Hyppää sisältöön
Uusia pankkitietojen kalastelusivuja ja -viestejä on havaittu

Koivunlehti 4/2020 tarjoaa mm. Perttu Pölösen haastattelun taitojen merkityksestä

Perttu_Polonen_Koivunlehti_4_2020

Tulevaisuus perustuu jatkossakin työn tekoon 

TULEVAISUUDEN ENNUSTAMINEN on aina kiehtonut ihmismieltä. Jo antiikin oraakkeleilta pyydettiin ennustuksia sodan lopputuloksesta ja haettiin neuvoja kaupunkivaltioiden väliseen diplomatiaan. Nykyajan futurologit taas perustavat näkemyksensä heikkoihin signaaleihin, megatrendeihin ja villeihin kortteihin. Edesmennyt viestinnän professori Osmo A. Wiio käsitteli tulevaisuutta laatimiensa lakien kautta, joista yksi liikkeenjohdon viisaudeksikin siirtynyt teesi kuuluu: läheinen tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan.

ILMASSA LEIJUVA virus on syössyt maailman hetkessä terveys- ja talouskriisiin, liikkuminen on lakannut ja maskit ovat muuttuneet jokaisen perusasusteiksi. Kukaan ei vielä tiedä, löytyykö koronaviruspandemiaan ratkaisu, ja millainen Suomi on, kun epidemia hellittää. Poikkeuksellinen aika on pakottanut meidät pysähtymään, miettimään unelmiamme ja paneutumaan todellisiin arvoihin. Kriisin hellittäessä meidän suomalaisten vahvuudeksi saattaakin lopulta nousta työkeskeisyys. Keskeistä on varmistaa, että työtä on.

SUOMALAISET OVAT aina ymmärtäneet, että poikkeusoloissa on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja. Toimintakyvyn säilyttäminen ei ole itsestäänselvyys ja sen vuoksi kaikenlainen odottaminen kannattaa lopettaa ja pistää toimeksi. Monessa yrityksessä on oivallettu, että vanhojen uskomusten takia mahdottomina pidetyt asiat ovatkin mahdollisia. Vuosia kehitteillä olleita suunnitelmia on saatettu loppuun ennätysajassa, suunta on kirkastunut ja turhat asiat ovat jääneet taka-alalle.

TULEVAISUUS JA koko suomalainen hyvinvointi rakentuvat työnteon varaan. Tosiasia on, että Suomi vanhenee ja työntekijöitä tarvitaan reippaasti lisää. Tulevaisuus ei myöskään kohtele kaikkia suomalaisia tasa-arvoisesti – joillain alueilla elellään työttöminä, kun toisilla oltaisiin valmiita palkkaamaan heti lisää työvoimaa. Siksi Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisia yrityksiä ja ennen kaikkea pitkäjänteistä suomalaista omistajuutta. On hienoa, että kansainväliset sijoittajat ovat löytäneet suomalaisen osaamisen, mutta valitettavasti kasvuyrityksemme myydään liian varhain ulkomaille. Tämä merkitsee sitä, että hyvien liikeideoiden mahdollistamat työpaikat eivät jää Suomeen. Yhtälö on kestämätön, sillä työttömyys maksaa meille kaikista eniten.

SUOMELLA ON hyvät edellytykset ratkoa aikamme haasteita. Meillä on kansainvälisestikin katsoen erinomaiset teknologiataidot ja omaksumme innovaatioita nopeasti. Voimme monella sektorilla olla maailman paras ja kasvattaa tuhansia ihmisiä työllistäviä yrityksiä. Nyt tarvitaan kansallista kasvutahtoa ja päätös pitää omaa tekemistä parempana.

TULEVAISUUDEN SUUNNITTELUSSA kannattaa kuunnella nuoria herkällä korvalla. Tämänkertaisessa Koivunlehdessä haastattelimme Tulevaisuuden identiteetit -kirjan kirjoittajaa Perttu Pölöstä, joka nostaa keskeisiksi menestystekijöiksi luovuuden ja sopeutumiskyvyn samalla muistuttaen, että esimerkiksi asiakaspalvelussa henkilökohtaista kohtaamista ja palvelua ei voi verrata koneen automaattiseen suoritukseen.

Antoisia lukuhetkiä, turvallista ja positiivista vuoden vaihdetta!

Pekka Lemettinen
toimitusjohtaja
POP Pankkikeskus osk

  • Tasaerä vai kiinteä tasaerä? Lainatermien haltuunotto auttaa puntaroimaan, millainen laina sopii omaan taloudenhallintakokonaisuuteesi.  Lue koko artikkeli

  • Tulevaisuuden tutkija, yrittäjä ja luennoitsija Perttu Pölönen uskoo, että osaamisemme on enemmän kuin titteli. Lue lisää

  • Suomalaisten säästäminen on kasvanut koronavuoden aikana. Sijoittamisen ja säästämisen asiantuntijamme Nuutti Härmä kertoo, miten säästämistä voi suunnitella. Lue lisää

Haluaisitko tulla POP Pankin asiakkaaksi?

Ota yhteyttä