Kun asunto hankitaan kumppanin kanssa, on luonnollista, että päätökset tehdään yhdessä. Vaan mitä, jos toinen ei onnettomuuden tai jonkun muun syyn vuoksi pysty itse tekemään päätöksiä? Avio-oikeus tai tilinkäyttöoikeudet eivät mahdollista kaikkien asioiden hoitamista toisen puolesta, vaan osa kuuluu edunvalvonnan piiriin.
POP Pankki Kurikan lakiasiainjohtaja Aleksi Forsström kohtaa työssään vuosittain kymmeniä tilanteita, missä pariskunnista toinen puoliso ei ole hetkellisesti tai pysyvästi kykenevä päättämään asioista lain edellyttämällä tavalla.
"Kuten vakuutukset ikävien tilanteiden varalle, myös edunvalvontavaltuutus on hyvä olla olemassa, jos henkilö ei enää kykenisi itse asioistaan päättämään vaan toisen on niistä kannettava vastuu. Hallinnollisten lupien odottelu esimerkiksi tällaisessa tilanteessa, kun omakotitalo pitäisi myydä, voi olla odottamaton hidaste ja henkisesti raskasta", toteaa Forsström.
Edunvalvontavaltuutus sujuvoittaa arkea
"Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse valtuuttaa läheisensä hoitamaan asioitaan siltä varalta, että menettää toimintakykynsä. Mikäli valtuutusta ei ole tehty, edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä on tehtävä ilmoitus Digi- ja väestötietovirastolle. Edunvalvojaksi voidaan tällöinkin määrätä läheinen henkilö suostumuksensa perusteella, mutta tehtävän hoito on tällöin huomattavasti byrokraattisempaa", sanoo Forsström ja jatkaa: "Harva tietää holhoustoimilain mukaisista velvoitteista, kuten vuositilin tekemisestä".
Edunvalvontavaltakirjan laatimiseksi Forsström kehottaa tapaamiseen tulevia etukäteen miettimään kenet valtuutetaan, ja halutaanko valtuutetulle nimetä myös varahenkilöitä estetilanteiden varalle.
"Toisen puolesta asioiden päättämiseen liittyy aina oma vastuunsa, siksi on hyvä, että valtuuttaja ja valtuutettu keskustelevat myös keskenään ennalta asioista. Autamme valtuutusta tehdessä miettimään myös valtuuttajan omaan tilanteeseen sekä olosuhteisiin liittyviä asioita. Esimerkiksi varallisuuden määrällä ja lajilla, kuten kiinteistöillä, voi olla olennaisia vaikutuksia valtuutuksen sisältöön".
"Edunvalvontavaltuutuksen voi toimintakykyisenä tehdä koska tahansa ja se määrätään tulemaan voimaan vasta, kun valtuuttaja menettäisi toimintakykynsä. Edunvalvontavaltakirjalla valtuuttaja voi siis itse vaikuttaa sekä siihen, kuka asioita hoitaisi, ja että asioiden hoito on mahdollisimman sujuvaa", muistuttaa asiantuntija.
Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta
Mitä asioita edunvalvontavaltuutus koskee?
Edunvalvontavaltuutus kattaa tyypillisesti valtuuttajan omaisuuden ja muiden taloudellisten asioiden hoidon, mikäli valtuuttaja ei jostain syystä, esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi, kykene niitä itse hoitamaan.
Kenelle edunvalvontavaltuutus voidaan antaa?
Valtuuttaa voidaan kuka tahansa täysi-ikäinen ja -valtainen, luonnollinen henkilö. Lisäksi valtuutetulle voidaan määrätä varahenkilöitä, mikäli varsinainen valtuutettu on estynyt hoitamasta tehtävää.
Miten edunvalvontavaltuutus käytännössä toteutetaan?
Edunvalvontavaltuutuksen toteuttamiseksi tulee tehdä kirjallinen edunvalvontavaltakirja. Valtakirja ei astu voimaan ennen kuin se on vahvistettu holhousviranomaisen toimesta (Digi- ja väestötietoviranomainen). Valtakirjan, lääkärinlausunnon ja kuulemisten avulla holhousviranomainen tutkii vahvistamisen edellytykset, ja ellei vastasyitä ilmene, valtuutettu määrätään päämiehelle edunvalvojaksi.
Tarvitaanko edunvalvontavaltuutukseen todistajia?
Edunvalvontavaltuutukseen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Esimerkiksi lähisukulaiset tai näiden puolisot ovat jäävejä.
POP Pankki osallistuu Digi- ja väestötietoviraston Omissa käsissä - edunvalvontavaltuutuskampanjaan, jonka tavoitteena on jakaa tietoa valtuutuksesta.
Mikäli kaipaat lisää tietoa tai apua edunvalvontavaltuutuksen kanssa, ota rohkeasti yhteyttä lakiasiain asiantuntijoihimme.
