Asumisen hinta karkaa käsistä pääkaupunkiseudulla

Lehdistötiedote 19.6.2018 klo 8.45

POP Pankkiliitto selvitti pidemmän aikavälin (1975-2015) asumisen hintaa suhteessa tulokehitykseen ja muuhun kulutukseen: 

Asuntojen hinta on koko maan tasolla seurannut tulokehitystä

Asuntojen hinta on kehittynyt viimeisen 40 vuoden ajan samaa tahtia ansiotasoindeksin kanssa. Asunnot ovat olleet pitkällä aikavälillä keskimäärin saman hintaisia suhteessa tuloihin. Asuntojen hintojen nousutahdissa on vain kaksi selvää poikkeusta: 80-luvun lopun ”kulutusjuhlat”, jolloin asuntojen hinnat nousivat poikkeuksellisen nopeasti ja sitä seurannut 90-luvun lama, jolloin asuntojen hinnat puolestaan romahtivat.

Kotitalouksien perustarpeiden, ruuan ja asumisen, osuus on yhteenlaskettuna pysynyt hyvin vakiona lähellä 40 %:n tasoa kulutusmenoista aina vuodesta 1975 tähän päivään asti. 1980-luvun kulutusjuhlan aikana perustarpeiden osuus kulutusmenoista laski hieman, mutta 1990-luvun lamassa taso palasi jälleen lähelle 40 %.

Ruoan ja asumisen osuudet kulutuksesta kääntyneet päälaelleen

Vaikka kotitalouksien perustarpeisiin kuluva osuus kulutusmenoista on säilynyt suhteellisen vakaana, on ruokaan ja asumiseen käytetty kulutus kääntynyt päälaelleen vuosien aikana. Kun vuonna 1975 elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista oli yli 20 % ja asumisen noin 18 %, niin vuonna 2016 asuminen vei jo lähes 30 % kaikesta kulutuksesta ja elintarvikkeiden osuus oli lähes puolittunut 10 %:n tasolle.



Pääkaupunkiseudulla asumisen hinta karkaa käsistä

Tarkasteltaessa koko maan lukuja jää pääkaupunkiseudun raju poikkeaminen koko maan trendistä huomaamatta. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hintataso lähti 90-luvun laman jälkeen eriytymään ansiotasoindeksistä ja koko maan trendistä. Finanssikriisin jälkeinen matalan kasvun aikakaan ei tuonut pääkaupunkiseudun asuntojen hintatasoon merkittävää korjausta alaspäin, vaan 2010-luvulla eriytyminen on kiihtynyt entisestään.

Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla karanneet ansiotasoindeksiä reippaampaan kasvuun, joten tavallisen palkansaajan on entistä haastavampaa hankkia tarpeitaan vastaavaa omistusasuntoa.

Kysyntä ja muutokset asuntolainoituksessa siivittäneet hurjaa hintakehitystä pk-seudulla

Pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvu ylläpitää vahvaa asuntokysyntää pääkaupunkiseudulla. Ansiotasoa selvästi rivakamman hinnannousun on osaltaan mahdollistanut asuntolainojen laina-aikojen piteneminen ja asuntolainojen korkotason painuminen historiallisen alhaiselle tasolle. Näin kuluttajien tulot ovat hitaammallakin tulokehityksellä riittäneet entistä kalliimpiin asuntoihin.



Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnannousun kiihdyttäjänä ovat toimineet myös uusien asunto-osakeyhtiöiden kasvaneet yhtiölainamäärät, jotka ovat alentaneet tarvittavaa oman rahoitusosuuden määrää. Lisäksi asuntosijoittaminen on houkutellut poikkeuksellisen alhaisen korkotason olosuhteissa ja lisännyt kysyntää pienistä asunnoista – myös vuokratukijärjestelmän tukiessa vuokratasoa. 

- Nykytilanne herättää kysymyksen, kuinka kestävällä pohjalla asuntojen hintataso on pääkaupunkiseudulla, kun ylikevyt rahapolitiikka alkaa normalisoitua ja asuntolainojen korot lähtevät nousuun? toteaa Timo Hulkko POP Pankkiliitosta.
 
LISÄTIETOJA: 
Timo Hulkko, POP Pankki, johtaja, puh.  0500 894 008, timo.hulkko@poppankki.fi 
Kristiina Ylikunnari, viestintäpäällikkö, POP Pankkiliitto, puh. 050 5580 114, kristiina.ylikunnari@poppankki.fi

POP Pankit ovat asiakkaitaan varten perustettuja osuuskuntamuotoisia pankkeja, joilla tutkimusten mukaan on Suomen tyytyväisimmät asiakkaat ja paras asiakaspalvelu. POP Pankki -ryhmään kuuluu 26 POP Pankkia, verkossa toimiva vahinkovakuutusyhtiö POP Vakuutus, POP Pankkien keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj ja POP Pankkiliitto osk. www.poppankki.fi