinaris-

kit, rajoittaa ne hyväksyttävälle tasolle ja rapor-

toida niistä säännöllisesti. Keskusyhteisön hallitus

vahvistaa markkinariskistrategian ja markkinaris-

kin hallintaan liittyvän ohjeistuksen, jotka luovat

pohjan markkinariskin hallinnalle jäsenluottolai-

toksissa.

Jäsenluottolaitosten hallitukset vahvistavat

markkinariskin hallintaan liittyvän ohjeistuksensa

keskusyhteisön hallituksen markkinariskistrate-

gian mukaisesti. Jäsenluottolaitoksen vakava-

raisuuden hallintaprosessi on keskeinen osa si-

joitustoimintaan liittyvän riskinottohalukkuuden

ja riskinkantokyvyn määrittämistä. Yhteenliitty-

mässä markkinariskin ottamista on rajoitettu kau-

pankäynnin, korkoriskin, osakeriskin, valuuttariskin,

johdannaisten ja strukturoitujen tuotteiden osalta.

Hyödykeriskin ottaminen ei ole sallittua. Yhteen-

liittymän jäsenluottolaitosten liiketoimintaan ei

kuulu varsinainen kaupankäynti omaan lukuun tai

asiakaskaupankäynti, eikä jäsenluottolaitoksilla

ole erillistä kaupankäyntivarastoa.

Ryhmän toimintaan liittyvä valuuttariski on vä-

häistä. Luotonannossa ei oteta lainkaan valuut-

tariskiä, vaan luotot myönnetään euromääräisinä.

Valuuttariskiä voi syntyä vähäisessä määrin lä-

hinnä sijoitussalkun sijoitusrahasto-omistuksista

sekä keskusluottolaitoksen ulkomaanmaksuihin

liittyvistä katekaupoista. Johdannaisten käyttö on

rajoitettu ainoastaan suojaustarkoitukseen.

4.2.2 Rahoitustaseen korkoriski

Rahoitustaseen korkoriskillä tarkoitetaan korkota-

son muutosten haitallista vaikutusta yhteenliitty-

män taseen ja taseen ulkopuolisten erien markki-

na-arvoon tai korkokatteeseen. Korkoriski aiheu-

tuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista

korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkis-

tus- ja erääntymisajankohdista.

Yhteenliittymän ja jäsenluottolaitosten korkoris-

kiä seurataan kuukausittain sekä nykyarvome-

netelmällä että tuloriskimallilla. Nykyarvomene-

telmässä mitataan, kuinka tase-erien laskennal-

linen markkina-arvo muuttuu korkojen muuttu-

essa. Nykyarvomenetelmässä kunkin tase-erän

markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen

instrumentin luomien rahavirtojen nykyarvona. Tu-

loriskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta

markkinakorkojen muuttuessa. Korkokate-ennuste

lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saata-

villa termiinikoroilla seuraaville neljälle vuodelle.

Avoimen korkoriskin määrää arvioidaan erilaisten

korkoshokkien vaikutuksella korkokatteeseen ja

nykyarvoon. Luottojen ennenaikaisten takaisin-

maksujen vaikutus ja eräpäivättömien talletus-

ten käyttäytyminen on otettu huomioon korkoris-

kianalyysissa.

Yhteenliittymän korkoriskiä hallinnoidaan kesku-

syhteisön hallituksen asettamilla limiiteillä korko-

katteelle sekä taseen nykyarvon muutokselle.

Yhteenliittymässä korkoriskin hallinta on to-

teutettu ensisijaisesti suunnittelemalla tasera-

kennetta, kuten varojen ja velkojen korkosidon-

naisuutta sekä maturiteettia. Tilikauden aikana

avointa korkoriskipositiota pienennettiin edelleen

vaiheittain lisäämällä johdannaissuojauksia. Liit-

teessä 26 on kuvattu tarkemmin käytetyt instru-

mentit ja volyymit.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 154

Vaikutus

korkokatteeseen

(1 000 euroa)

Muutos

31.12.2025

1-12 kk

31.12.2024

1-12 kk

Korkoriski

+2%-yksikköä

18 356 16 963

Korkoriski

-2%-yksikköä

-22 867 -21 222

Rahoitustaseen korkoherkkyysanalyysi

Korkoriskin laskennassa on esitetty rahoitusta-

seenherkkyys raportointihetkellä tapahtuvasta

kahden prosenttiyksikön suuruisen muutoksen vai-

kutuksesta tulevan tilikauden korkokatteeseen.

4.2.3 Sijoitus- ja likviditeettisalkku

Yhteenliittymän sijoitus- ja likviditeettisalkku

koostuu ensisijaisesti keskusluottolaitoksen ja jä-

senosuuspankkien likviditeettireserveihin kuulu-

vista arvopapereista ja toissijaisesti muista sijoi-

tuksista. Sijoitustoiminta pääpaino on likviditeetti-

asemaa turvaavissa LCR-sääntelyyn hyväksyttä-

vissä sijoituskohteissa. Likviditeettireservin mark-

kinariski muodostuu sijoitusinstrumentin liikkee-

seenlaskijariskistä sekä markkinoiden yleisestä

osake-, korko- ja valuuttariskistä.

Jäsenluottolaitokset voivat sijoittaa likviditeettiyli-

jäämäänsä sisäisesti määritellyn likviditeettipus-

kurin tavoitetason täyttymisen jälkeen muihin si-

joituksiin. Sijoitustoiminnalla pyritään hankkimaan

pitkällä aikavälillä riski-tuottosuhteeltaan kilpailu-

kykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle.

Sijoitus- ja likviditeettisalkun riskejä hallitaan yh-

teenliittymä- ja jäsenluottolaitostasolle määritel-

lyillä limiiteillä, joilla varmistetaan sijoituksien ha-

jauttamisen toteutuminen omaisuusluokittain, ris-

kilajeittain ja vastapuolittain. Sijoitusriskiä seura-

taan myös herkkyysanalyysilla. Limitoinnin tavoit-

teena on, ettei sijoitusomaisuuden arvonmuutok-

sista syntyvä tulosvaikutus vaaranna jäsenluotto-

laitoksen tai koko yhteenliittymän vakavaraisuutta

tai kannattavuutta.

Sijoitusomaisuuden osalta riskinottohalukkuutta

arvioidaan suhteessa yhteenliittymän kannatta-

vuuteen ja omiin varoihin. Sijoitusomaisuuden erit-

tely ja herkkyysanalyysi ryhmätasolla on kuvattu

liitteessä 19.

4.3 Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan yhteenliittymän ja

sen yksittäisen jäsenluottolaitoksen kykyä vastata

sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voidaan jakaa

lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän ai-

kavälin rakenteelliseen rahoitusriskiin. Maksuval-

miusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhteisö ei

suoriudu maksuvelvoitteestaan ilman vaikeuksia.

Rakenteellinen rahoitusriski on jälleen rahoituksen

saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy,

kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat

toisistaan. Rahoitusriskiä syntyy myös, jos saata-

vat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille

vastapuolille.

4.3.1 Likviditeettiriskin hallinta

Keskusyhteisön toimiva johto valmistelee yhteen-

liittymän likviditeettistrategian ja likviditeetin hal-

linnan ohjeistuksen sekä limitoinnin, jotka mää-

räytyvät jäsenluottolaitosten likviditeettitarpeen

sekä yhteenliittymätason riskinottohalukkuuden ja

-kyvyn perusteella. Keskusyhteisön hallitus hyväk-

syy likviditeettistrategian ja likviditeetin hallinnan

ohjeistuksen. Hallitus hyväksyy myös varainhan-

kintasuunnitelman ja rahoituksen jatkuvuussuun-

nitelman, joita keskusluottolaitos ylläpitää. Riskien

valvontatoiminto suunnittelee, kehittää ja testaa

likviditeettiriskin hallinnassa käytettäviä menetel-

miä ja vastaa riskiraportoinnista keskusyhteisön

hallitukselle. Keskusluottolaitos ja sen toimiva johto

avustavat riskien valvontatoimintoa kyseisessä

prosessissa. Keskusyhteisön hallitus hyväksyy lik-

viditeettistrategian ja likviditeetin hallinnan ohjeis-

tuksen toteuttamisessa käytettävät menetelmät.

Keskusluottolaitoksen toimiva johto vastaa likvi-

diteettistrategian toteuttamisen koordinoinnista

yhteenliittymätasolla sekä seuraa ja valvoo jäsen-

luottolaitosten toteuttamaa likviditeettistrategiaa.

Keskusluottolaitos koordinoi jäsenluottolaitosten

maksuliikennettä sekä likviditeetin tasaamista ja

hankintaa yhteenliittymässä. Yhteenliittymän riip-

pumattoman riskien valvontatoiminnon tehtävänä

on valvoa ja seurata likviditeettiriskiä sekä jäsen-

luottolaitos- että yhteenliittymätasolla.

Keskusluottolaitoksen toimiva johto raportoi likvi-

diteettitilanteesta keskusluottolaitoksen hallituk-

selle ja vastaa likviditeettistrategian mukaisesti

yhteenliittymän maksuvalmiusaseman ja varain-

hankinnan suunnittelemisesta. Keskusluottolai-

toksen hallituksen vastuulla on valvoa likviditeet-

tistrategian toteutusta keskusluottolaitoksessa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 155

4.3.2 Maksuvalmiusriski

Yhteenliittymän likviditeetin hallinnassa noudate-

taan likviditeettistrategiassa asetettuja periaat-

teita, joiden tavoitteena on riskin rajoittaminen

hajautetulla rahoitusrakenteella. Tärkeimmät kei-

not hyvän likviditeettiaseman turvaamiseksi ovat

riittävän kokoisen ja laadukkaan likviditeettire-

servin ylläpitäminen ja rahoituksen lähteiden ha-

jautus. Päivänsisäisen maksuvalmiuden varmis-

taminen, likviditeettireservin riittävyys ja maksu-

valmiusvaatimus ovat yhteenliittymän keskeiset

tavat rajoittaa ja mitata maksuvalmiusriskiä. Yh-

teenliittymän sisäisillä limiiteillä ja ohjausrajoilla

rajoitetaan yhteenliittymän ja jäsenluottolaitos-

ten liiketoimintaan sisältyvää likviditeettiriskiä ja

varmistetaan likviditeettiriskiin liittyvien viran-

omaisvaateiden täyttyminen.

Likviditeettiriskiä seurataan vakavaraisuusase-

tukseen sisältyvän likviditeettipuskurivaateen

(Liquidity Coverage Ratio, jäljempänä LCR) ja

pitkäaikaisen rahoituksen minimivaateen (Net

Stable Funding Ratio, jäljempänä NSFR) avulla.

LCR mittaa lyhytaikaista likviditeettiriskiä, ja

sen tehtävänä on varmistaa, että LCR-säänte-

lyn mukaisista hyvälaatuisista varoista koostuva

likviditeettireservi on riittävä kattamaan ulospäin

suuntautuvat nettokassavirrat stressitilanteissa

30 päivän ajan. NSFR mittaa taseessa olevien va-

rojen ja velkojen, joiden juoksuaika on yli vuoden,

yhteensovittamista, ja sen tehtävänä on varmis-

taa, että pitkäaikainen antolainaus on riittävässä

määrin rahoitettu pitkäaikaisella varainhankin-

nalla.

(prosenttia) 31.12.2025 31.12.2024

LCR 241,9 315,1

NSFR 136,5 136,9

Likviditeettireservi ja pitkäaikaisen

rahoituksen minimivaade

Yhteenliittymän keskusyhteisö soveltaa Finans-

sivalvonnalta saatua lupaa päättää, ettei sen

jäsenluottolaitoksiin sovelleta vakavaraisuusase-

tuksen kuudennessa osassa ja sen nojalla an-

netuissa Euroopan Unionin säädöksissä asetet-

tuja vaatimuksia luottolaitoksen maksuvalmiutta

koskien. Luvan mukaisesti likviditeettiriskin vi-

ranomaisvaatimukset tulee täyttää vain yhteen-

liittymätasolla. Viranomaisvaatimusten täyttämi-

sestä vastaa yhteenliittymän keskusluottolaitos.

Yhteenliittymän likviditeettireservi koostuu va-

kavaraisuusasetuksen mukaisista laadukkaista

varoista, joilla voidaan täyttää likviditeettitarve

stressitilanteissa joko myymällä reserviin kuulu-

via arvopapereita tai panttaamalla niitä keskus-

pankkirahoituksen vakuudeksi. Likviditeettireser-

vin panttaamattomat rahoitusvarat, joita edellä

mainitulla tavalla voidaan käyttää ensisijaisena

likviditeettireservinä, mukaan lukien käteisvarat,

olivat vuoden 2025 lopussa markkina-arvoltaan

970,6 (1 153,6) miljoonaa euroa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 156

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Käteiset varat ja rahavarat keskuspankissa 384 953 567 900

Valtion velkakirjat 203 997 211 450

Kuntien tai julkisen sektorin liikkeeseen laskemat

tai takaamat velkapaperit

112 266 98 936

Liikkeeseen lasketut vakuudelliset

joukkovelkakirjalainat (Covered Bonds)

62 775 63 760

Rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseen laskemat

velkakirjat

155 623 165 422

Muut likvidit varat* 50 983 46 089

Yhteensä 970 596 1 153 557

Likviditeettireservi, markkina-arvo

*Erään sisältyy vaadittaessa maksettavat talletukset 6 214 (4 084) tuhatta euroa ja vähimmäisvarantotalletus

43 061 (40 402) tuhatta euroa.

Likviditeettireservin lisäksi yhteenliittymän jäsenluottolaitoksilla on muina

sijoituksina erilaisia sijoitusinstrumentteja, kuten rahasto-osuuksia ja sijoi-

tustodistuksia 82,8 (88,2) miljoonaa euroa. Näitä omaisuuseriä ei lueta en-

sisijaiseen likviditeettireserviin, koska niiden käytettävyyteen stressatuissa

olosuhteissa sisältyy epävarmuutta.

