Hyppää sisältöön
Huijaustekstiviestejä liikkeellä POP Pankin nimissä

Maanviljelijä Tapio Lipponen: ”Tilaisuuksiin pitää aina olla valmis tarttumaan”

Vanhemmat toivoivat, että nuori Tapio Lipponen opiskelisi itselleen kunnon ammatin. Että 14 hehtaarin kotitilan multaa saisi tonkia muutenkin. Nykyisin reilua 500 hehtaaria viljelevä Tapio miettii, millainen ensi vuodesta tulee ja missä suhteessa kasveja kannattaisi kylvää.

”Tämä talo oli ollut jo jonkun aikaa kylmillään, kun ostin sen. Nyt sitä on pikkuhiljaa kunnostettu tarkoituksena laittaa se vielä vuokralle – ja tätä piha-aluetta ollaan samalla tehty avarammaksi. Ostin viime vuonna tuon alemman pellon ja tuossa edessä on kotipeltoni. Tästä mä olen kotosin. Toi pelto tuolla on mulla vuokralla”, Tapio Lipponen ajaa ja esittelee kotiseutujaan.

Maanviljelijä Tapio Lipponen seisoo syksyisen kynnetyn pellon edessä.
Lietolainen maanviljelijä Tapio Lipponen esittelee kotiseutujaan.

Lietolainen savimaa sopii hyvin Lipposen pääviljelylajien viljan ja palkokasvien kasvattamiseen. Se, mitä peltoon lopulta päätyy, on kiinni monesta asiasta; esimerkiksi lannan hinnan noustessa tänä vuonna jopa yli 80 prosenttia, näillä pelloilla saatetaan nähdä ensi vuonna todennäköisesti tavallista enemmän hernettä. Herneen viljelyä puoltavat myös sen luonnolliset maanparannusominaisuudet sekä tällä hetkellä kohtuullinen ostohinta. Vaan viljelysuunnitelmat voivat vielä muuttua, kaikki kun on lopulta kiinni säistä.

Ammattilainen arvostaa salaojia

Tapio Lipponen aloitti maanviljelysuransa 30 vuotta sitten siirtymällä Tuorlan maatalousoppilaitoksen penkiltä vuokraviljelijäksi. Kotona toivottiin hiukan toisenlaista uraa, mutta Tapio sanoo olleensa aina ”hurahtanut” maanviljelyyn ja ajanut jo 10-vuotiaana naapureiden peltoja. Maa-ala on kasvanut pikkuhiljaa erilaisten tilaisuuksien myötä.

”Tästä on nyt noin viitisen vuotta, kun naapuri soitti ja kysyi, haluatko ostaa tuolla sijainneen peltotilkkuni viereiset pellot. Ne vaativat vähän ojitusta, mutta nyt ne on ojitettu ja viime kesänä niistä tuli hyvä sato. Oli hyvä, että naapuri oli yhteydessä” sanoo Lipponen ja jatkaa: ”Nyt kun lannoite on kallista, olen ajatellut lisätä lietteen käyttöä ja jos vaikka levittäisi tämän pelloille vetoletkulevityslaitteilla ja runkoputkella. Se säästäisi peltojakin, kun lietevaunulla ajeleminen on keväällä vähän liian rajua.”

Ojittaminen ja etenkin salaojitus on Lipposen mukaan maanviljelyssä suurin ympäristöteko. ”Tässäkin, kun ajelee pitkin Varsinais-Suomea niin näkee, miten monet pellot kaipaisi salaojitusta. Jos sulla on toimivat ojat, pellolta saa kunnon sadon, kaikki ravinteet tulevat käyttöön ja sitten kun tulee isoja sateita syksyllä, vesi ei seiso pelloilla vaan se tulee suodatettuna salaojan kautta pois.”

”Vaikka salaojia tuetaan nytkin, mutta yllättävän vähän niitä hyödynnetään. Tarvittaisiin samanlainen buumi, kuin mitä 50–70-luvulla oli, kun avo-ojapeltoja ojitettiin. Sitä tarvitsisi joka vuosi ottaa muutama kymmenen hehtaaria tarkasteluun salaojituksen suhteen. Paukut menee hukkaan, jos ojitus ei toimi”.

