Opintolainan yleiset ehdot

Valtion takaaman opintolainan yleiset ehdot

1.4.2024 alkaen

1. Määritelmät

1.1 Luottokustannuksilla todellisen vuosikoron laskennassa tarkoitetaan pankin tiedossa olevien, kuluttajaluottosuhteen johdosta kuluttajan maksettavaksi tulevien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää; luottokustannuksiin luetaan myös luottosopimukseen liittyvien vakuutusten ja muiden lisäpalveluiden kustannukset, jos lisäpalvelua koskevan sopimuksen tekeminen on edellytyksenä luoton saamiseksi markkinoiduin ehdoin.

1.2 Todellisella vuosikorolla tarkoitetaan korkoprosenttia, joka saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen.

1.3 Luottosopimuksella tarkoitetaan velkakirjaa ja opintolainan ehtoja.

1.4 Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, kun sopimus palvelusta tehdään etäviestintä käyttäen siten, että asiakas ei henkilökohtaisesti missään vaiheessa sopimusta tehtäessä tapaa pankin edustajaa. Etämyynnistä ei ole kyse silloin, kun asiointi verkko- tai puhelinpankissa liittyy jo olemassa olevaan sopimukseen.

2. Luoton noston edellytykset

Luoton noston edellytyksenä on, että

• velallinen on allekirjoittanut opintolainavelkakirjan ja jos niin on erikseen sovittu, velkakirjaan liittyvän nostositoumuksen,
• pankilla on käytössään Kansaneläkelaitoksen tai yliopiston opintotukilautakunnan päätöksen mukaiset takaustiedot ja
• lainan muut ehdot on täytetty.

Pankilla on oikeus evätä luoton tai sen osan nostaminen, jos on olemassa jäljempänä näissä ehdoissa mainittu eräännyttämisperuste. Luotto on nostettavissa luoton noston edellytysten täyttyessä esimerkiksi konttorista tai pankin tarjoamasta verkkopankista.

3. Korko

3.1 Vaihtuvakorkoisen velan korko

Vaihtuvakorkoisen velan korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista.

3.2 Viitekoron arvon muutoksen vaikutus velan korkoon

Euribor-korko

Euribor-korko on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jonka arvon määräytyminen ja noteerauspäivät perustuvat kulloinkin voimassa olevaan kansainväliseen käytäntöön.

Velan korko pysyy samana koronmääräytymisjakson ajan. Koronmääräytymisjakson pituus ilmenee viitekoron nimestä. Ensimmäinen koronmääräytymisjakso alkaa velan ensimmäisen erän nostopäivänä. Seuraava koronmääräytymisjakso alkaa edellisen koronmääräytymisjakson päätyttyä.

Velan viitekoron arvo muuttuu kunkin koronmääräytymisjakson alkamispäivänä edellisen pankkipäivän arvon mukaiseksi. Kun koronmääräytymisjakson alkamispäivä ei ole euribor-koron noteerauspäivä tai pankkipäivä, velan viitekoron arvona käytetään edellisen pankkipäivän viitekoron arvoa.

Peruskorko

Peruskorko on korko, jonka määrän valtiovarainministeriö vahvistaa kaksi kertaa vuodessa. Velan korko muuttuu yhtä paljon kuin peruskoron arvo muuttuu sinä päivänä, jona peruskoron muutos tulee voimaan.

POP-Prime-korko

POP-Prime on POP Pankkien yhteinen viitekorko, joka muuttuu hallinnollisella päätöksellä. Korkoon vaikuttavat yleinen korkotaso, inflaatio-odotukset sekä talouden näkymät.

Velan korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo muuttuu sinä päivänä, jona viitekoron muutos tulee voimaan. Pankki ei toimita koron muutoksesta ennakkoilmoitusta. Kulloinkin voimassa oleva viitekoron arvo on saatavilla pankin toimipaikoissa tai pankin verkkosivuilla.

3.3 Kiinteä korko

Kiinteäkorkoisen velan korko pysyy samana koko laina-ajan tai sovitun ajan.