Yhteenliittymän keskusluottolaitos seuraa yhteenliittymän päivänsisäistä

maksuvalmiutta valvomalla jäsenluottolaitosten maksuliiketilisaldoja. Myös

jäsenluottolaitokset seuraavat jatkuvasti omaa maksuvalmiuttaan.

(1 000 euroa) alle 3kk 3-12kk 1-5 v yli 5v Yhteensä

Velat luottolaitoksille 28 414 5 000 1 873 - 35 287

Velat asiakkaille 3 748 584 695 069 117 107 105 4 560 865

Johdannaissopimukset - - 2 784 5 240 8 024

Liikkeeseen lasketut

velkakirjat

8 984 4 939 652 597 - 666 520

Vuokrasopimusvelat 398 1 175 2 031 182 3 786

Yhteensä 3 786 380 706 183 776 391 5 527 5 274 481

(1 000 euroa) alle 3kk 3-12kk 1-5 v yli 5v Yhteensä

Velat luottolaitoksille 44 762 6 000 1 852 - 52 614

Velat asiakkaille 3 678 987 608 234 97 166 - 4 384 387

Johdannaissopimukset

587 319 1 730

2 636

Liikkeeseen lasketut

velkakirjat

- 264 108 676 667 - 940 776

Vuokrasopimusvelat 394 1 123 2 127 328 3 973

Yhteensä

3 724 144

880 053 778 130 2 058 5 384 385

Rahoitusvelkojen maturiteetti 31.12.2025

Rahoitusvelkojen maturiteetti 31.12.2024

4.3.3 Rakenteellinen rahoitusriski

Yhteenliittymän liiketoimintaan kuuluu keskeisenä osana otto- ja antolai-

nauksen maturiteettitransformaation kautta tuleva rahoitusriski. Liiketoimin-

nan perustana ovat jäsenluottolaitosten asiakkailtaan vastaanottamat talle-

tukset, joilla rahoitetaan jäsenluottolaitosten asiakkaiden luotonantoa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenliittymän velkojen erääntymispro-

ﬁilit. Avista-talletusten oletetaan erääntyvän heti.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 157

4.4 Kiinteistöriski

Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuu-

teen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai

vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät

kuulu yhteenliittymän pankkitoiminnan ydinliike-

toimintaan. POP Pankkien yhteenliittymän omis-

tamat kiinteistöt on jaettu käyttötarkoituksen

mukaan omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja

sijoituskiinteistöihin.

Omassa käytössä olevat kiinteistöt merkitään

taseessa aineellisiin hyödykkeisiin ja sijoituskiin-

teistöt sijoitusomaisuuteen. Yhteenliittymään

kuuluvien jäsenluottolaitosten omassa käytössä

olevat kiinteistöt ja sijoituskiinteistöt arvostetaan

tilinpäätöksessä poistoilla ja arvonalentumisilla

vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöomai-

suuden arvo on maltillinen verrattuna yhteenliit-

tymän taseeseen ja omiin pääomiin. Sijoituskiin-

teistöjen tasearvo oli 0,4 (0,4) prosenttia ta-

seesta.

4.5 Operatiiviset riskit

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan tappion vaa-

raa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäon-

nistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä,

järjestelmistä ja ulkoisista tekijöistä. Esimerkiksi

kaikkiin liiketoiminnan pää- ja tukiprosesseihin

sekä ulkoistettuihin toimintoihin ja palveluihin si-

sältyy operatiivisia riskejä.

Keskusyhteisön hallitus hyväksyy operatiivisten

riskien hallinnan ohjeet ja myös jatkuvuudenhal-

linnassa noudatettavat periaatteet. Pankit hy-

väksyvät omaa toimintaansa koskevat operatii-

visen riskin hallintaohjeet ja jatkuvuudenhallinnan

periaatteet. Yhteenliittymän operatiivisen riskin

riskinottohalukkuus on maltillinen. Operatiivisille

riskeille varataan pääomia vakavaraisuuden hal-

lintaprosessissa.

Operatiivisia riskejä pyritään ensisijaisesti hal-

litsemaan riskienhallinnan prosesseilla, ohjeilla ja

riskikohtaisilla toimenpiteillä (kontrollit ja hal-

lintakeinot) havaittujen puutteiden ja virheiden

korjaamiseksi ja riskitason madaltamiseksi. Kont-

rolleja ja hallintakeinoja ovat mm. ohjeet ja niiden

jatkuva päivittäminen, läpikäynti ja seuranta, jär-

jestelmien asiattoman ja luvattoman käytön eh-

käisevät tekniset kontrollit, henkilöstöön liittyvät

ja tietotekniset varajärjestelyt, käyttövaltuus-

hallinta, jatkuvuussuunnitelma, ulkoistussopimus,

vakuutusturva, raportointi, koulutus ja osaamisen

lisääminen.

Keskeisiä operatiivisten riskien hallintaproses-

seja POP Pankkien yhteenliittymässä ovat sään-

nöllinen operatiivisten riskien itsearviointi (riskien

tunnistaminen, arviointi, toimenpiteiden määrit-

täminen ja toteuttaminen), toteutuneiden riskita-

pahtumien ja läheltä piti- tilanteiden rekisteröinti

ja raportointi, riskinottohalukkuuden viitekehys

operatiivisten riskien osalta sekä uuden tuotteen/

palvelun hyväksymisprosessi.

Yhteenliittymän operatiivisten riskien viitekehyk-

seen kuuluvien riskialueiden riskitaso arvioidaan

säännöllisesti keskusyhteisön riskienvalvontatoi-

minnossa ja riskitilannetta seurataan POP Pank-

kikeskuksen hallitukselle kvartaaleittain tehtä-

vässä operatiivisten riskien arviointiraportissa.

Merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoi-

hin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatii-

viset riskit tunnistetaan liiketoiminnan tekemässä

uuden tuotteen tai palvelun arviointiprosessissa,

jonka mm. compliance-toiminto ja riskien valvon-

tatoiminto katselmoi.

4.6 Strateginen riski

Strateginen riski syntyy väärän strategian valin-

nasta, strategian toteuttamisen epäonnistumi-

sesta, kilpailuympäristön muutoksista tai hitaasta

reagoinnista muutoksiin.

Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivit-

tämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat

säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään ana-

lyyseja POP Pankki -ryhmän tilasta ja kehityk-

sestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimi-

alan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaym-

päristön kehityksestä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 158

LIITE 5 KORKOTUOTOT JA KULUT

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Korkotuotot

Saamisista luottolaitoksilta 12 697 15 052

Saamisista asiakkailta 202 284 237 358

Saamistodistuksista

Jaksotettuun hankintamenoon 10 050 10 052

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 73 137

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta

5 666 6 860

Johdannaissopimuksista -870 -386

Muut korkotuotot 2 115 1 970

Korkotuotot yhteensä 232 015 271 043

Korkokulut

Veloista luottolaitoksille -1 018 -2 025

Veloista asiakkaille -40 358 -40 010

Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -28 322 -29 058

Johdannaissopimuksista 3 761 -11 871

Muut korkokulut -173 -146

Korkokulut yhteensä -66 111 -83 110

Joista negatiiviset korkotuotot -6 -8

Korkokate 165 904 187 933

Korkotuotot luottoriskin johdosta arvoltaan

alentuneista rahoitusvaroista (vaihe 3)

9 912 8 956

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

LIITE 6 PALKKIOTUOTOT JA KULUT, NETTO

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Palkkiotuotot

Luotonannosta 9 971 9 326

Talletuksista 135 142

Maksujenvälityksestä 29 965 28 388

Lainopillisista tehtävistä 2 673 2 686

Välitetystä toiminnasta 3 460 3 507

Takausten myöntämisestä 687 664

Rahastoista 4 352 4 050

Muut palkkiotuotot 1 137 1 124

Palkkiotuotot yhteensä 52 380 49 889

Palkkiokulut

Maksujenvälityksestä -5 605 -5 001

Muut palkkiokulut -14 -257

Palkkiokulut yhteensä -5 619 -5 258

Palkkiotuotot ja kulut, netto 46 761 44 630

Arvostusmenetelmien mukaan kirjatut tuotot ja kulut on esitetty liitteessä 13.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 159

LIITE 7 SIJOITUSTEN NETTOTUOTOT

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Saamistodistukset

Myyntivoitot ja -tappiot -87 -456

Arvostusvoitot ja -tappiot -141 350

Osakkeet ja osuudet

Osinkotuotot 2 238 2 926

Myyntivoitot ja -tappiot 3 28

Arvostusvoitot ja -tappiot 2 826 1 659

Yhteensä 4 840 4 507

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta

Saamistodistukset

Myyntivoitot ja -tappiot 450 134

Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt -458 -287

Osakkeet ja osuudet

Osinkotuotot 19 8

Yhteensä 12 -145

Jaksotettuun hankintamenoon

Saamistodistukset

Myyntivoitot ja -tappiot -6 -

Yhteensä -6 -

Valuuttatoiminnan nettotuotot 215 194

Suojauslaskennan nettotuotot

Suojaavien instrumenttien käyvän arvon muutos -15 503 8 502

Suojattavien kohteiden käyvän arvon muutos 16 008 -8 345

Yhteensä 505 157

Sijoitusten nettotuotot sisältävät arvopaperisijoitusten nettotuotot lukuun ottamatta saamistodistusten korkoja, jotka on merkitty korkokatteeseen.

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot

Vuokratuotot 2 621 2 694

Myyntivoitot ja -tappiot -135 133

Muut tuotot sijoituskiinteistöistä 151 100

Vastike- ja hoitokulut -1 829 -2 273

Poistot ja arvonalentumiset sijoituskiinteistöistä -1 137 -1 345

Muut tuotot ja kulut sijoituskiinteistöistä -7 -13

Yhteensä -337 -703

Sijoitusten nettotuotot yhteensä 5 228 4 009

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 160

LIITE 8 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT LIITE 9 HENKILÖSTÖKULUT

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Vuokratuotot oman käytön kiinteistöistä 41 35

Talletussuojarahaston ja pankkiveron

hyvityksen tuloutus

452 3 161

Muut tuotot 1 042 1 092

Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 1 535 4 288

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Palkat ja palkkiot -50 750 -45 893

Henkilösivukulut -1 591 -1 027

Eläkekulut -8 864 -7 679

Henkilöstökulut yhteensä -61 204 -54 599

Rahoitusvakausviraston talletussuojaa varten perimä maksu katetaan van-

haan, luottolaitoslain mukaiseen talletussuojarahastoon kerrytetyillä mak-

suilla. Vanhaan rahastoon maksettuja kannatusmaksuja tuloutetaan silloin,

kun vanha rahasto tekee suorituksen uuteen rahastoon ja samansuuruinen

kannatusmaksu kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemista koskevat tiedot on esitetty

liitteessä 36. Palkitsemista koskevat muut tiedot on esitetty liitteessä 3.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 161

LIITE 10 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Liiketoiminnan muut kulut

Muut henkilöstökulut -4 972 -4 361

Toimistokulut -2 953 -3 050

Ostetut palvelut -8 700 -8 721

ICT-kulut -37 069 -31 200

Yhteyskulut -3 556 -3 350

Edustus- ja markkinointikulut -2 824 -2 996

Vuokrakulut -1 808 -2 016

Kulut oman käytön kiinteistöistä -3 718 -4 151

Vakuutus- ja varmuuskulut -1 522 -4 116

Valvonta- ja jäsenmaksut -892 -752

Tilintarkastuspalkkiot -621 -560

Muut kulut -5 877 -6 284

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -74 513 -71 556

Erittely tilintarkastuspalkkioista

Tilintarkastus -521 -383

Tilintarkastuslain 1.1,2 §:n tarkoittamat toimeksiannot -29 -82

Veroneuvonta -45 -24

Muut palvelut -26 -71

Tilintarkastuspalkkiot yhteensä -621 -560

Vuokrakulut rivillä esitetään lyhytaikaisten ja ar-

voltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut.

Vakuutus- ja varmuuskulut sisältää rahoitusva-

kausviraston perimän talletussuojamaksun 452

(3 161) tuhatta euroa, joka on katettu täysin van-

hasta talletussuojarahastosta tilitetyillä maksuilla.

Tilikaudella ei peritty vakausmaksua. Vanhan tal-

letussuojarahaston varoista tuloutetut maksut on

esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

KPMG Oy Ab:n suorittamat muut kuin tilintarkas-

tuspalvelut POP Pankki -ryhmän yhtiöille tilikau-

della 2025 olivat yhteensä 78 (91) tuhatta euroa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 162

LIITE 11 POISTOT JA ARVONALENTUMISET LIITE 12 TULOVEROT

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Poistot

Rakennuksista -3 123 -3 072

Koneista ja kalustosta -615 -579

Aineettomista hyödykkeistä -406 -1 165

Muista -2 -4

Yhteensä -4 147 -4 820

Arvonalentumiset

Rakennuksista -914 -187

Yhteensä -914 -187

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -5 060 -5 007

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Tilikauden tulos ennen veroja 65 637 89 828

Tuloveroprosentti 20 % 20 %

Verokannan mukainen osuus tuloksesta -13 127 -17 966

Verovapaat tuotot 476 643

Vähennyskelvottomat kulut -93 -120

Tulokseen sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut

16 77

Aiempien vuosien vahvistettujen tappioiden käyttö

288 127

Tappioista kirjaamatta jätetyt laskennalliset

verosaamiset

-1 -7

Aikaisempien tilikausien verot -24 24

Tuloslaskelman verot -12 465 -17 222

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -12 488 -14 126

Aikaisempien tilikausien verot -24 24

Muut verot -6 -6

Laskennallisten verojen muutos 53 -3 114

Tuloverot yhteensä -12 465 -17 222

Erittely käyttöoikeusomaisuuserien poistoista on esitetty liitteessä 34.