Lipponen muistuttaa, että viljelijä pystyy tekemään oman osuutensa sen suhteen, mitä kaupoissa on tarjolla. Sisäänostajat päättävät, mitä hyllyille päätyy ja mistä se tulee. ”Viljan ostaja määrää hinnan. Alan kohta varmaan kyselemään mitä tämän vuoden viljasta oltaisiin maksamassa ja mihin sitä pitäisi rahdata. Siitä se viljelijän kannalta kannattava iso kuva muodostuu. Joskus voi olla kannattavampaa viedä leipäviljaa rehuksi.”


Laskelmat paperille ja toteutukseen

”Maatalous on sellaista, että sitä voi yhtenä vuotena tehdä asiat toisella tavalla, mutta se ei välttämättä toimi taas seuraavana. Säät merkkaavat niin paljon. Säihin liittyy kylvöajankohdat sekä se, mikä kasvi pärjää kulloinkin ja milloin kannattaa esimerkiksi lautasmuokata ja milloin kyntää. Nytkin auttaisi, jos tietäisi ensi vuoden sääolosuhteet – jos tulee kuiva kesä, niin ehdottomasti kannattaisi jättää mahdollisimman paljon peltoa sängelle, jolloin kosteus säilyy paremmin. Jos taas toukokuussa alkaa sataa, niin kynnös olisi parempi. Isompi maa-ala mahdollistaa sen, että voi varautua erilaisiin vaihtoehtoihin”, tiivistää Lipponen, miksi viljelijäkohtaiset peltokoot ovat yleisesti ottaen olleet kasvamassa.

Maatalouden kulut suhteessa maksettuihin tuottajahintoihin sekä varautuminen niin sanottuihin pommivuosiin on numeropeliä, jota voi Lipposen mukaan pyöritellä niin paljon kuin haluaa. Maataloustukien uudistus on tämän hetken isoja kysymysmerkkejä.

”Saa nähdä, millainen uudesta tukiuudistuksesta tulee. Ja tietysti, kun on velkaa, sitä seuraa koron nousuja. On sitä laskelmia joskus tehty ProAgrian ja pankin kanssa, etenkin silloin, kun tehtiin sukupolvenvaihdos. Itselläni on ollut tapana esimerkiksi peltoja hankkiessani tehdä takaisinmaksulaskelmat paperille ja viedä ne pankkiin. Toistaiseksi laskelmista on päästy sopuun”, naurahtaa Liedon POP Pankin kanssa pitkään asioinut viljelijä.

Tapio Lipponen seisoo keltaisen kotitalonsa edessä.
Maa on vetänyt aina Tapio Lipposta puoleensa jo nuoresta lähtien. Hän näkee tilaisuuksiin tarttumisen tärkeänä jatkuvuuden kannalta.  

”Mutta sen olen huomannut myös, ettei asioita kauheasti kannata alkaa murehtia. Kyllä ne lutviutuvat. Tuossa läheisen tilan vanhalla, sodassakin olleella isännällä oli mielestäni hyvä elämänviisaus – maatila pysyy pystyssä, kunhan joka päivä muistaa pistää kahdeksan aikaan haalarit päälle. Niinhän se on, että harvemmin tila menee vararikkoon, jos vaan isäntä muistaa pukea ne haalarit. Jos tulee sairaus tai muuta, pankin kanssa voi varmasti aina neuvotella”.

"Tapio on mielestäni esimerkillinen kehittäjä katsoen aina tulevaan ja uusiin mahdollisuuksiin. Hänellä on aina tarkat seurannat ja laskelmat investoinneista ja ne auttavat ja helpottavat yhteistyötä," kuvailee POP Pankki Liedon toimitusjohtaja Juha Niemelä yhteistyötä Lipposen kanssa. 

 

Haluaisitko tulla POP Pankin asiakkaaksi?

Ota yhteyttä