3.4 Korosta ja maksueristä ilmoittaminen

Pankki ilmoittaa velalliselle koronmääräytymisjakson koron, ajantasaiset tiedot maksuerien suuruudesta ja lukumäärästä sekä maksuväleistä jälkikäteen. Tieto ilmoitetaan kerran vuodessa postitse tai pankki asettaa tiedot velallisen saataville pankin tarjoamissa verkkopalveluissa, mikäli velallisella on voimassaoleva verkkopalvelua koskeva sopimus.

Velallisella on oikeus pyynnöstä saada sopimussuhteen kuluessa velan takaisinmaksua koskeva lyhennystaulukko opintojen päättymisen jälkeen, kun pankki ja velallinen ovat sopineet takaisinmaksusta.

3.5 Viitekoron olennainen muutos tai sen noteerauksen lakkaaminen tai keskeyttäminen

Pankki ylläpitää ja päivittää kirjallista suunnitelmaa, jossa kuvataan toimet, joita se toteuttaa, mikäli viitekorko muuttuu olennaisesti tai sen tarjoaminen lakkaa.

Lähtökohtaisesti luottoon sovellettava viitekorko määräytyy uudesta viitekorosta annettavan säädöksen taikka viranomaisen päätöksen tai ohjeen mukaisesti. Jos uudesta viitekorosta ei anneta säädöstä taikka viranomaisen päätöstä tai ohjetta, pankki ja velallinen sopivat luottoon sovellettavasta uudesta viitekorosta. Jos pankki ja velallinen eivät pääse sopimukseen uudesta viitekorosta ennen koronmääräytymisjakson päättymistä, luottoon sovellettavana viitekoron arvona käytetään edelleen ennen koronmääräytymisjakson päättymistä tähän luottoon sovellettua viitekoron arvoa. Jos pankki ja velallinen eivät pääse sopimukseen uudesta viitekorosta kuuden kuukauden kuluessa koronmääräytymisjakson päättymisestä, pankki määrittelee uuden viitekoron kuultuaan pankkeja valvovia viranomaisia.

3.6 Viivästyskorko

Jos velkaa, sen lyhennystä tai korkoa ei makseta siten, että ne ovat viimeistään eräpäivänä velkojapankissa, velallinen on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä siihen päivään, jona maksu on velkojapankissa.

Viivästyskorko on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko. Viivästyskorko on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin pankin velasta perimä korko.

Mikäli pankin ennen velan erääntymistä perimä korko on edellä mainittua korkolain mukaista viivästyskorkoa suurempi, on pankilla oikeus periä viivästyskorkona tätä korkoa enintään 180 vuorokauden ajan siitä, kun velka on kokonaisuudessaan erääntynyt, kuitenkin enintään velkaa koskevan tuomioistuimen tuomion antamiseen saakka. Tämän jälkeen peritään korkolain mukaista viivästyskorkoa.

3. 7 Korko- ja luottokustannuskatto

Kuluttajansuojalain mukainen koron ja luottokustannusten enimmäismäärä ei koske asuntoluottoja, joiden vakuutena on asunto tai muu esinevakuus.

Luottokustannusten enimmäismäärän laskennassa käytetään vuosijaksoa, joka alkaa luottosopimuksen tekopäivästä ja päättyy vastaavaa päivää edeltävään päivään seuraavana kalenterivuonna. Vuosijakson pituus voi vaihdella sen mukaan, onko kyseessä karkausvuosi. Ensisijaisesti vuosijaksolaskennassa noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli viranomainen ei ole antanut asiaa koskevia ohjeita tai määräyksiä, noudatetaan näitä ehtoja.

Opintolainassa luottosopimuksen tekopäivänä pidetään luottosopimuksen allekirjoituspäivää. Muissa luotoissa luottosopimuksen tekopäivänä pidetään päivää, jolloin velallinen on nostanut luoton tai tehnyt luotolla ensimmäisen noston.

Luottokustannukset kohdentuvat vuosijaksoille eräpäivien mukaisesti. Jos luottokustannus on heti maksettava, kohdennetaan luottokustannus maksupäivän mukaisesti. Mikäli luottokustannusta ei luottokustannuskaton vuoksi voida periä kuluvalla vuosijaksolla, pidättää pankki oikeuden periä luottokustannuksen seuraavan vuosijakson aikana.