Voimassa olevan verokannan mukaan laskettujen verojen täsmäytys

tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 163

LIITE 13 RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN TULOSLASKELMAERÄT ARVOSTUSLUOKITTAIN

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Korkotuotot 73 137

Arvostustuotot ja -tappiot 2 685 2 009

Osinkotuotot 2 238 2 926

Myyntivoitot ja -tappiot -84 -428

Yhteensä 4 913 4 644

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta

Korkotuotot ja -kulut 5 660 6 860

Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt -458 -287

Osinkotuotot 19 8

Myyntivoitot ja -tappiot 450 134

Odotettavissa olevat luottotappiot 164 -376

Yhteensä 5 835 6 339

Jaksotettuun hankintamenoon

Korkotuotot ja -kulut 225 030 264 370

Muut tuotot 10 106 9 468

Odotettavissa olevat luottotappiot 2 121 -3 833

Myyntivoitot ja -tappiot -6 -

Toteutuneet luottotappiot -17 553 -18 220

Yhteensä 219 698 251 785

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Rahoitusvelat

Jaksotettuun hankintamenoon

Korkokulut -69 698 -71 094

Yhteensä -69 698 -71 094

Valuuttatoiminnan nettotuotot 215 194

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Arvostusvoitot ja -tappiot 505 157

Korkotuotot ja -kulut 2 890 -12 257

Yhteensä 3 395 -12 100

Yhteensä 164 358 179 768

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 164

VAROJA KOSKEVAT LIITETIEDOT

LIITE 14 RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN LUOKITTELU

Rahoitusvarat 31.12.2025

(1 000 euroa)

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon

muiden laajan

tuloksen erien kautta

Suojaavat

johdannaiset

Odotettavissa olevat

luottotappiot Yhteensä

Käteiset varat 384 953 - - - - 384 953

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 49 598 - - - 0 49 598

Lainat ja saamiset asiakkailta 4 917 798 - - - -54 624 4 863 173

Johdannaissopimukset - - - 18 863 - 18 863

Saamistodistukset* 369 499 3 998 184 563 - -51 558 008

Osakkeet ja osuudet - 122 537 1 530 - - 124 068

Rahoitusvarat yhteensä 5 721 847 126 536 186 093 18 863 -54 676 5 998 664

Muut varat 187 745

Varat yhteensä 6 186 408

*Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita 846 tuhatta euroa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 165

Rahoitusvarat 31.12.2024

*Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita 1 009 tuhatta euroa.

(1 000 euroa)

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon

muiden laajan

tuloksen erien kautta

Suojaavat

johdannaiset

Odotettavissa olevat

luottotappiot Yhteensä

Käteiset varat 567 900 - - - - 567 900

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 44 752 - - - 0 44 751

Lainat ja saamiset asiakkailta 4 799 847 - - - -56 227 4 743 620

Johdannaissopimukset - - - 29 267 - 29 267

Saamistodistukset* 358 205 4 535 209 381 - -55 572 066

Osakkeet ja osuudet - 126 572 1 210 - - 127 782

Rahoitusvarat yhteensä 5 770 704 131 107 210 591 29 267 -56 283 6 085 386

Muut varat 171 593

Varat yhteensä 6 256 978

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 166

Rahoitusvelat 31.12.2025

(1 000 euroa)

Jaksotettuun

hankinta-

menoon

Suojaavat

johdannaiset Yhteensä

Velat luottolaitoksille 35 287 - 35 287

Velat asiakkaille* 4 560 865 - 4 560 865

Johdannaissopimukset - 8 024 8 024

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat* 666 520 - 666 520

Rahoitusvelat yhteensä 5 262 671 8 024 5 270 695

Muut velat 109 588

Velat yhteensä 5 380 283

Rahoitusvelat 31.12.2024

(1 000 euroa)

Jaksotettuun

hankinta-

menoon

Suojaavat

johdannaiset Yhteensä

Velat luottolaitoksille 52 614 - 52 614

Velat asiakkaille* 4 384 387 - 4 384 387

Johdannaissopimukset - 2 636 2 636

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat* 940 776 - 940 776

Rahoitusvelat yhteensä 5 377 777 2 636 5 380 412

Muut velat 117 080

Velat yhteensä 5 497 492

*Velat asiakkaille tase-erä sisältää suojausoikaisuja +1 026 tuhatta euroa ja yleiseen liikkeeseen lasketut

velkakirjat +3 806 tuhatta euroa. Tase-eriin sisältyvät suojauskohteet on esitetty tarkemmin liitteessä 26.

*Velat asiakkaille tase-erä sisältää suojausoikaisuja +13 107 tuhatta euroa ja yleiseen liikkeeseen lasketut

velkakirjat +7 734 tuhatta euroa. Tase-eriin sisältyvät suojauskohteet on esitetty tarkemmin liitteessä 26.

Rahoitusvarat on eritelty liitteissä 18 ja 19. Rahoitusvelkojen erittely on esitetty liitteessä 25, 26 ja 27.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 167

Toistuvasti käypään arvoon arvostettujen erien käyvän arvon hierarkiatasot

LIITE 15 RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN SEKÄ SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄT ARVOT JA

ARVOSTUSMENETELMÄT

Toistuvasti käypään arvoon arvostetut varat 31.12.2025

(1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypä arvo

yhteensä

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Osakkeet ja osuudet 118 709 - 3 828 122 537

Saamistodistukset 1 836 - 2 162 3 998

Johdannaissopimukset - 18 863 - 18 863

Käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta

Osakkeet ja osuudet - - 1 530 1 530

Saamistodistukset 183 552 - 1 011 184 563

Yhteensä 304 097 18 863 8 532 331 492

Toistuvasti käypään arvoon arvostetut velat 31.12.2025

(1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypä arvo

yhteensä

Johdannaissopimukset - 8 024 - 8 024

Yhteensä - 8 024 - 8 024

Toistuvasti käypään arvoon arvostetut varat 31.12.2024

(1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypä arvo

yhteensä

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Osakkeet ja osuudet 122 403 - 4 168 126 572

Saamistodistukset 2 068 - 2 467 4 535

Johdannaissopimukset - 29 267 - 29 267

Käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta

Osakkeet ja osuudet - - 1 210 1 210

Saamistodistukset 198 365 9 968 1 049 209 381

Yhteensä 322 836 39 235 8 894 370 965

Toistuvasti käypään arvoon arvostetut velat 31.12.2024

(1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypä arvo

yhteensä

Johdannaissopimukset - 2 636 - 2 636

Yhteensä - 2 636 - 2 636

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 168

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien käyvän arvon hierarkiatasot

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut varat 31.12.2025

(1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypä

arvo

yhteensä

Kirjan-

pitoarvo

Lainat ja saamiset

luottolaitoksilta

- 49 598 - 49 598 49 598

Lainat ja saamiset asiakkailta - 4 880 534 - 4 880 534 4 863 173

Saamistodistukset - 371 643 - 371 643 369 447

Sijoituskiinteistöt* - - 34 140 34 140 24 514

Yhteensä - 5 301 775 34 140 5 335 915 5 306 733

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut varat 31.12.2024

(1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypä

arvo

yhteensä

Kirjan-

pitoarvo

Lainat ja saamiset

luottolaitoksilta

- 44 751 - 44 751 44 751

Lainat ja saamiset asiakkailta - 4 757 875 - 4 757 875 4 743 620

Saamistodistukset - 361 088 - 361 088 358 150

Sijoituskiinteistöt* - - 34 753 34 753 25 442

Yhteensä - 5 163 714 34 753 5 198 468 5 171 962

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat 31.12.2025

(1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypä

arvo

yhteensä

Kirjan-

pitoarvo

Velat luottolaitoksille - 35 216 - 35 216 35 287

Velat asiakkaille - 4 563 027 - 4 563 027 4 560 865

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

- 668 872 - 668 872 666 520

Yhteensä - 5 267 115 - 5 267 115 5 262 671

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat 31.12.2024

(1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypä

arvo

yhteensä

Kirjan-

pitoarvo

Velat luottolaitoksille - 52 515 - 52 515 52 614

Velat asiakkaille - 4 388 236 - 4 388 236 4 384 387

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

- 943 307 - 943 307 940 776

Yhteensä - 5 384 058 - 5 384 058 5 377 777

* Sijoituskiinteistöjen käypä arvo perustuu pääsääntöisesti kauppahintamenetelmään. * Sijoituskiinteistöjen käypä arvo perustuu pääsääntöisesti kauppahintamenetelmään.

Liikkeeseen lasketut velkakirjat ja velat asiakkaille -erät sisältävät suojauslaskennan kohteena olevia eriä, joiden osalta käyvän arvon muutos on kirjattu kysei-

sen tase-erän oikaisuksi.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 169

Käyvän arvon määrittäminen

Rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen käy-

pään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon.

Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostami-

nen on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liit-

teessä 2. Sijoituskiinteistöt merkitään taseeseen

poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennet-

tyyn hankintamenoon.

Käyvän arvon hierarkiat

Taso 1 sisältää rahoitusinstrumentit, joiden arvo

määräytyy likvideiltä markkinoilta saatavien

markkinahintanoteerausten perusteella. Likvi-

deiksi markkinoiksi katsotaan sellaiset markkinat,

joilta hintanoteeraukset saadaan säännöllisesti.

Tähän ryhmään merkitään kaikki julkisesti notee-

ratut arvopaperit.

Taso 2 sisältää sellaiset rahoitusinstrumentit,

joiden arvostuksessa käytetään yleisesti hyväk-

syttyjä arvostusmenetelmiä tai -malleja, jotka

perustuvat todennettavissa oleviin markkinahin-

toihin perustuviin oletuksiin. Tasolle 2 merkittyjen

rahoitusinstrumenttien käypä arvo voi perustua

esimerkiksi rahoitusvälineen osien markkinano-

teerauksesta johdettuun arvoon. Tähän ryhmään

merkitään mm. korkojohdannaiset, sisältäen ko-

ronvaihtosopimukset, sekä muut instrumentit,

joilla ei käydä kauppaa likvideillä markkinoilla.

Korkojohdannaisten arvostukseen käytetään jul-

kisesti saatavilla olevia arvostuskäyriä.

Taso 3 sisältää sellaiset rahoitusinstrumentit ja

muut varat ja velat, joiden käypä arvo ei perustu

markkinanoteerauksiin tai arvostusmenetelmien

tai -mallien avulla todennettavissa olevien mark-

kinahintojen perusteella laskettuun arvoon. Ar-

vostusmenetelmissä käytettyihin oletuksiin liittyy

usein epävarmuutta. Tasolle 3 merkittyjen varojen

käypä arvo perustuu usein kolmannelta osapuo-

lelta saatuun hintatietoon. Tähän ryhmään mer-

kitään noteeraamattomat osakkeet ja rahastot

sekä sijoituskiinteistöt.

Siirrot käyvän arvon hierarkiatasojen välillä

Siirrot hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtu-

neen siirron aiheuttaneen tapahtuman tai olosuh-

teiden muutoksen toteutumispäivänä.

Katsauskaudella ei siirretty arvopapereita hierar-

kiatasojen välillä. Vertailukaudella siirrettiin ar-

vopapereita 602 tuhatta euroa hierarkiatasolta 1

ja 2 hierarkiatasolle 3 johtuen vähäisistä kauppa-

määristä markkinoilla ja 221 tuhatta euroa hierar-

kiatasolta 3 tasoille 1 ja 2.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 170

(1 000 euroa)

Käypään

arvoon

tulos-

vaikutteisesti

Käypään

arvoon muiden

laajan tuloksen

erien kautta Yhteensä

Avaava tase 1.1.2025 6 635 2 259 8 894

Hankinnat 475 - 475

Myynnit -933 -510 -1 443

Kauden aikana erääntyneet -73 - -73

Tuloslaskelmaan kirjatut

realisoituneet arvonmuutokset

-44 -90 -134

Tuloslaskelmaan kirjatut

realisoitumattomat

arvonmuutokset

-69 - -69

Muihin laajan tuloksen eriin

kirjatut arvonmuutokset

- 882 882

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 5 990 2 541 8 532

(1 000 euroa)

Käypään

arvoon

tulos-

vaikutteisesti

Käypään

arvoon muiden

laajan tuloksen

erien kautta Yhteensä

Avaava tase 1.1.2024 7 899 1 683 9 583

Myynnit -811 - -811

Kauden aikana erääntyneet -261 - -261

Tuloslaskelmaan kirjatut

realisoituneet arvonmuutokset

-11 - -11

Tuloslaskelmaan kirjatut

realisoitumattomat

arvonmuutokset

40 - 40

Muihin laajan tuloksen eriin

kirjatut arvonmuutokset

- -27 -27

Siirrot tasolta 1 ja 2 - 602 602

Siirrot tasolle 1 ja 2 -221 - -221

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 6 635 2 259 8 894

Tasolle 3 merkittyjen toistuvasti käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen tapahtumat

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 171

Tasolle 3 merkittyjen toistuvasti käypään arvoon

kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon herk-

kyys on laskettu korkosidonnaisille sijoituksille

olettamalla korkotason muuttuvan kaksi prosent-

tia ja muille sijoituksille olettamalla arvopaperin

käyvän arvon muuttuvan 15 prosenttia.

POP Pankki -ryhmällä ei ole kertaluonteisesti

käypään arvoon kirjattuja varoja.

Herkkyysanalyysi tasolle 3 merkityille rahoitusvaroille

31.12.2025

Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan

(1 000 euroa) Kirjanpitoarvo Positiivinen Negatiivinen

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 5 990 637 -637

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta 2 541 250 -250

Yhteensä 8 532 887 -887

31.12.2024

Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan

(1 000 euroa) Kirjanpitoarvo Positiivinen Negatiivinen

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 6 635 660 -660

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta 2 259 192 -192

Yhteensä 8 894 852 -852

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 172

LIITE 16 RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT

Kauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

ECL-muutos luottotappioina poistetuista saamisista 13 769 14 111

ECL-muutos saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista eristä -11 652 -18 013

ECL-muutos saamistodistuksista 167 -307

Lopulliset luottotappiot -17 553 -18 220

Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot yhteensä -15 269 -22 429

Tilikaudella lopullisena luottotappiona kirjattiin

17 553 (18 220) tuhatta euroa. Näistä 9 811

(15 945)

tuhanteen euroon kohdistetaan perintä-

toimenpiteitä. ECL-varauksen laskentaan tehtiin

katsauskaudella muutoksia päivittämällä las-

kennassa käytettäviä laskentaparametreja ja

luokittelemalla lainanhoitojoustolliset järjestä-

mättömät saamiset vaiheeseen 3. Muutos lisäsi

ECL-varauksen määrää noin 4,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset luokitel-

laan jatkossa vaiheeseen 2 lainanhoitojouston

koeajan voimassaolon ajan. Muutos laskentaan

toteutetaan alkuvuodesta 2026 ja muutokseen

on varauduttu 1,0 miljoonan euron johdon har-

kinnanvaraisella arviolla.

