Suomalaisten asumismenoissa on suuria eroja - Seinäjoki edustaa asumiskuluiltaan tyypillistä maakuntakeskusta

POP Pankki tutki kesäkuun 2017 Kansalaissuhdanne-ennusteensa yhteydessä, kuinka paljon eri puolella Suomea työssäkäyvällä perheellä jää asumiskustannusten jälkeen varoja elämiseen. Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kasvukeskuksia ja niiden kehyskuntia. Seinäjoki edustaa asumiskustannuksiltaan tyypillistä maakuntakeskusta ollen tasoltaan esimerkkiperheelle samalla tasolla Jyväskylän kanssa.

POP Pankki tarkasteli Kansalaissuhdanne-ennusteessaan asumiskuluja esimerkkiperheellä, jossa on opettajana ja myynnin asiantuntijatehtävissä työskentelevät vanhemmat ja yksi lapsi. Perhe asuu 90-neliöisessä kerrostaloasunnossa. Maakunnallisia keskuksia ympäröivissä kehyskunnissa asumismenojen osuus tuloista on tyypillisesti pienempi kuin niiden keskuskaupungeissa. Seinäjoen kehyskunnat ovat keskimäärin maakuntakeskuksien edullisimpia. 

Seinäjoen kehyskuntien alueella (Kurikka, Ilmajoki, Lapua) asuvalle esimerkkiperheelle jää asumiskulujen jälkeen keskimäärin 500 – 600 € enemmän elämiseen kuin itse kasvukeskus Seinäjoella asuessaan, sanoo johtaja Timo Hulkko POP Pankkiliitosta. 

Tarkastelussa oletetaan, että perhe on ottanut tasaerälainan 20 vuoden laina-ajalla, ja lainaa lyhennetään ensimmäistä vuotta. Asuntolainan korko on 1,2 % ja lainapääoma on 100 % hinnasta. Vaikka asuntoja ei käytännössä rahoiteta kokonaan velalla, havainnollistaa oletus asumismenojen alueellisia eroja. Tulot perustuvat tilastokeskuksen aineistoon palkoista ja niiden perusteella lasketaan perheelle vuodessa kertyvät tulot, lapsilisä mukaan lukien. Verotustekijöinä huomioidaan valtion, kuntien ja seurakuntien kantamat verot. Erot nettotuloihin kuntien välillä syntyvät kahdesta viimeisestä tekijästä.

Maakunnan pienemmissä kaupungeissa asuvalla esimerkkiperheellä asumiskulujen jälkeen jää selvästi enemmän käteen maakuntakeskuskaupunkiin verrattuna. Kurikka on selvästi edullisempi asuinpaikka esimerkkiperheelle. Lapua on asumiskustannuksiltaan Seinäjokea edullisempi, mutta keskimäärin muihin kehyskuntiin verrattuna kalliimpi. sanoo Timo Hulkko.

Asuntojen hinnat tulevat Tilastokeskuksen vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinta-aineistosta. Hoitovastike on laskennallinen ja perustuu tietoihin kiinteistöverosta, huolto- ja korjauskustannuksista, jätehuoltokustannuksista ja useasta muusta erästä, joista on tilastoaineistoa saatavilla. 

Esimerkkiperheellä menee 24 % nettotuloista asumiskustannuksiin Seinäjoella, kun Kurikassa menee 16 % ja Lapualla 19 %. Perheen nettotulot ovat asumiskustannusten jälkeen 1,2 % korkotasolla 3677 € ja 5,2 % korkotasolla 3351 €. Vastaavasti kehyskunnissa käteen jää 1,2 % korkotasolla 4070 € ja 5,2 % korkotasolla 3907 €, kertoo Timo Hulkko. 

Kehyskunnat on määritelty työssäkäyntialueiden mukaan. Seinäjoen osalta ne ovat Kurikka, Ilmajoki ja Lapua.