Jokaisen vuosijakson aikana pankilla ei ole oikeutta veloittaa

• velallisen nostamalta luotolla vuotuista korkoa enempää kuin korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä kuitenkin siten, että luoton korko ei ylitä 20 prosenttia; eikä
• luottokustannuksia enempää kuin 0,01 prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luotonmäärästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta. Pankki saa veloittaa vuosijakson aikana luottokustannuksia velalliselta kuitenkin enintään 150 euroa.

Luottokustannusten enimmäismäärää laskettaessa luottokustannukseksi ei lasketa

• korkoa,
• sopimusrikkomuksen johdosta velalliselle tulevia maksuja,
• lisäpalveluista maksettavia kustannuksia, jos lisäpalvelua koskevan sopimuksen tekeminen ei ole edellytyksenä luoton saamiseksi markkinoiduin ehdoin,
• vakuutusmaksuja, jos vakuutuksen tarkoituksena on luoton vakuuden arvon turvaaminen; eikä
• luoton hoitamiseen käytettävästä tilistä perittäviä kustannuksia, jos tilin avaaminen on vapaaehtoista ja kustannukset on sopimuksessa eritelty.

Pankilla on oikeus veloittaa maksuajan pidentämisestä ennen saatavan erääntymistä 5 euroa edellyttäen, että maksuaika pitenee vähintään 14 päivällä, kuitenkin niin, etteivät kulut ylitä 20 euroa vuodessa. Maksuajan pidentämisestä veloitettavien kulujen enimmäismäärä ei koske asuntoluottoja tai asuntovakuudellisia kuluttajaluottoja.

Luottosuhteen johdosta perittävien luottokustannusten sekä maksuajan pidennyksestä veloitettavien kulujen enimmäismäärää laskettaessa huomioidaan pankin hinnaston lisäksi soveltuvin osin luottokustannusten sekä maksuajan pidennystä koskevien kulujen enimmäismäärää koskeva sääntely.

4. Maksujen ja palkkioiden muuttaminen

Pankki voi korottaa velasta perittäviä maksuja tai palkkioita viranomaispäätöksestä tai -määräyksestä taikka lainsäädännön muutoksesta johtuvalla perusteella kustannusmuutosta vastaavasti, jos muutosperuste koskee suoraan kyseistä luottosopimusta. Maksun tai palkkion korotus ei saa olla suurempi kuin luotonantajalle aiheutunut tosiasiallinen lisäys kustannuksissa, joiden johdosta maksua tai palkkiota luottosopimuksen mukaan peritään. On kuitenkin riittävää, että maksun muutos vastaa likimääräisesti tosiasiallisten kustannusten määrän lisäystä.

Pankin oikeus edellä mainittuun korotukseen lakkaa, kun sen peruste on poistunut.

5. Maksupäivän siirtyminen

Jos eräpäivä ei ole pankkipäivä, velan ja siitä perittävien korkojen sekä velan hoitoon liittyvien kustannusten maksupäivä siirtyy seuraavaan pankkipäivään. Pankki perii tällöin maksupäivän siirtymistä edeltäneen koronmääräytymisjakson mukaisen luottokoron siirtyneeseen maksupäivään saakka koko velan jäljellä olevalle pääomalle.

Pankkipäivällä tarkoitetaan viikonpäiviä maanantaista perjantaihin pois lukien suomalaiset pyhäpäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä sekä joulu- ja juhannusaatto ja päivä, jota muutoin ei ole pidettävä pankkipäivänä.

6. Peruuttamisoikeus

Velallisella on oikeus peruuttaa luottosopimus ilmoittamalla siitä pankille 14 päivän kuluessa siitä, kun velallinen on saanut pysyvällä tavalla kappaleen luottosopimuksesta ehtoineen ja etämyynnissä lisäksi ennakkotiedot.

Jos velallinen peruuttaa luottosopimuksen, pankki perii korvauksena luoton koron siltä ajalta, jonka luotto on ollut velallisen käytettävissä. Mikäli luottosopimus on tehty etämyynnissä, pankilla on oikeus periä todellinen vuosikorko ajalta, jonka luotto on ollut velallisen käytettävissä. Maksettavan koron määräytymisen perusteet on ilmoitettu velkakirjassa.

