<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=349170025998669&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
Hyppää sisältöön
Tekstiviesti- ja sähköpostikalasteluja on liikkeellä
POP logo ja punertava metsä, kuvituskuva.

Suomi 100 - Ajopuu maailmantalouden myrskyissä vai oman tulevaisuutensa itsenäinen tekijä?

Kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen, kuvituskuva.

Miltä näyttää Suomen taloudellinen tilanne ja asema kansainvälisellä tasolla? Mitkä asiat vaikuttavat ulkopuolelta ja mihin voimme itse vaikuttaa? Ja miksi tavallista tallaajaa pitäisi kiinnostaa?

Kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen pureutui maailman ja etenkin Suomen taloustilanteeseen puheessaan Tampereella helmikuussa 2017.

Missä maailmantaloudessa mennään?

Vuoden 2008 finanssikriisi painoi maailmantalouden taantumaan. Kehittyneistä maista kasvuun pääsi ensin Yhdysvallat ja selvästi myöhemmin Eurooppa. Vuoden 2018 jälkeen kasvu ei kuitenkaan ole palannut eikä palaa samalle tasolle kuin ennen kriisiä. Tämä koskee maailmantaloutta kokonaisuutena.

Ongelman aiheuttaa se, että julkisen talouden menorakenne perustuu yhä vanhaan trendiin eli korkeampaan talouskasvuun ja sen tuottamiin korkeampiin verotuloihin. Tämän vuoksi julkisen sektorin menojen tasapainottaminen on suuri ongelma. Tyrväisen mukaan kehittyneiden maiden velkaantuneisuus rajoittaa koko maailman talouskasvua. Rikkaiden maiden velka hidastaa niiden kasvua, ja se vähentää niiden tuontia köyhistä maista. Rikkaiden maiden velkaongelma on köyhien maiden kasvuongelma. 

Jatkossa kasvun veturit tulevat Aasiasta, Kiina etunenässä. Kiinan kokonaistuotannon kasvu on toki hidastunut, mutta syytä huoleen ei Tyrväisen mukaan ole. Kiinan kasvuluvut ovat edelleen 2-3-kertaisia verrattuna kehittyneisiin maihin.

Yhdysvallat

Maailmankauppa on hyödyttänyt yhdysvaltalaista kuluttajaa.

- On absurdia, että Trumpin alkutaipaleen aikomukset ja toimenpiteet uhkaavat Yhdysvalloille elintärkeää maailmankauppaa, Tyrväinen kommentoi.

Yhdysvaltain talous sai mäkilähdön, kun keskuspankki laski ohjauskoron nollaan. Vaikka korko on jo lähtenyt vähittäiseen nousuun, se on vielä pitkään kasvua elvyttävä. Korko tullee pysymään kasvua elvyttävänä eikä inflaatiosta ole tietoa lähiaikoina. 

Työntekijöiden lukumäärän kasvu on ollut talouskasvun tärkeä moottori.

- Tätäkin kehitystä ajatellen Trumpin maahanmuuttorajoitukset ovat erittäin haitallisia taloudelle, Tyrväinen pohtii.

Eurooppa

Talouden tunnelma on varsin positiivinen: BKT:n kasvu oli 2 % vuonna 2016 ja työttömyys on ollut laskussa vuodesta 2012. Euroopan talouskasvua tukee heikentynyt euro, mikä puolestaan tukee vientiä Euroopan ulkopuolelle. Rahapolitiikka on ollut äärimmäisen kevyttä ja ohjauskorko nollassa.

- Markkinakorot saattavat pysyä miinuksen puolella jopa vuoden 2018 lopulle ja ovat senkin jälkeen hyvin matalalla tasolla, Tyrväinen arvioi. 

Suomi

Kriisin jälkeen Suomen varovainen talouskasvu lähti kunnolla käyntiin vasta vuonna 2015. Suomen BKT:n kasvu on päässyt vauhtiin, mutta ennusteen mukaan vasta vuonna 2020 päästään vuoden 2008 tasolle. 

- Kehitys on ollut liian hidasta ja vaatimatonta, Tyrväinen sanoo.

Syynä tähän Tyrväinen näkee Suomen vaisun viennin. Vientimäärä on pysynyt ennallaan, vaikka maailmankaupan kokonaisvolyymi on kasvanut. Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan huomattavasti.

- Suomen ongelma on kilpailukyvyn rapautuminen suhteessa tärkeimpiin EU-kauppakumppaneihin. Sanotaan, että kunhan Venäjän tilanne paranee, Suomenkin tilanne paranee, kun vienti alkaa vetää. Valitettavasti sekin taitaa olla toiveajattelua.

Suomalaisten palkat ovat nousseet huomattavasti enemmän kuin euroalueella yleensä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalainen tuote voi olla 20 % kalliimpi kuin vastaava euroalueella tuotettu tuote. 

- Tätä taustaa vasten Suomen BKT:n kasvu näyttää jopa yllättävänkin hyvältä, Tyrväinen ihmettelee. 

Taustalla on kotitalouksien kulutus ja rakentaminen. Työttömyysaste on 8,8 % ja luku on selkeässä laskussa. Kokonaislukujen hyvää kehitystä kuitenkin varjostaa pitkäaikaistyöttömien kasvava joukko. 

- Tämä on hinta, jonka joudumme maksamaan siitä, että olemme päästäneet kilpailukykymme rapautumaan, Tyrväinen toteaa. Kilpailukyvyn parantamisessa avain on työmarkkinoiden joustavuus: yhteinen tahtotila ja sinnikäs asenne ovat voima, jolla Suomen suunta muutetaan. 

Talouden megahaasteet

Talouden megahaasteita ovat Tyrväisen mukaan ikääntyminen ja ilmastonmuutos.

- Valtiot tarvitsevat sekä maassa- että maahanmuuttoa ikääntyvän väestörakenteen korjaamiseksi. Maahanmuutto tulee olemaan myös tärkeä kasvun ja kehityksen moottori.

Ilmaston lämpeneminen ja siitä aiheutuvat ympäristöongelmat puolestaan aiheuttavat ihmiskunnalle hyvinvointitappioita. Talouteen ja sen kasvuun vaikuttavat hirmumyrskyt, laajentuvat kuivuusalueet sekä koralliriuttojen tuhoutuminen, joka puolestaan vaikuttaa kalakantaan ja sitä kautta ihmisten ruokahuoltoon. Huono ilmanlaatu aiheuttaa terveyshaittoja ja ennenaikaisia kuolemia. 

- Kaikki nämä vaikuttavat osaltaan BKT:n menetyksiin.

Nyt kohtaamastamme hieman raskaalta sekä monimutkaiselta tuntuvasta todellisuudesta Tyrväinen haluaa kohdistaa katseet tulevaisuuteen ja toimintaan. Haasteisiin voi vastata kehittämällä teknologisia ratkaisuja ja nostamalla uusiutuvan energian osuutta.

- Tulevaisuuden voittajia ovat yritykset, jotka osallistuvat ponnekkaasti ilmastonmuutostalkoisiin ja vastuullisen yritystoiminnan kehittämiseen. Vaikka ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia, sen hillitseminen voi luoda merkittäviä liiketaloudellisia menestystarinoita. 

Haluaisitko tulla POP Pankin asiakkaaksi?

Ota yhteyttä