Odotettavissa olevien luottotappioiden mää-

rässä tilikauden aikana tapahtuneet muutokset

on esitetty alla olevissa taulukoissa. Vaihe 1 si-

sältää luottosopimukset, joiden luottoriski ei ole

kasvanut alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille

lasketaan 12 kuukauden ECL. Vaihe 2 sisältää

sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut mer-

kittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille

lasketaan koko voimassaolon ECL. Vaihe 3 sisäl-

tää laiminlyödyt luottosopimukset ja niille laske-

taan koko voimassaolon ECL.

Odotettavissa olevien luottotappioiden lasken-

nan perusteet sekä maksukyvyttömyyden to-

dennäköisyyden määrittely on esitetty liitteessä

2 POP Pankki -ryhmän tilinpäätöksen laatimis-

periaatteet kohdassa 6.5 Rahoitusvarojen arvon-

alentuminen.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 173

Saamiset asiakkailta

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Yhteensä

ECL 1.1.2025 7 006 4 399 44 822 56 227

Siirrot vaiheeseen 1 257 -1 593 -2 689 -4 025

Siirrot vaiheeseen 2 -237 1 639 -1 220 182

Siirrot vaiheeseen 3 -264 -1 041 13 642 12 337

Uusien luottojen myöntämisestä johtuva lisäys 2 088 556 3 469 6 113

Taseesta pois kirjaamisesta johtuva vähennys -1 247 -723 -17 999 -19 969

Luottoriskistä aiheutuva muutos (netto) -1 100 -290 17 917 16 527

Johdon arvion vaikutus - 1 000 - 1 000

Lopullisen luottotappion kirjaamisesta johtuva

vähennys

- - -13 769 -13 769

Vaikutus yhteensä -504 -451 -648 -1 603

ECL 31.12.2025 6 502 3 948 44 174 54 624

Suurin muutos odotettavissa oleviin luottotappioihin saamisista asiakkailta

muodostuu taseesta pois kirjaamisesta johtuvasta vähennyksestä, yhteensä

19 969 (18 086) tuhatta euroa. Siirroista vaiheeseen 3 kirjattiin varauksen li-

säystä yhteensä 12 337 (11 684) tuhatta euroa. Luottotappioista johtuvat vä-

hennykset olivat 13 769 (14 111) tuhatta euroa. Saamisiin asiakkailta kohdis-

tuu johdon arviolla kirjattu harkinnanvarainen varaus 1 miljoonaa euroa, joka

kohdistuu lainanhoitojoustollisiin saamisiin vaiheessa 2.

Saamistodistukset

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Yhteensä

ECL 1.1.2025 162 279 624 1 065

Siirrot vaiheeseen 3 - -155 155 -

Uusien sijoitusten hankinnasta johtuvat

lisäykset

27 - 459 486

Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat

vähennykset

-37 -124 -476 -637

Luottoriskistä aiheutuva muutos (netto) -16 0 - -16

Vaikutus yhteensä -26 -279 138 -167

ECL 31.12.2025 136 0 762 897

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Yhteensä

ECL 1.1.2025 455 282 676 1 413

Siirrot vaiheeseen 1 5 -263 -128 -387

Siirrot vaiheeseen 2 -3 10 0 7

Siirrot vaiheeseen 3 -8 -3 112 101

Sitoumusten lisäykset 213 33 23 269

Sitoumusten vähennykset -24 -4 -93 -120

Luottoriskistä aiheutuva muutos (netto) -225 -4 -38 -267

Vaikutus yhteensä -41 -232 -124 -397

ECL 31.12.2025 414 49 552 1 016

ECL yhteensä

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Yhteensä

ECL 1.1.2025 7 623 4 960 46 122 58 705

ECL 31.12.2025 7 052 3 998 45 488 56 538

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 174

Saamiset asiakkailta

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Yhteensä

ECL 1.1.2024 5 468 4 784 42 348 52 601

Siirrot vaiheeseen 1 306 -2 086 -1 854 -3 633

Siirrot vaiheeseen 2 -205 1 953 -1 432 316

Siirrot vaiheeseen 3 -309 -598 12 592 11 684

Uusien luottojen myöntämisestä johtuva lisäys 2 387 772 2 844 6 003

Taseesta pois kirjaamisesta johtuva vähennys -948 -603 -16 534 -18 086

Luottoriskistä aiheutuva muutos (netto) 307 178 20 968 21 453

Lopullisen luottotappion kirjaamisesta johtuva

vähennys

- - -14 111 -14 111

Vaikutus yhteensä 1 538 -385 2 474 3 627

ECL 31.12.2024 7 006 4 399 44 822 56 227

Saamistodistukset

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Yhteensä

ECL 1.1.2024 202 556 - 758

Siirrot vaiheeseen 1 45 -236 - -190

Uusien sijoitusten hankinnasta johtuvat

lisäykset

32 - 624 656

Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat

vähennykset

-38 -129 - -167

Luottoriskistä aiheutuva muutos (netto) -80 87 - 7

Vaikutus yhteensä -40 -277 624 307

ECL 31.12.2024 162 279 624 1 065

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Yhteensä

ECL 1.1.2024 316 147 531 994

Siirrot vaiheeseen 1 12 -60 -52 -100

Siirrot vaiheeseen 2 -3 14 -1 10

Siirrot vaiheeseen 3 -2 -20 206 184

Sitoumusten lisäykset 205 259 115 578

Sitoumusten vähennykset -29 -8 -105 -142

Luottoriskistä aiheutuva muutos (netto) -44 -49 -18 -111

Vaikutus yhteensä 139 135 145 418

ECL 31.12.2024 455 282 676 1 413

ECL yhteensä

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Yhteensä

ECL 1.1.2024 5 987 5 487 42 880 54 353

ECL 31.12.2024 7 623 4 960 46 122 58 705

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 175

Luottoriskiä sisältävät erät vaiheittain 31.12.2025

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä

Saamiset asiakkailta

Henkilöasiakkaat 2 896 810 73 589 74 616 3 045 015

Yritysasiakkaat 1 129 113 54 266 71 584 1 254 963

Maatalousasiakkaat 545 801 28 541 43 478 617 820

Saamiset asiakkailta yhteensä 4 571 723 156 396 189 678 4 917 798

ECL 31.12.2025 6 502 3 948 44 174 54 624

Kattavuusaste (coverage ratio) 0,1 % 2,5 % 23,3 % 1,1 %

Taseen ulkopuoliset erät

Henkilöasiakkaat 259 617 1 369 856 261 841

Yritysasiakkaat 80 044 921 1 427 82 392

Maatalousasiakkaat 28 316 533 283 29 131

Taseen ulkopuoliset erät yhteensä 367 976 2 822 2 565 373 364

ECL 31.12.2025 414 49 552 1 016

Kattavuusaste (coverage ratio) 0,1 % 1,8 % 21,5 % 0,3 %

Saamistodistukset 552 892 31 1 139 554 062

ECL 31.12.2025 162 279 624 897

Kattavuusaste (coverage ratio) 0,0 % 902,7 % 54,8 % 0,2 %

Luottoriskiä sisältävät erät

yhteensä

5 492 592 159 250 193 382 5 845 223

Yllä olevassa taulukossa esitetään yhteenveto altistumisesta luottoriskille ja

ECL-varauksen määrä suhteessa vastuun määrään vaiheittain. Kattavuus-

aste havainnollistaa ECL-varauksen suhteellista osuutta vastuun määrästä.

Kattavuusasteessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia kaudella.

Luottoriskiä sisältävät erät vaiheittain 31.12.2024

(1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä

Saamiset asiakkailta

Henkilöasiakkaat 2 836 355 98 504 60 158 2 995 016

Yritysasiakkaat 1 063 838 82 871 58 495 1 205 204

Maatalousasiakkaat 516 671 43 347 39 609 599 627

Saamiset asiakkailta yhteensä 4 416 864 224 722 158 262 4 799 847

ECL 31.12.2024 7 006 4 399 44 822 56 227

Kattavuusaste (coverage ratio) 0,2 % 2,0 % 28,3 % 1,2 %

Taseen ulkopuoliset erät

Henkilöasiakkaat 240 461 1 289 590 242 339

Yritysasiakkaat 70 008 1 548 3 021 74 577

Maatalousasiakkaat 24 696 2 856 235 27 788

Taseen ulkopuoliset erät yhteensä 335 165 5 693 3 846 344 704

ECL 31.12.2024 455 282 676 1 413

Kattavuusaste (coverage ratio) 0,1 % 4,9 % 17,6 % 0,4 %

Saamistodistukset 565 978 1 309 300 567 586

ECL 31.12.2024 162 279 624 1 065

Kattavuusaste (coverage ratio) 0,0 % 21,3 % 208,0 % 0,2 %

Luottoriskiä sisältävät erät

yhteensä

5 318 007 231 724 162 407 5 712 138

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 176

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Kassa 9 370 9 568

Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta 375 583 558 332

Käteiset varat yhteensä 384 953 567 900

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta

Talletukset

Vaadittaessa maksettavat 6 537 4 349

Muut 43 061 40 403

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta yhteensä 49 598 44 751

Lainat ja saamiset asiakkailta

Lainat 4 755 886 4 639 238

Valtion varoista välitetyt lainat 352 836

Takaussaamiset 211 310

Käytetyt tililuotot 48 123 46 580

Luottokorttisaamiset 58 601 56 656

Lainat ja saamiset asiakkailta yhteensä 4 863 173 4 743 620

Lainat ja saamiset yhteensä 4 912 772 4 788 371

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Jaksotettuun hankintamenoon

Saamistodistukset 369 447 358 150

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Saamistodistukset 3 998 4 535

Osakkeet ja osuudet 122 537 126 572

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

Saamistodistukset 184 563 209 381

Osakkeet ja osuudet 1 530 1 210

Sijoituskiinteistöt 24 514 25 442

Sijoitusomaisuus yhteensä 706 590 725 289

LIITE 17 KÄTEISET VARAT

LIITE 18 LAINAT JA SAAMISET

LIITE 19 SIJOITUSOMAISUUS

Käteiset varat muodostuvat pääosin talletuksesta Suomen Pankissa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 177

Sijoitukset 31.12.2025

Jaksotettuun

hankinta-

menoon

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta

Yhteensä(1 000 euroa)

Saamis-

todistukset

Saamis-

todistukset

Osakkeet ja

osuudet

Saamis-

todistukset

Osakkeet ja

osuudet

Noteeratut

Julkisyhteisöiltä 207 725 - - 34 629 - 242 354

Muilta 161 773 1 836 118 709 148 731 - 431 049

Muut

Muilta - 2 162 3 828 1 203 1 530 8 724

Sijoitukset yhteensä 369 499 3 998 122 537 184 563 1 530 682 127

Sijoitukset 31.12.2024

Jaksotettuun

hankinta-

menoon

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta

Yhteensä(1 000 euroa)

Saamis-

todistukset

Saamis-

todistukset

Osakkeet ja

osuudet

Saamis-

todistukset

Osakkeet ja

osuudet

Noteeratut

Julkisyhteisöiltä 213 257 - - 30 301 - 243 558

Muilta 144 948 1 924 122 403 177 622 - 446 897

Muut

Muilta - 2 611 4 168 1 459 1 210 9 448

Sijoitukset yhteensä 358 205 4 535 126 572 209 381 1 210 699 903

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 178

Sijoitusten osalta keskeisimmät markkinariskit ovat korko- ja luottospreadriski. Alla on yhteenveto ryh-

män käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen markkina-arvoherkkyydestä eri markkinariskiskenaa-

rioissa. Käytetyt skenaariot havainnollistavat syntyviä vaikutuksia tulokseen tai laajaan tuloslaskelmaan.

Herkkyysanalyysi

Stressi

31.12.2025 31.12.2024

(1 000 euroa) Vaikutus tulokseen

Vaikutus laajaan

tulokseen Vaikutus tulokseen

Vaikutus laajaan

tulokseen

Korkosijoitukset - riskittömän koron muutos +100 bp -1 068 -4 949 -1 196 -4 665

Korkosijoitukset - luottoriskipreemio +50 bp -574 -2 851 -646 -2 663

Osakesijoitukset -10 % -1 831 - -1 796 -

Valuuttariski -10 % -19 -101 -10 -83

Sijoituskiinteistöjen muutokset

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Hankintameno 1.1. 45 637 43 107

Lisäykset 474 3 353

Vähennykset -929 -321

Siirrot 130 -502

Hankintameno 31.12. 45 313 45 637

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -20 196 -18 906

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 534 55

Poistot -671 -824

Arvonalentumiset /- palautukset -466 -520

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -20 799 -20 196

Kirjanpitoarvo 1.1. 25 442 24 201

Kirjanpitoarvo 31.12. 24 514 25 442

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 179

Nimi Toimiala

Omistusosuus %

31.12.2025

Omistusosuus %

31.12.2024

Figure Taloushallinto Oy Palvelu 25 % 25 %

Suomen Vahinkovakuutus Oy Vakuutus 30 % 30 %

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Kirjanpitoarvo 1.1. 24 681 22 123

Osuus tilikauden tuloksesta 2 256 2 558

Kirjanpitoarvo 31.12. 26 937 24 681

LIITE 20 SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Figure Taloushallinto Oy tuottaa taloushallinnon palveluja ﬁnanssialalla toimiville yrityksille. Suomen Va-

hinkovakuutus Oy tarjoaa vahinkovakuutuspalveluja yksityishenkilöille.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 180

LIITE 21 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

POP Pankki -ryhmän aineettomat hyödykkeet ovat pankkitoiminnan tietojärjestelmiä, joihin POP Pankki -ryhmällä on IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -stan-

dardissa tarkoitettu määräysvalta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet liittyvät POP Pankki -ryhmän käynnissä olevaan järjestelmäuudistushankkeeseen.

Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2025

(1 000 euroa)

Tieto-

järjestelmät

Keskeneräiset

aineettomat

hyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1. 15 926 13 782 29 708

Lisäykset - 6 719 6 719

Hankintameno 31.12. 15 926 20 501 36 427

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 1.1.

-15 147 -5 675 -20 823

Poistot -406 - -406

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 31.12.

-15 553 -5 675 -21 229

Kirjanpitoarvo 1.1. 779 8 107 8 884

Kirjanpitoarvo 31.12. 372 14 826 15 197

Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2024

(1 000 euroa)

Tieto-

järjestelmät

Keskeneräiset

aineettomat

hyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1. 15 497 12 147 27 644

Lisäykset - 3 863 3 863

Vähennykset - -1 800 -1 800

Siirrot 429 -429 -

Hankintameno 31.12. 15 926 13 782 29 708

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 1.1.

-13 982 -5 675 -19 658

Poistot -1 165 - -1 165

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 31.12.

-15 147 -5 675 -20 823

Kirjanpitoarvo 1.1. 1 515 6 472 7 986

Kirjanpitoarvo 31.12. 779 8 107 8 884

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 181

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Omassa käytössä olevat kiinteistöt

Maa- ja vesialueet 1 697 1 598

Rakennukset 19 984 21 228

Koneet ja kalusto 1 751 1 904

Muut aineelliset hyödykkeet 630 692

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 24 063 25 422

LIITE 22 AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2025

(1 000 euroa)

Oman käytön

kiinteistöt

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1. 61 176 9 585 854 71 614

Lisäykset

3 409 495 - 3 904

Vähennykset

-260 -226 -60 -545

Siirrot

-130 - - -130

Hankintameno 31.12. 64 194 9 855 794 74 843

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -38 349 -7 681 -162 -46 192

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -127 193 - 66

Poistot -3 123 -615 -2 -3 740

Arvonalentumiset -914 - - -914

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -42 513 -8 103 -164 -50 780

Kirjanpitoarvo 1.1. 22 826 1 904 692 25 422

Kirjanpitoarvo 31.12. 21 681 1 751 630 24 063

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 182

Taseeseen merkityt käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät oman käytön kiinteistöihin ja koneisiin ja kalus-

toon. Tarkemmat tiedot käyttöoikeusomaisuuseristä on esitetty liitteessä 34.

Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2024

(1 000 euroa)

Oman käytön

kiinteistöt

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1. 58 956 8 940 848 68 745

Lisäykset

3 173 888 5 4 067

Vähennykset

-1 456 -244 - -1 700

Siirrot

502 - - 502

Hankintameno 31.12. 61 176 9 585 854 71 614

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -36 324 -7 332 -158 -43 814

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 221 230 - 1 451

Poistot -3 059 -579 -4 -3 642

Arvonalentumiset -187 - - -187

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -38 349 -7 681 -162 -46 192

Kirjanpitoarvo 1.1. 22 631 1 609 690 24 931

Kirjanpitoarvo 31.12. 22 826 1 904 692 25 422

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 183

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Maksujenvälityssaamiset 550 1 407

Saaminen eläkejärjestelyistä* 618 886

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Korot 34 586 37 257

Muut 4 217 5 504

Maksetut ennakkomaksut SaaS-palveluista 36 863 24 519

Muut varat 13 882 11 527

Muut varat yhteensä 90 715 81 099

LIITE 23 MUUT VARAT

*Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja niihin liittyvä saaminen on esitetty liitteessä 33.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 184

(1 000 euroa)

31.12.2024

Kirjattu

tulos-

vaikuttei-

sesti

Kirjattu

muihin

laajan

tuloksen

eriin

31.12.2025

Käypään arvoon arvostettavista

varoista

832 27 -521 337

Rahavirran suojauksesta 94 - 1 001 1 095

Kiinteistöomaisuuden poisto-

oikaisuista

1 992 111 - 2 103

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 8 -8 - 0

Konserniyhdistelyistä ja muista

eristä

1 833 195 - 2 028

Laskennalliset verosaamiset

yhteensä

4 758 325 480 5 563

(1 000 euroa)

31.12.2023

Kirjattu

tulos-

vaikuttei-

sesti

Kirjattu

muihin

laajan

tuloksen

eriin

31.12.2024

Käypään arvoon arvostettavista

varoista

1 600 - -768 832

Rahavirran suojauksesta - - 94 94

Kiinteistöomaisuuden poisto-

oikaisuista

1 884 108 - 1 992

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 4 0 4 8

Konserniyhdistelyistä ja muista

eristä

1 868 -35 - 1 833

Laskennalliset verosaamiset

yhteensä

5 356 72 -670 4 758

Laskennalliset verosaamiset

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Verosaamiset

Laskennalliset verosaamiset 5 563 4 758

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat

verosaamiset

756 1 308

Verosaamiset yhteensä 6 319 6 066

Verovelat

Laskennalliset verovelat 33 024 32 974

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 893 1 198

Verovelat yhteensä 33 917 34 172

LIITE 24 LASKENNALLISET VEROT

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 185

(1 000 euroa) 31.12.2024

Kirjattu

tulos-

vaikuttei-

sesti

Kirjattu

muihin

laajan

tuloksen

eriin 31.12.2025

Verotuksellisista varauksista 31 496 153 - 31 649

Käypään arvoon

arvostettavista varoista

50 482 -154 378

Etuuspohjaisista

eläkejärjestelyistä

184 20 -81 124

Konserniyhdistelyistä ja

muista eristä

1 243 -370 - 873

Laskennalliset verovelat

yhteensä

32 974 284 -234 33 024

(1 000 euroa) 31.12.2023

Kirjattu

tulos-

vaikuttei-

sesti

Kirjattu

muihin

laajan

tuloksen

eriin 31.12.2024

Verotuksellisista varauksista 28 435 3 061 - 31 496

Käypään arvoon

arvostettavista varoista

-146 - 197 50

Etuuspohjaisista

eläkejärjestelyistä

- 183 1 184

Konserniyhdistelyistä ja

muista eristä

1 168 75 - 1 243

Laskennalliset verovelat

yhteensä

29 457 3 319 198 32 974

Laskennalliset verovelat

POP Pankki -ryhmään kuuluvilla yrityksillä on verotuksellisia tappioita, joista

ei ole kirjattu laskennallista verosaamista yhteensä 2 246 (3 313) tuhatta eu-

roa. Tappiot vanhenevat vuosina 2026–2033.

(1 000 euroa) Muutos, brutto

Laskennallinen

vero Muutos netto

Käyvän arvon rahasto 1 837 -367 1 469

Suojauslaskennan rahasto -5 005 1 001 -4 004

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -403 81 -322

Muihin laajan tuloksen eriin

kirjatut erät yhteensä

-3 572 714 -2 857

(1 000 euroa) Muutos, brutto

Laskennallinen

vero Muutos netto

Käyvän arvon rahasto 5 202 -1 040 4 162

Suojauslaskennan rahasto -468 94 -374

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -15 3 -12

Muihin laajan tuloksen eriin

kirjatut erät yhteensä

4 719 -944 3 775

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ja niihin liittyvät

laskennalliset verot 2025

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ja niihin liittyvät

laskennalliset verot 2024

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 186

LIITE 25 VELAT LUOTTOLAITOKSILLE JA ASIAKKAILLE

VELKOJA JA OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Velat luottolaitoksille

Muille luottolaitoksille

Vaadittaessa maksettavat 2 309 1 551

Muut kuin vaadittaessa maksettavat 32 977 51 063

Velat luottolaitoksille yhteensä 35 287 52 614

Velat asiakkaille

Talletukset

Vaadittaessa maksettavat 3 474 163 3 367 876

Muut kuin vaadittaessa maksettavat 1 085 223 1 002 536

Muut rahoitusvelat

Muut kuin vaadittaessa maksettavat 453 869

Suojauslaskennasta johtuva käyvän arvon muutos 1 026 13 107

Velat asiakkaille yhteensä 4 560 865 4 384 387

Velat luottolaitoksille ja asiakkaille yhteensä 4 596 152 4 437 001

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 187

LIITE 26 JOHDANNAISSOPIMUKSET

JA SUOJAUSLASKENTA

POP Pankki -ryhmä suojaa korkoriskiään johdan-

naissopimuksilla. Käyvän arvon suojaukseen ja

rahavirran suojaukseen sovelletaan suojauslas-

kentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena ovat

kiinteäkorkoiset talletukset sekä liikkeeseen las-

ketut kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat. Ra-

havirran suojauksen kohteena on asiakassaamis-

ten korkovirta.

Käyvät arvot 31.12.2025 Käyvät arvot 31.12.2024

(1 000 euroa) Varat Velat Varat Velat

Johdannaissopimukset

Käyvän arvon suojaus 12 526 8 024 22 644 2 636

Rahavirran suojaus 6 337 - 6 623 -

Johdannaissopimukset yhteensä 18 863 8 024 29 267 2 636

Korkoriski 31.12.2025 Korkoriski 31.12.2024

(1 000 euroa) Suojattu erä

josta suojaus-

oikaisujen

kertynyt määrä Suojattu erä

josta suojaus-

oikaisujen

kertynyt määrä

Makrosuojaus (portfoliosuojaus)

Suojatut talletukset 730 608 5 708 738 999 11 181

Mikrosuojaus

Suojatut yleiseen liikkeeseen lasketut

velkakirjat

503 806 3 806 756 069 7 734

Velat 1 234 415 9 515 1 495 069 18 914

Suojaavat korkojohdannaiset

Käyvän arvon suojaus

Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset ja suojauskohteet

Suojauslaskennan vaikutus taloudelliseen asemaan ja tulokseen

Suojatut talletukset sisältyvät tilinpäätöserään velat asiakkaille.

Käyvän arvon suojauksen kohteena olevien kiinteäkorkoisten talletusten nimellisarvo oli 724 900 (724 900)

tuhatta euroa ja suojauksen kohteena olevan kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo oli

500 000 (750 000) tuhatta euroa. Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot vastaavat suojattavien koh-

teiden nimellisarvoja.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 188

Korkoriski

Käyvän arvon suojaus Rahavirran suojaus

(1 000 euroa)

1.1.-

31.12.2025

1.1.-

31.12.2024

1.1.-

31.12.2025

1.1.-

31.12.2024

Johdannaissopimuksen käyvän

arvon muutos

-15 511 8 506 - -

Suojauskohteen käyvän arvon

muutos

16 008 -8 345 - -

Tuloslaskelmaan kirjattu

suojauksen tehottomuus

497 161 - -

Johdannaissopimuksen käyvän

arvon muutos*

- - -491 1 089

Suojauskohteen käyvän arvon

muutos

- - 491 -1 089

Laajan tuloslaskelman kautta

tuloslaskelmaan kirjattu

suojauksen tehottomuus

- - - -

Suojauslaskennan voitot ja tappiot sekä suojauksen tehottomuus

*Rahavirran suojauksen osalta taulukossa esitetään johdannaissopimuksen perusarvon muutos

(1 000 euroa)

Korkoriski

31.12.2025 31.12.2024

Tase 1.1. -374 -

Rahavirran suojaus

Suojausvoitot ja -tappiot -3 856 -82

Laskennallinen vero edellisistä 771 16

Tuloslaskelmaan siirretty osuus -1 149 -386

Laskennallinen vero edellisistä 230 77

Yhteensä -4 004 -374

Tase 31.12. -4 378 -374

Suojauslaskennan rahasto

31.12.2025

(1 000 euroa)

Nimellisarvo / Jäljellä oleva juoksuaika

alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä

Korkoriskiä suojaavat

johdannaissopimukset

200 000 1 224 900 539 600 1 964 500

31.12.2024

(1 000 euroa)

Nimellisarvo / Jäljellä oleva juoksuaika

alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä

Korkoriskiä suojaavat

johdannaissopimukset

250 000 1 224 900 450 600 1 925 500

Korkojohdannaisten nimellisarvot jäljellä olevan juoksuajan mukaan

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 189

LIITE 27 YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Katetut joukkovelkakirjalainat 498 826 748 336

Suojauslaskennasta johtuva käyvän arvon muutos 3 806 7 734

Joukkovelkakirjalainat 149 964 169 926

Sijoitustodistukset 13 923 14 780

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat yhteensä 666 520 940 776

Nimi Alkupäivä Eräpäivä Koron peruste

Nimellisarvo

(1 000 euroa)

Valuutta

BONUM

22042027

22.4.2022 22.4.2027 EB 12 kk + 1,25 %

50 000 EUR

BONUM

19072028

19.7.2023 19.7.2028 EB 6 kk + 1,11 %

50 000 EUR

POPA

26042028

26.4.2023 26.4.2028 3,625 % / kiinteä

250 000 EUR

BONUM

17042027

10.4.2024 17.4.2027 EB 3 kk + 1,95 %

50 000 EUR

POPA15102029

15.10.2024

15.10.2029

2,875 % / kiinteä

250 000 EUR

Listatut joukkovelkakirjalainat

Tilikauden lopussa ulkona on lisäksi sijoitustodistuksia nimellispääomaltaan

yhteensä 14 000 (15 000) tuhatta euroa. Sijoitustodistusten kappalemäärä

on yhteensä 3, arvoltaan 4 000 - 5 000 tuhatta euroa ja keskimaturiteetti

8,3 kuukautta.