Velallisen on viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluttua peruuttamisilmoituksen lähettämisestä palautettava sopimuksen perusteella saamansa varat korkoineen uhalla, että peruuttaminen muutoin raukeaa.

7. Velan ennenaikainen takaisinmaksu

Velallisella on oikeus maksaa velka tai sen osa ennenaikaisesti ilman ennenaikaisesta takaisinmaksamisesta aiheutuvia kuluja ilmoittamalla siitä pankille.

Jos velallinen maksaa luoton kokonaan ennenaikaisesti takaisin, on jäljellä olevasta pankin saatavasta vähennettävä se osa luottokustannuksista, joka kohdistuu käyttämättä jäävään luottoaikaan. Pankki saa kuitenkin periä kokonaisuudessaan luottosopimuksessa yksilöidyt, luoton perustamiseen liittyvistä toimista aiheutuneet kulut.

8. Velallisen oikeus kohdentaa suoritus

Jos velallisella on pankilta useampia luottoja, velallisella on oikeus kohdistaa suorituksensa haluamaansa luottoon. Pankki määrittelee, mitä yksittäisen luoton eriä suorituksella katetaan.

9. Velan erityiset erääntymisperusteet

9.1 Maksun viivästymisen vuoksi

Velka erääntyy maksettavaksi pankin kirjallisesta vaatimuksesta, jos velallinen on laiminlyönyt koron tai lyhennyksen suorittamisen ja eräpäivästä on kulunut vähintään kolme kuukautta. Pankki ilmoittaa laiminlyönnistä Kansaneläkelaitokselle vähintään kuukautta ennen maksuvaatimusta.

Pankilla ei ole oikeutta eräännyttää velkaa, jos viivästyminen johtuu velallisen sairaudesta, työttömyydestä tai muusta siihen verrattavasta hänestä riippumattomasta seikasta. Pankilla on kuitenkin oikeus eräännyttää velka, jos viivästyksen kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen pankille olisi ilmeisen kohtuutonta jatkaa velkasuhdetta.

9.2 Velan erityinen erääntyminen muun kuin maksuviivästyksen vuoksi

Velka erääntyy maksettavaksi pankin kirjallisesta vaatimuksesta, jos velallinen on antanut pankille harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat voineet vaikuttaa velan myöntämiseen tai sen ehtoihin.

9.3 Erääntymisen voimaantulo

Erääntyminen tulee voimaan neljän viikon tai, jos velalliselle on aiemmin huomautettu maksun viivästyksestä tai muusta sopimusrikkomuksesta, kahden viikon kuluttua siitä, kun erääntymistä koskeva ilmoitus on lähetetty velalliselle. Jos velallinen edellä mainitun ajan kuluessa maksaa viivästyneen määrän, erääntyminen raukeaa.

Jos velallinen asetetaan konkurssiin, velka erääntyy heti takaisinmaksettavaksi.

Jos luotto eräännytetään, jäljellä olevasta saatavasta on vähennettävä se osa luottokustannuksista, joka kohdistuu käyttämättä jäävään luottoaikaan. Pankki saa kuitenkin periä kokonaisuudessaan luottosopimuksessa yksilöidyt, luoton perustamiseen liittyvistä toimista aiheutuneet kulut.

10. Luottotietojen käyttäminen ja maksulaiminlyönnistä ilmoittaminen luottotietorekisteriin

Pankki käyttää luottoa myöntäessään ja valvoessaan sekä takausta ja panttausta hyväksyessään sitoumuksenantajan henkilöluottotietoja. Luottotiedot tarkastetaan Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteristä ja Verohallinnon Tulorekisteriyksikön positiivisesta luottotietorekisteristä.

Jos velallinen laiminlyö maksun, pankilla on oikeus ilmoittaa luottosopimuksesta johtuvien maksuvelvoitteiden laiminlyönti luottotietorekisteriin, kun maksu on viivästynyt vähintään 60 päivää maksu kehotuksessa mainitusta alkuperäisestä eräpäivästä eivätkä pankki ja velallinen ole tehneet alkuperäisen eräpäivän jälkeen uutta maksusopimusta taikka tallettaminen on lainsäädännön tai tietosuojaviranomaisen päätöksen nojalla muuten sallittua.