Rahoituksen rahavirtojen yleiseen liikkeeseen laskettujen

velkakirjojen täsmäytys tase-erään

(1 000 euroa)

31.12.2025 31.12.2024

Kirjanpitoarvo 1.1. 940 776 787 156

Joukkovelkakirjojen lisäykset 6 299 006

Sijoitustodistusten lisäykset 13 774 37 010

Lisäykset yhteensä 13 781 336 016

Joukkovelkakirjojen vähennykset -270 000 -135 000

Sijoitustodistusten vähennykset -14 695 -50 526

Vähennykset yhteensä -284 695 -185 526

Rahoituksen rahavirtojen muutokset yhteensä -270 915 150 490

Arvostukset -3 341 3 130

Kirjanpitoarvo lopussa 666 520 940 776

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 190

LIITE 28 VARAUKSET JA MUUT VELAT

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Varaukset 1.1. 1 678 1 259

Varausten muutos odotettavissa olevista

luottotappioista

-397 418

Muiden varausten lisäys tai vähennys -103 -

Varaukset 31.12. 1 178 1 678

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Varaukset

Odotettavissa olevista luottotappioista 1 016 1 413

Muut varaukset 163 266

Muut velat

Maksujenvälitysvelat 12 634 18 005

Vuokrasopimusvelka 3 786 3 973

Siirtovelat

Korkovelat 26 312 32 101

Saadut ennakkomaksut 711 873

Velat korttitapahtumista 12 510 12 864

Muut siirtovelat 18 539 13 413

Varaukset ja muut velat yhteensä 75 671 82 908

Muut varaukset muodostuvat varautumisesta erinäisiin sopimusvastuisiin.

Vuokrasopimusvelka on esitetty liitteessä 34.

Varausten muutos

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 191

LIITE 29 OMA PÄÄOMA

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Osuuspääoma, jäsenosuudet 11 507 10 792

josta irtisanotut jäsenosuudet 741 739

Osuuspääoma, POP Osuudet 57 153 58 388

josta irtisanotut POP Osuudet 4 881 5 568

Sidotut rahastot

Vararahasto 52 494 52 494

Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 3 341 3 341

Käyvän arvon rahasto

Osakkeet ja osuudet 820 714

Saamistodistukset 166 -1 197

Suojauslaskennan rahasto -4 378 -374

Vapaat rahastot

Muut vapaat rahastot 111 161 108 748

Kertyneet voittovarat

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 520 689 453 976

Tilikauden voitto (tappio) 53 173 72 605

Oma pääoma yhteensä 806 125 759 486

POP Pankki -ryhmän omistajien osuus yhteensä 806 125 759 486

Osuuspääoma ja osuuksien luokittelu omaksi

pääomaksi

POP Pankki -ryhmän osuuspääoma muodostuu jä-

senosuuksista ja POP Osuuksista.

Jäsenosuudet

POP Pankki -ryhmän omaan pääomaan kuuluvat

jäsenosuuspankkien jäsenten jäsenosuuspankeille

maksamat osuusmaksut, joiden koron maksusta ja

pääoman palauttamisesta pankilla on ehdoton oi-

keus kieltäytyä. Jäsenosuusmaksu antaa jäsenelle

oikeuden osallistua jäsenosuuspankin hallintoon ja

päätöksentekoon.

POP Pankeilla oli 31.12.2025 yhteensä 94,9 (87,9)

tuhatta jäsentä.

POP Osuudet

POP Pankki -ryhmän omaan pääomaan sisältyy

myös jäsenosuuspankkien jäsenten tekemät sijoi-

tukset jäsenosuuspankkien liikkeeseen laskemiin

POP Osuuksiin. Osuuspankilla on sen sääntöjen

mukaan ehdoton oikeus kieltäytyä POP Osuuksien

koron maksusta ja pääoman palauttamisesta.

POP Pankki -ryhmän jäsenpankit laskivat liikkee-

seen tilikaudella 2025 POP Osuuksia yhteensä

2 033 (1 327) tuhatta euroa. POP Osuuksia oli

31.12.2025 yhteensä 57 153 (58 388) tuhatta euroa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 192

Korkotavoite POP Osuuksille on 1,25–4,0 pro-

senttia. Maksettava korko vahvistetaan tilikauden

päättymisen jälkeen osuuskunnan kokouksen pää-

töksellä hallituksen esityksestä. Korkotavoite voi

muuttua vuosittain. POP Osuudet eivät anna jäse-

nelle äänivaltaa tai muita oikeuksia.

Jäsenosuus ja POP Osuus voidaan palauttaa 12

kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä,

jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai POP Osuus

on irtisanottu. Jos jäsenosuutta tai POP Osuutta ei

ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan osuuskun-

talain tai osuuspankkilain säännösten perusteella,

voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on

kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mah-

dollista.

Sidotut rahastot

Sidottuihin rahastoihin kuuluvat vararahasto, käy-

vän arvon rahasto ja muut sidotut rahastot. Va-

rarahasto on muodostunut aiemmilla tilikausilla

rahastoon siirretyistä voittovaroista sekä jäsen-

osuuspankkien arvonkorotusrahastosta ja luotto-

tappiovarauksista siirretyistä osuuksista. Varara-

hastoa voidaan käyttää sellaisten tappioiden kat-

tamiseen, joihin vapaa oma pääoma ei riitä.

Käyvän arvon rahasto sisältää käypään arvoon

laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitus-

varojen käyvän arvon muutoksen laskennallisella

verolla vähennettynä. Käyvän arvon muutos voi

olla positiivinen tai negatiivinen. Rahastoon mer-

kityt vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista

kirjatut erät siirretään tuloslaskelmaan, kun ar-

vopaperista luovutaan. Vieraan pääoman ehtoi-

seen arvopaperiin kohdistuva odotettavissa oleva

luottotappio merkitään tuloslaskelmaan ja käyvän

arvon rahaston lisäykseksi. Käyvän arvon rahasto

sisältää myös käypään arvoon laajan tuloksen

erien kautta kirjattavien oman pääoman ehtoisten

sijoitusten käyvän arvon muutoksen, jota ei myö-

hemmin luovutuksen yhteydessä siirretä tuloslas-

kelmaan. Käyvän arvon rahastoon sisältyy lisäksi

suojauslaskennan rahasto, johon kirjataan rahavir-

taa suojaavan johdannaisen käypä arvo.

Vapaat rahastot

Muut vapaat rahastot on muodostettu aikaisem-

pien tilikausien voittovaroista ja ne perustuvat yh-

tiöjärjestykseen, sääntöihin tai yhtiökokouksen tai

osuuskuntakokouksen päätökseen.

Kertyneet voittovarat

Erään kirjataan tuloslaskelman osoittama tilikau-

den tulos sekä tulos edellisiltä tilikausilta siltä osin,

kuin sitä ei ole siirretty muihin oman pääoman eriin

tai jaettu voitonjakona. Lisäksi erä sisältää erillis-

tilinpäätöksiin sisältyvät luottotappiovaraukset ja

poistoerot sekä vahinkovakuutusyhtiön tasoitus-

määrän laskennallisilla veroilla vähennettynä. Erä

sisältää myös etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden

uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot/tappiot

laskennallisella verolla vähennettynä.

POP Pankki -ryhmän oman pääoman eriin ei liity

merkittäviä rajoituksia, jotka koskevat varojen

käyttöä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 193

Erittely käyvän arvon rahaston muutoksista 2025 Erittely käyvän arvon rahaston muutoksista 2024

(1 000 euroa)

Saamis-

todistukset

Osakkeet ja

osuudet Yhteensä

Käyvän arvon rahasto 1.1 -1 197 714 -483

Käyvän arvon lisäykset 4 042 1 913 5 955

Käyvän arvon vähennykset -2 633 -1 771 -4 404

Käyvän arvon rahastosta

tuloslaskelmaan siirretyt

458 - 458

Käyvän arvon rahastosta

voittovaroihin siirretty

- -9 -9

Odotettavissa olevat luottotappiot -164 - -164

Laskennalliset verot -341 -27 -367

Käyvän arvon rahasto 31.12. 166 821 987

(1 000 euroa)

Saamis-

todistukset

Osakkeet ja

osuudet Yhteensä

Käyvän arvon rahasto 1.1 -5 171 527 -4 644

Käyvän arvon lisäykset 9 110 348 9 458

Käyvän arvon vähennykset -4 806 -137 -4 943

Käyvän arvon rahastosta

tuloslaskelmaan siirretyt

287 - 287

Käyvän arvon rahastosta

voittovaroihin siirretty

- 23 23

Odotettavissa olevat luottotappiot 376 - 376

Laskennalliset verot -994 -47 -1 040

Käyvän arvon rahasto 31.12. -1 197 714 -483

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 194

LIITE 30 NETTOUTUSJÄRJESTELYT

MUUT LIITETIEDOT

31.12.2025

Määrät, joita ei ole netotettu mutta jotka sisältyvät

päänetotussopimuksiin ja vastaaviin

(1 000 euroa)

Kirjanpitoarvo

taseessa, brutto

Taseessa netotetut

kirjatut rahoitus-

velat, brutto

Kirjanpitoarvo

taseessa, brutto

Toimeepantavissa

oleva yleinen

nettoutusjärjestely

Vakuudeksi

saatu käteinen*

Vakuudeksi

annettu käteinen Netto

Varat

Johdannaissopimukset 32 027 - 32 027 -7 126 -24 901 - -

Yhteensä 32 027 - 32 027 -7 126 -24 901 - -

Velat

Johdannaissopimukset 8 024 - 8 024 -7 126 - - 898

Yhteensä 8 024 - 8 024 -7 126 - - -

Rahoitusvarojen ja -velkojen vähentäminen toisistaan

Alla olevassa taulukoissa on esitetty erät, jotka tietyssä tilanteessa on mahdollista suorittaa nettomaksuina, vaikka taseessa erät esitetään bruttona. Nettou-

tusjärjestely perustuu molemminpuoliseen toimeenpantavissa olevaan yleisen nettoutussopimukseen (ISDA).

31.12.2024

Määrät, joita ei ole netotettu mutta jotka sisältyvät

päänetotussopimuksiin ja vastaaviin

(1 000 euroa)

Kirjanpitoarvo

taseessa, brutto

Taseessa netotetut

kirjatut rahoitus-

velat, brutto

Kirjanpitoarvo

taseessa, brutto

Toimeepantavissa

oleva yleinen

nettoutusjärjestely

Vakuudeksi saatu

käteinen*

Vakuudeksi annettu

käteinen Netto

Varat

Johdannaissopimukset 41 399 - 41 399 -3 458 -38 180 - -

Yhteensä 41 399 - 41 399 -3 458 -38 180 - -

Velat

Johdannaissopimukset 3 458 - 3 458 -3 458 - - -

Yhteensä 3 458 - 3 458 -3 458 - - -

Taulukon Netto-sarakkeen summa ei muodostu edellisten sarakkeiden summasta johtuen arvonmääritys- ja vakuuden tarkasteluhetken välisistä eroista. Vakuudet ovat määritetty niin, että tarkasteluhetkellä saadut vakuudet

neutralisoivat vastapuoliriskin kokonaisuudessaan.

*Vakuudeksi saatu käteinen taseessa 26 090 tuhatta euroa. Taulukossa ei huomioida ylivakuutta.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 195

LIITE 32 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Takaukset 17 466 15 752

Luottolupaukset 355 898 328 952

Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 373 364 344 704

Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kohdistuva odotettavissa olevien luottotappioiden varaus on esitetty

liitteessä 16.

LIITE 31 ANNETUT JA SAADUT VAKUUDET

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut

Pantit 2 546 2 546

Kiinteistövakuudelliset lainat* 681 134 1 028 621

Annetut vakuudet yhteensä 683 679 1 031 167

Saadut vakuudet

Muut 26 090 38 180

Saadut vakuudet yhteensä 26 090 38 180

*POP Pankki -ryhmän antamat vakuudet liittyvät kiinnitysluottopankin 1,5 miljardin euron emissio-ohjelman mukaan liikkeeseen laskettuihin vakuu-

dellisiin joukkovelkakirjalainoihin. Katettujen joukkovelkakirjalainojen nimellisarvot raportointikauden päättyessä olivat yhteensä 500 000 (750 000)

tuhatta euroa.

Muut vakuudet liittyvät johdannaissopimuksiin ja ovat käteisenä annettuja ja saatuja vakuuksia.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 196

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 10 9

Nettokorko -30 -8

Kulut tuloslaskelmassa -20 1

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 403 15

Laaja tulos ennen veroja 383 16

Velvoitteen nykyarvo 1.1. 13 384 14 517

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 10 10

Korkokulu 401 506

Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)

kokemusperäisistä muutoksista

339 -448

Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)

taloudellisten oletusten muutoksista

-788 122

Maksetut etuudet -1 103 -1 323

Velvoitteen nykyarvo 31.12. 12 244 13 384

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 14 269 14 497

Korkotuotot 431 514

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pl.

korkokuluun/-tuottoon kuuluva erä

-852 -341

Maksetut etuudet -1 103 -1 323

Järjestelyyn suoritetut maksut 115 921

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 12 860 14 269

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Velvoitteen nykyarvo 12 244 13 384

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 12 860 14 269

Taseessa oleva nettovelka (+)/-vara (-) 31.12. -618 -886

Taseessa oleva nettovelka (+)/-vara (-) 1.1. -886 20

Kulut tuloslaskelmassa -20 1

Järjestelyyn suoritetut maksut -115 -921

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät muissa

laajan tuloksen erissä

403 15

Taseessa oleva nettovelka (+)/-vara (-) 31.12. -618 -886

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Diskonttauskorko, % 3,79 % 3,16 %

Palkankehitys, % 2,00 % 2,00 %

Eläkkeiden nousu, % 2,19 % 2,15 %

Inaatio, % 1,95 % 1,91 %

LIITE 33 ETUUSPOHJAISET ELÄKEJÄRJESTELYT

POP Pankki -ryhmällä on lakisääteisen eläketurvan

(TyEL) lisäksi etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä joh-

dolle sekä sellaisille henkilöille, jotka ovat kuuluneet

OP-Eläkesäätiöön. Näiden vakuutusten eläkeikä

vaihtelee 60–65 vuoden välillä.