11. Pankin oikeus antaa tietoja takaajalle velallisen maksukyvystä

Pankilla on oikeus antaa tietoja takaajalle velallisen kaikista sitoumuksista, maksuhäiriöistä ja muista velallisen maksukykyyn vaikuttavista seikoista.

12. Ilmoitukset

Velallisen on ilmoitettava pankille viivytyksettä nimensä ja osoitteensa muutoksesta. Velallisen on annettava pankille pyynnöstä taloudellista asemaansa koskevia ja muita tähän velkasuhteeseen vaikuttavia tietoja, jotka ovat pankille luotonantajana tarpeellisia.

Velallisen on ilmoitettava pankille viivytyksettä opintojensa keskeytymisestä ja päättämisestä. Velallinen hyväksyy sen, että pankilla on oikeus tarkastaa velallisen pankille antamien tietojen oikeellisuus.

Pankin velalliselle lähettämän kirjallisen ilmoituksen on katsottava saapuneen vastaanottajalle viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen, jos se on lähetetty osoitteeseen, joka on viimeksi ilmoitettu pankille tai Digi- ja väestötietovirastoon. Jos ilmoitus on lähetetty sovittua etäviestintä käyttäen, ilmoituksen on katsottava saapuneen vastaanottajalle seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen.

13. Oikeus muutoksiin

Pankilla on oikeus muuttaa luottosopimusta ilmoittamalla muutoksista velalliselle kirjallisesti etukäteen silloin, kun muutos ei lisää velallisen velvollisuuksia eikä vähennä hänen oikeuksiaan tai johtuu lain muutoksesta tai viranomaisen päätöksestä. Velallisen katsotaan hyväksyneen pankin ehdottamat sopimusmuutokset, jollei velallinen muutosten ehdotettuun voimaantulopäivään mennessä vastusta niitä. Velallisille ilmoitetaan muutoksesta vähintään kahta kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

14. Vastuu välillisestä vahingosta

Pankki ei vastaa velalliselle aiheutuneista mahdollisista välillisistä vahingoista, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta.

15. Lainojen yhdistäminen

Velallisella on oikeus neuvotella pankin kanssa samassa pankissa olevien, opintotukilain (65/1994) mukaisten eri opintolainojen yhdistämisestä. Yhdistäminen ei ole mahdollista kokonaan ja osittain pääomitettavien opintolainojen kesken.

16. Ylivoimainen este

Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, jos se voi osoittaa, että sille kuuluvan velvoitteen täyttämisen on estänyt sellainen epätavallinen ja ennalta arvaamaton syy, johon se ei ole voinut vaikuttaa ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää. Pankki ei vastaa myöskään vahingosta, jos tähän sopimukseen perustuvien velvoitteiden täyttäminen olisi vastoin muualla laissa säädettyjä pankin velvollisuuksia.

Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä. Jos ylivoimainen este koskee pankkia, pankki voi ilmoittaa asiasta esimerkiksi verkkosivuillaan tai valtakunnallisissa päivälehdissä.

17. Valvontaviranomaiset

Kuluttajaluottoja valvovat Finanssivalvonta (www.finanssivalvonta.fi), kuluttaja-asiamies ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (www.kkv.fi) sekä sen alaisina viranomaisina aluehallintovirastot (www.avi.fi).

18. Tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojakeinot

Velallinen voi saattaa velan yleisiä ehtoja ja luottosopimusta koskevan erimielisyyden Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (Fine, www.fine.fi) tai Kuluttajariitalautakunnan (KRIL, www.kuluttajariita.fi) käsiteltäväksi.

19. Oikeuspaikka ja sovellettava laki

Velallinen voi nostaa tästä velkasuhteesta aiheutuvia riitaisuuksia koskevan kanteen pankkia vastaan siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä pankilla on kotipaikka tai sen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan taikka sen Suomessa sijaitsevan paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä velallisella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Jollei velallisella ole asuinpaikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä pankilla on kotipaikka tai sen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan tai Keski-Suomen käräjäoikeudessa.

Tähän velkasuhteeseen sovelletaan Suomen lakia.