Vakuutusjärjestelyssä varojen määrä kuvastaa va-

kuutusyhtiön vastuulla olevaa osaa velvoitteesta ja

se lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin vel-

voite. Järjestelyyn kuuluvat varat sisältävät täy-

simääräisesti hyväksyttäviä vakuutuksia. Koska

velvoitteet on vakuutettu, Ryhmän vastuulle ei jää

merkittäviä riskejä. Ryhmän vastuulle jää lähinnä

työeläkeindeksiin sidottujen eläkkeiden korotukset

sekä diskonttauskoron ja palkankorotusten muu-

tosten vaikutus nettovelkaan.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 197

Herkkyysanalyysi – nettovelka

Alla olevassa taulukossa on esitetty oletusten muutosten vaikutukset

nettovelkaan. Herkkyyksiä laskettaessa muiden oletusten on oletettu

pysyvän ennallaan.

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Diskonttauskoron muutos +0,5 % 29 45

Diskonttauskoron muutos -0,5 % -32 -50

Palkankehitys +0,5 % 22 18

Palkankehitys -0,5 % -22 -18

Eläkkeiden nousun muutos +0,5 % 627 740

Eläkkeiden nousun muutos -0,5 % -595 -701

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

1 vuoden kuluessa 232 309

1-5 vuoden kuluessa 181 244

yli 5 vuoden kuluttua 2 347 2 606

Saatavat vähimmäisvuokrat yhteensä 2 760 3 160

Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 10,8 (11,3)

vuotta.

POP Pankki -ryhmä arvioi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihinsä

vuonna 2026 noin 107 (132) tuhatta euroa.

LIITE 34 VUOKRASOPIMUKSET

Ryhmä vuokralle antajana

POP Pankki -ryhmä on antanut vuokralle mm. omistamiaan asuin- ja liike-

huoneistoja sekä maa-alueita.

Saatavat vähimmäisvuokrat sisältävät ei-peruutettavissa olevien vuokraso-

pimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat. Toistaiseksi voimassa

olevien sopimusten ei-peruutettavana osuutena käsitellään irtisanomisajan

mukaista vuokraa.

Saatavat vähimmäisvuokrat

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 198

Ryhmä vuokralle ottajana

POP Pankki -ryhmä on ottanut vuokralle pääasiassa toimitiloja, työsuhdeau-

toja ja toimistolaitteita.

(1 000 euroa) Toimitilat

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1 11 528 1 058 12 585

Lisäykset 1 650 142 1 792

Vähennykset -197 -226 -423

Hankintameno 31.12. 12 981 974 13 955

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -7 862 -887 -8 749

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 170 187 357

Poistot -1 698 -109 -1 808

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-9 390 -809 -10 199

Kirjanpitoarvo 1.1. 3 666 171 3 837

Kirjanpitoarvo 31.12. 3 590 165 3 755

(1 000 euroa) Toimitilat

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1 10 503 1 058 11 561

Lisäykset 1 054 - 1 054

Vähennykset -29 - -29

Hankintameno 31.12. 11 528 1 058 12 585

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -6 217 -754 -6 970

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

24 - 24

Poistot -1 669 -133 -1 802

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-7 862 -887 -8 749

Kirjanpitoarvo 1.1. 4 287 304 4 590

Kirjanpitoarvo 31.12. 3 666 171 3 837

Varat / Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2025 Varat / Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2024

Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseessa erään Aineelliset käyttöomai-

suushyödykkeet.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 199

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Vuokrasopimusvelka 1.1 3 973 4 717

Lisäykset 1 640 1 080

Vähennykset -1 826 -1 824

Vuokrasopimusvelka 31.12. 3 786 3 973

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Kulut alle 12 kk vuokrasopimuksiin liittyen 268 457

Kulut arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyen 1 540 1 559

Yhteensä 1 808 2 016

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Poistot

Toimitilat -1 698 -1 669

Koneet ja kalusto -109 -133

Poistot yhteensä -1 808 -1 802

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta -1 778 -1 890

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Korkokulut vuokrasopimusveloista -46 -49

Velat / Vuokrasopimusvelka Vaikutus tuloslaskelmaan

Vaikutus rahoituksen rahavirtaan

Vuokrasopimusvelka sisältyy taseessa erään Muut velat.

Poistot sisältyvät tuloslaskelmassa erään Poistot ja arvonalentumiset.

Korkokulut sisältyvät tuloslaskelmassa korkokatteeseen.

Kulut sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 200

POP Pankki -ryhmän rakenne on kuvattu liitteessä 1.

LIITE 35 POP PANKKI RYHMÄN TILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVÄT YHTEISÖT

Laskentatekninen emoyhtiö

POP Pankki -ryhmän laskentateknisen emoyhtiön muodostavat jäsenpankit ja niiden taseen loppu-

summa (FAS) on esitetty alla olevassa taulukossa.

Pankin nimi Tase (1 000 euroa)

Honkajoen Osuuspankki Kotipaikka 31.12.2025 31.12.2024

Honkajoen Osuuspankki Honkajoki 139 591 127 725

Isojoen Osuuspankki Isojoki 115 024 114 343

Järvi-Suomen Osuuspankki Siilinjärvi 673 970 687 619

Kannonkosken Osuuspankki Kannonkoski 72 041 71 327

Hetki Osuuspankki Keuruu 270 825 258 686

Konneveden Osuuspankki Konnevesi 283 048 276 444

Kosken Osuuspankki Koski Tl 219 946 228 216

Kurikan Osuuspankki* Kurikka 505 216 542 165

Kyrön Seudun Osuuspankki Pöytyä 179 273 171 006

Kyyjärven Osuuspankki Kyyjärvi 125 133 122 216

Lakeuden Osuuspankki Seinäjoki 857 797 873 410

Lammin Osuuspankki Hämeenlinna 280 921 278 414

Lanneveden Osuuspankki Saarijärvi 102 336 99 888

Lappajärven Osuuspankki Lappajärvi 134 269 138 646

Lavian Osuuspankki Pori 118 186 118 016

Nivalan Järvikylän Osuuspankki Nivala 174 528 176 941

Pohjanmaan Osuuspankki Kauhava 864 633 888 777

Suomen Osuuspankki Kauhajoki 1 726 551 1 756 440

*Kurikan Osuuspankki on muuttanut nimensä 1.1.2026 Aalto Osuuspankiksi.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 201

POP Pankki -ryhmään yhdistellyt tytär- ja osakkuusyritykset

Ryhmän omistusosuus

Pankin nimi Kotipaikka 31.12.2025 31.12.2024

POP Pankkikeskus osk (Ryhmän keskusyhteisö) Helsinki 100,0 % 100,0 %

Bonum Pankki Oyj (POP Pankkikeskus osk:n kokonaan

omistama tytäryhtiö)

Espoo 100,0 % 100,0 %

POP Asuntoluottopankki Oyj (POP Pankkikeskus osk:n

kokonaan omistama tytäryhtiö)

Espoo 100,0 % 100,0 %

POP Holding Oy Helsinki 100,0 % 100,0 %

Suomen Vahinkovakuutus Oy Espoo 30,0 % 30,0 %

Figure Taloushallinto Oy Espoo 25,0 % 25,0 %

Ryhmän omistusosuus

31.12.2025 31.12.2024

Asunto Oy Keuruun Tarhiansuu 36,9 % 36,9 %

Asunto Oy Tampereen Kauppakatu 14 23,9 % 23,9 %

Asunto Oy Tampereen Koskilehmus 21,9 % 21,9 %

Kiinteistö Oy Kosken Pankkitalo 57,0 % 57,0 %

Kiinteistö Oy Lehto-Center 34,2 % 34,2 %

Kiinteistö Oy Liedon Torinkulma 42,3 % 45,8 %

Kiinteistö Oy Riihikuiva 82,7 % 82,7 %

Kiinteistö Oy Siilinjärven Pankkikeskus 66,5 % 66,5 %

POP Pankki -ryhmään yhdistellyt yhteiset toiminnot (merkittävimmät kiinteistöyhtiöt)

Yhteisjärjestelyt

Ryhmän alle 100 prosentin omistukset keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä ja asunto-osakeyhtiöissä on

käsitelty POP Pankki -ryhmän tilinpäätöksessä yhteisinä toimintoina. Yhtiöiden kautta hallinnoidaan sekä

oman käytön tiloja että sijoituskiinteistöjä.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 202

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt Muu lähipiiri

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2025 31.12.2024

Varat

Luotot 715 1 068 4 815 8 140

Odotettavissa olevat luottotappiot 2 3 6 6

Velat

Talletukset 1 573 1 529 3 081 52 487

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - - - 8 000

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Luottolupaukset 148 161 208 234

Takaukset 222 312 978 1 110

Lähipiirin sijoitukset muihin osuuksiin

kuin jäsenosuuksiin

10 10 28 28

LIITE 36 LÄHIPIIRITIEDOT

POP Pankki -ryhmän lähipiirin muodostavat tilin-

päätökseen yhdistellyt yhtiöt, osakkuusyhtiöt ja

johtoon kuuluvat avainhenkilöt sekä näiden lä-

heiset perheenjäsenet. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat

yhtiöt, joissa johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä tai

heidän läheisillä perheenjäsenillään on määräys-

valta. Ryhmän sisäiset liiketapahtumat on elimi-

noitu, eivätkä ne sisälly liitetiedon lukuihin. Kon-

sernirakenne on esitelty tarkemmin liitteessä 35.

POP Pankki -ryhmässä johdon avainhenkilöihin

luetaan POP Pankkikeskus osk:n hallintoneuvos-

ton ja hallituksen jäsenet sekä POP Pankkikeskus

osk:n toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa. Muuhun

lähipiiriin luetaan tilinpäätökseen yhdistellyt yh-

tiöt sekä johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lä-

heiset perheenjäsenet ja näiden määräysvallassa

olevat yhtiöt.

Taulukoissa on esitetty liiketapahtumat johtoon

kuuluvien avainhenkilöiden ja muiden lähipiiriin

kuuluvien tahojen kanssa.

POP Pankit ovat myöntäneet lähipiirille asunto-

ja kulutusluottoja tavanomaisin ehdoin ja ne on

sidottu yleisesti käytössä oleviin viitekorkoihin.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt Muu lähipiiri

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Tuotot ja kulut

Korkotuotot 24 46 167 236

Korkokulut -12 -8 -21 -12

(1 000 euroa)

1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 527 2 135

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 29 52

Yhteensä 2 556 2 186

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama kompensaatio

Liiketapahtumat lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 203

LIITE 37 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

POP Pankkikeskuksen hallituksella ei ole tiedossa

sellaisia tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtu-

mia, joilla olisi olennaista vaikutusta POP Pankki

-ryhmän tilinpäätöksessä esitetyn informaation

kannalta.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 204

ALLEKIRJOITUKSET

Espoossa, 13. helmikuuta 2026

POP Pankkikeskus osk

Hallitus

Timo Kalliomäki

Hallituksen puheenjohtaja

Ilkka Lähteenmäki

Hallituksen jäsen

Matti Vainionpää

Hallituksen jäsen

Marja Pajulahti

Hallituksen jäsen

Mikko Seppänen

Hallituksen varapuheenjohtaja

Jatta Heikkilä

Hallituksen jäsen

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 13. helmikuuta 2026

KPMG Oy Ab

Tilintarkastusyhteisö

Henrik Snellman

KHT

Olemme hyväksyneet lain talletuspankkien yh-

teenliittymästä tarkoittaman POP Pankki -ryh-

män yhdistellyn tilinpäätöksen ja toimintakerto-

muksen 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta. Toi-

mintakertomus ja tilinpäätös annetaan tiedoksi

POP Pankkikeskus osk:n osuuskunnan kokoukselle

27.3.2026.

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen

laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän ku-

van POP Pankki -ryhmän yhdisteltyyn tilinpää-

tökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden va-

roista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä

voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan

antava selostus POP Pankki -ryhmän yhdistel-

tyyn tilinpäätökseen sisältyvien yritysten koko-

naisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tulok-

sesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä ja muusta ryhmän tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysra-

portti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 lu-

vussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä

taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 205

TILINTARKASTUSKERTOMUS

POP Pankkikeskus osk:n jäsenille

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet talletuspankkien yh-

teenliittymästä annetun lain tarkoittaman POP

Pankki -ryhmän yhdistellyn tilinpäätöksen tili-

kaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää yh-

distellyn taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslas-

kelman, laskelman oman pääoman muutoksista,

rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että yhdistelty ti-

linpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan POP

Pankki -ryhmän taloudellisesta asemasta sekä

sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-ti-

linpäätösstandardien mukaisesti.

Lausuntomme on ristiriidaton POP Pankkikeskus

osk:n hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa

noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukai-

sesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvolli-

suuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilin-

tarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintar-

kastuksessa.

Olemme riippumattomia POP Pankki -ryhmän ti-

linpäätökseen yhdisteltävistä yhteisöistä niiden

Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme ti-

lintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

POP Pankki -ryhmään kuuluville yhteisöille suo-

rittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut

ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan

olleet Suomessa noudatettavien, näitä palve-

luja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole

suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1

kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suo-

rittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on

esitetty POP Pankki- ryhmän yhdistellyn tilinpää-

töksen liitetiedossa 10.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lau-

suntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi-

tukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut so-

veltamamme olennaisuus. Olennaisuus on mää-

ritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja

se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoi-

tuksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä to-

dettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimi-

sessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellais-

ten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai

yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaiku-

tusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin talou-

dellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon

myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten

seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia ti-

linpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat

seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan

ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena

olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä sei-

kat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonai-

suutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme

sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c

alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen vir-

heellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilin-

tarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huo-

mioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja.

Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä

sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautu-

misesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtu-

van olennaisen virheellisyyden riski.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 206

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Lainat ja saamiset asiakkailta - Arvostaminen (tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot 4, 14, 15, 16 ja 18)

• Saamiset asiakkailta, yhteensä 4,9 mrd. euroa, on POP Pankki -ryhmän

yhdistellyn taseen merkittävin erä muodostaen 79 % taseen loppusum-

masta.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisten odotettavissa olevien

luottotappioiden laskenta perustuu laskentamalleihin sekä asiantunti-

ja-arvioihin. Laskennassa käytetään oletuksia, arvioita ja johdon harkin-

taa, jotka koskevat erityisesti odotettavissa olevien luottotappioiden to-

dennäköisyyttä, vakuuksien arvostamista, sekä luottoriskin merkittävän

kasvun määrittämistä.

• Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan osatekijöitä päivite-

tään ja tarkennetaan toteutuneen luottoriskikehityksen, laskentaproses-

sin kehittämisen sekä sääntelymuutosten ja vaatimusten perusteella.

• Saamisten tasearvon merkittävyydestä, arvostamisessa käytettävien

laskentamenetelmien monimutkaisuudesta ja johdon harkinnasta johtuen

saamisten arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Olemme arvioineet saamisten kirjaus- ja arvostusperiaatteiden asian-

mukaisuutta sekä testanneet saamisten arvostamiseen että arvon-

alentumisten kirjaamiseen ja valvontaan liittyviä kontrolleja.

• Olemme arvioineet odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta-

malleja ja laskennassa käytettyjä keskeisiä olettamia, sekä testanneet

odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaprosessiin ja luottoris-

kimalleihin liittyviä kontrolleja. Tarkastukseen on osallistunut IFRS- ja

rahoitusasiantuntijoitamme.

• POP Pankki -ryhmän tilinpäätökseen yhdisteltyjen yhteisöjen tilintar-

kastajat ovat raportoineet antamiemme ohjeiden mukaisesti siitä, että

tilinpäätökseen yhdistellyissä yhteisöissä on noudatettu POP Pankki-

keskus osk:n antamia ohjeistuksia saamisten arvostamisesta ja IFRS 9

odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisestä.

• Lisäksi olemme arvioineet saamisia ja odotettavissa olevia luottotap-

pioita koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Sijoitusomaisuus ja johdannaiset (tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot 4, 5, 7, 13, 14, 15, 16, 19, 26 ja 30)

• Sijoitusomaisuuden tasearvo on 0,7 mrd. euroa käsittäen pääasiassa käy-

pään arvoon arvostettavia sijoituksia.

• Johdannaisvarojen tasearvo on 19 milj. euroa ja johdannaisvelkojen ta-

searvo 8 milj. euroa koostuen suojaustarkoituksessa pidettävistä sopi-

muksista. Johdannaiset arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon.

• Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään joko toimivilta markki-

noilta saatavien hintanoteerauksien avulla, tai jos toimivia markkinoita

ei ole, POP Pankki -ryhmän omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Käyvän

arvon määrittämiseen liittyy harkintaa erityisesti niiden instrumenttien

osalta, joiden markkina-arvoa ei saada julkisista markkinanoteerauksista.

• Sijoitusomaisuuden ja johdannaisposition arvostamiseen liittyy johdon

harkintaa ja suojauslaskentaprosessi sisältää monia laskentavaiheita,

minkä takia kyseisten erien arvostaminen ja kirjanpitokäsittely on määri-

telty tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

• Olemme arvioineet POP Pankki -ryhmän soveltamien tilinpäätösperi-

aatteiden ja arvostusmenetelmien asianmukaisuutta.

• Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt mm. käypään arvoon arvos-

tettavien rahoitusvarojen arvostusprosessiin liittyvien kontrollien tes-

tausta.

• Tilinpäätöstarkastuksen yhteydessä olemme verranneet sijoitusomai-

suuden arvostamisessa käytettyjä käypiä arvoja ulkopuolisiin hintaläh-

teisiin.

• Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n IFRS- ja rahoitusasiantuntijoita.

• Lisäksi olemme arvioineet sijoitusomaisuutta ja johdannaisia koskevien

liitetietojen asianmukaisuutta.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 207

Taloudelliseen raportointiin liittyvä kontrolliympäristö ja tietojärjestelmät

• POP Pankki -ryhmän tilinpäätöksen oikeellisuuden kannalta keskei-

set raportointiprosessit ovat järjestelmäriippuvaisia. Tietojärjestelmien

merkitys on keskeinen niin jatkuvuuden ja häiriötilanteiden hallinnan

kuin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden näkökulmasta.

• Merkittävimmät riskit liittyvät tiedon eheyteen ja luottamuksellisuu-

teen sekä palveluiden häiriöttömyyteen.

• Taloudellisen raportoinnin tietojärjestelmäympäristöllä sekä yksittäis-

ten tietojärjestelmien sovelluskontrolleilla on siten merkittävä vaikutus

valittavaan tilintarkastustapaan.

• Olemme muodostaneet käsityksen taloudelliseen raportointiin liitty-

vistä tietojärjestelmistä ja niiden kontrolliympäristöstä sekä testanneet

niihin liittyvien kontrollien tehokkuutta muun muassa ulkoisilta palve-

luorganisaatioilta saatujen varmennusraporttien avulla.

• Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt aineistotarkastustoimenpi-

teitä sekä data-analyysejä taloudellisen raportoinnin eri osa-alueisiin

liittyen.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 208

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja

toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhdistellyn

tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätöss-

tandardien mukaisesti liitetiedoissa tarkemmin

kuvatulla tavalla ja täyttää lakisääteiset vaa-

timukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat

myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin-

päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai vir-

heestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laa-

tiessaan velvollisia arvioimaan POP Pankki -ryh-

män kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa

tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toi-

minnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on

laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin-

päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perus-

tuen, paitsi jos POP Pankki -ryhmä aiotaan pur-

kaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta rea-

listista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen var-

muus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olen-

naista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastus-

kertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuul-

linen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se

ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina

havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti

suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyk-

siä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä,

ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden

yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vai-

kuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkas-

tukseen kuuluu, että käytämme ammatillista har-

kintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden

koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytök-

sestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen

olennaisen virheellisyyden riskit, suunnitte-

lemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaa-

via tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-

denssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitse-

matta, on suurempi kuin riski siitä, että vir-

heestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liit-

tyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen

tahallista esittämättä jättämistä tai virheel-

listen tietojen esittämistä taikka sisäisen val-

vonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen

kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhtei-

siin nähden asianmukaiset tilintarkastustoi-

menpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon POP

Pankki -ryhmän sisäisen valvonnan tehok-

kuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laa-

timisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja

niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko johtokun-

nan ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista

laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toi-

minnan jatkuvuudesta, ja teemme hankki-

mamme tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olen-

naista epävarmuutta, joka voi antaa merkit-

tävää aihetta epäillä POP Pankki -ryhmän

kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopää-

töksemme on, että olennaista epävarmuutta

esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkas-

tuskertomuksessamme lukijan huomiota epä-

varmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitet-

täviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat

tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausun-

tomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilin-

tarkastuskertomuksen antamispäivään men-

nessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.

Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voi-

vat kuitenkin johtaa siihen, ettei POP Pankki

-ryhmä pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpää-

töksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,

yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä

ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana

olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se

antaa oikean ja riittävän kuvan.

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 209

• Suunnittelemme ja suoritamme POP Pankki

-ryhmän tilintarkastuksen hankkiaksemme

POP Pankki -ryhmän tilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perus-

taksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen so-

veltuvaa tilintarkastusevidenssiä POP Pankki

-ryhmään kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimin-

tayksikköjä koskevasta taloudellisesta infor-

maatiosta. Vastaamme POP Pankki -ryhmän

tilintarkastusta varten suoritettavan tilintar-

kastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpi-

käynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausun-

nosta yksin.

• POP Pankki -ryhmän yhdistellyn tilinpäätök-

sen tarkastus perustuu POP Pankkikeskus

osk -konsernin ja jäsenyhteisöjen tilinpää-

töksiin sekä tilintarkastuskertomuksiin, jotka

on annettu POP Pankki -ryhmän yhdistellyn

tilinpäätöksen tarkastusta varten.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun

muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuu-

desta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintar-

kastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset

sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,

jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen

siitä, että olemme noudattaneet riippumatto-

muutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuk-

sia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista

suhteista ja muista seikoista, joiden voi koh-

tuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuu-

teemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liitty-

vistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommu-

nikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tar-

kasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa

ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta kes-

keisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastus-

kertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys es-

tää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärim-

mäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei

kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastusker-

tomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullis-

ten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan

suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva

yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat

tiedot

Olemme toimineet osuuskuntakokouksen valitse-

mana tilintarkastajana vuodesta 2012 alkaen yh-

täjaksoisesti 14 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta in-

formaatiosta. Muu informaatio käsittää toiminta-

kertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata

muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio ti-

linpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä

tehdessämme arvioida, onko muu informaatio

olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilin-

tarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietä-

myksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan

olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on

lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu

noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lu-

kuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia

tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakerto-

muksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmu-

kaisia ja että toimintakertomus on laadittu nou-

dattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausun-

tomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koske-

via tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 lu-

vussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella

johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on

olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava

tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen

raportoitavaa.

Helsingissä 13. helmikuuta 2026

KPMG OY AB

Tilintarkastusyhteisö

Henrik Snellman

KHT

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 210

KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS

POP Pankkikeskus osk:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden anta-

van toimeksiannon, jonka kohteena on POP Pank-

kikeskus osk:n (y-tunnus 1090961-3) laatiman,

talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain

tarkoittaman POP Pankki -ryhmän yhdistellyn tilin-

päätöksen toimintakertomukseen sisältyvä kirjan-

pitolain 7 luvun mukainen kestävyysraportti tilikau-

delta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme

evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut

seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että POP

Pankki -ryhmän kestävyysraportissa ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaati-

muksia ja kestävyysraportointistandardeja

(ESRS), sekä

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyk-

sestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muut-

tamisesta annetun Euroopan parlamentin ja

neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artik-

lassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-takso-

nomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla POP

Pankki -ryhmä on yksilöinyt tiedot kestävyysra-

portointistandardien mukaista raportoimista varten

(kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n

1 momentin 2 kohdan mukaista POP Pankki -ryh-

män kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla

XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysra-

portointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudat-

taa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun

Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen

merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen

vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet POP Pankki -ryhmän kestä-

vyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden

antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa

noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansain-

välistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE

3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot

kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen in-

formaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluon-

toinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme ku-

vataan tarkemmin kohdassa POP Pankki -ryhmän

kestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lau-

suntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi-

tukseen soveltuvaa evidenssiä.

POP Pankki -ryhmän kestävyystarkastajan

riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia talletuspankkien yhteen-

liittymästä annetussa laissa tarkoitetusta kesku-

syhteisöstä ja POP Pankki -ryhmän tilinpäätök-

seen yhdisteltävistä yhteisöistä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,

jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mu-

kaiset eettiset velvollisuutemme.

POP Pankki-ryhmän kestävyysraportointitarkas-

taja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastan-

dardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastus-

yhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja

pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,

mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillis-

ten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja

määräyksiin perustuvien vaatimusten noudatta-

mista koskevat toimintaperiaatteet tai menettely-

tavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

POP Pankkikeskus osk:n hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat:

• POP Pankki -ryhmän kestävyysraportista sekä

sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain

7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien

kestävyysraportointistandardeissa määritelty

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 211

prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyys-

raportointistandardien mukaista raportointia

varten,

• siitä, että POP Pankki -ryhmän kestävyysra-

portissa on noudatettu kestävää sijoittamista

helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)

2019/2088 muuttamisesta annetun Euroo-

pan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia,

sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia POP

Pankki -ryhmän kestävyysraportin, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olen-

naista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin

laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä

olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien

seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkit-

tävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysra-

portoinnille on myös luonteenomaista, että tämän-

tyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaat-

teja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepä-

varmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luon-

taista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri

kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lu-

kuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen

tieto on epätäydellistä.

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja

ESRS

-standardien mukaisesti yhtiön johdon on

esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia

koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdolli-

sista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen,

sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näi-

den oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on

todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapah-

tumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

POP Pankki -ryhmän kestävyystarkastajan

velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimek-

sianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä,

onko POP Pankki -ryhmän kestävyysraportissa

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olen-

naista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun var-

muuden antava varmennuskertomus, joka sisältää

lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua vää-

rinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi

kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät POP Pankki -ryhmän kestävyys-

raportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandar-

din ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu,

että käytämme ammatillista harkintaa ja säily-

tämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksi-

annon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvat POP Pankki -ryhmän

kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden

riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksi-

annon kannalta relevantista sisäisestä valvon-

nasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuh-

teisiin nähden asianmukaiset varmennustoi-

menpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon emo-

yhtiön tai POP Pankki -ryhmän sisäisen val-

vonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskei-

hin vastaavia varmennustoimenpiteitä hank-

kiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeelli-

sen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidens-

siä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on

suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta,

sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimin-

taa, väärentämistä, tietojen tahallista esit-

tämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuut-

tamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa

suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteel-

taan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden an-

tavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä

suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden

luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen

harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden

riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden anta-

KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSRAPORTTI TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 212

vassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso

on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saa-

taisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden an-

tava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme POP Pankkikeskuksen johtoa

sekä kestävyysraportin sisältämien tietojen

keräämisestä ja raportoinnista vastaavia hen-

kilöitä.

• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin proses-

sin osalta arvioimme yhtiön suorittaman pro-

sessin toteuttamista sekä kaksoisolennaisuus-

arvioinnista annettuja tietoja suhteessa ES-

RS-standardien vaatimuksiin.

• Hankimme haastatteluilla käsityksen kestä-

vyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen

liittyvistä keskeisistä prosesseista.

• Perehdyimme kestävyysraportissa esitettyjen

tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeis-

tuksiin ja toimintaperiaatteisiin.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadoku-

mentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja

arvioimme, tukevatko ne kestävyysraporttiin

sisältyvää informaatiota.

• Arvioimme kestävyysraportin olennaisia kes-

tävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä

suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme kä-

sityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt

taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset

taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä

annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 13. helmikuuta 2026

KPMG OY AB

Kestävyystarkastusyhteisö

Henrik Snellman

KRT