Lapsen taloustaidot rakentuvat pienistä teoista ja yhteisistä hetkistä
Hyvät taloustavat rakentuvat vähitellen arjen tilanteissa ja yhdessä tehden. Mitä aikaisemmin lapsi pääsee tutustumaan rahan käyttöön, sitä luontevammaksi talouden suunnittelu yleensä muodostuu myös myöhemmin elämässä.
Rahasta kannattaa puhua avoimesti
Monessa perheessä raha on edelleen aihe, josta puhutaan harmillisen vähän. Lapselle voi kuitenkin olla hyödyllistä ymmärtää jo varhain, että raha ei ilmesty tilille tai lompakkoon itsestään, vaan sen eteen tehdään työtä. Rahaa on myös hyvä käyttää harkiten, tai vähintäänkin tiedostaa mihin raha oikeastaan kuluu.
Rahasta keskusteleminen ei tarkoita perheen taloustilanteen avaamista lapselle yksityiskohtaisesti. Riittää, että hänelle kerrotaan ikätasoisesti esimerkiksi siitä, minkä vuoksi joitakin hankintoja suunnitellaan harkiten ja etukäteen. Mitä isompi ostos, sitä enemmän sen eteen on säästetty ja nähty vaivaa.
Kun rahasta puhutaan luonnollisena osana arkea, lapsi oppii ymmärtämään sen merkityksen ilman, että aiheeseen liittyy turhaa salamyhkäisyyttä.
Arjen tilanteet opettavat parhaiten
Taloustaitoja ei tarvitse opetella oppikirjoista, sillä useimmiten parhaimmat rahankäyttöön liittyvät oppimistilanteet löytyvät tavallisesta arjesta. Kaupassa on mahdollista vertailla yhdessä tuotteiden hintoja, pohtia tarjousten merkitystä tai miettiä, mikä ostos on tarpeellinen ja toisaalta mikä jää odottamaan myöhempää ajankohtaa.
Myös budjetin laatiminen esimerkiksi retkeä tai yhteistä hankintaa varten auttaa lasta ymmärtämään, että rahankäyttöön liittyy valintoja. Myös säästäminen konkretisoituu parhaiten silloin, kun sillä on jokin selkeä tavoite. Kyse voi olla vaikkapa uudesta polkupyörästä tai muusta tavarasta tai tekemisestä. Kun lapsi huomaa, että pienistä säästöistä kertyy vähitellen riittävä summa, on tavoitteiden asettaminen tuttua myös tulevaisuudessa.
Viikkoraha opettaa vastuuta
Monessa perheessä viikko- tai kuukausiraha on ensimmäinen askel oman rahankäytön harjoitteluun. Kun lapsi saa käyttöönsä ennalta sovitun summan, hän oppii tekemään rahaan liittyviä päätöksiä itsenäisesti tai vanhempien avustuksella. Jos rahat kuluvat nopeasti, seuraavaa maksupäivää täytyy odottaa pitkältä tuntuva aika. Samalla harjoitellaan suunnitelmallisuutta, kärsivällisyyttä ja omien valintojen merkitystä lopputuloksen suhteen.
Digitaalinen raha on myös oikeaa rahaa
Nykyään suuri osa maksamisesta tapahtuu kortilla tai puhelimella. Lapsen voi olla vaikea hahmottaa, että digitaalinen maksu vähentää tilillä olevaa rahaa samalla tavalla kuin käteinen. Siksi on tärkeää keskustella myös sähköisestä maksamisesta.
Kun lapsi saa myöhemmin käyttöönsä oman maksukortin tai tilin, on hyvä käydä yhdessä läpi esimerkiksi turvallinen maksaminen, verkkokauppaostokset ja omien tilitapahtumien seuraaminen. Taloustaidot ovat nykyään myös osa digitaalisia taitoja.
Toimi hyvänä esimerkkinä
Lapset oppivat paljon seuraamalla aikuisten toimintaa. Jos kotona suunnitellaan hankintoja, vertaillaan vaihtoehtoja ja puhutaan säästämisestä myönteisellä tavalla, lapsi omaksuu saman ajattelumallin. Tärkeintä on näyttää, että rahankäyttöä voi suunnitella ja että taloudelliset valinnat ovat osa tavallista arkea. Omilla valinnoilla on merkitystä.
Lapsuudessa opitut taidot näkyvät usein vielä aikuisuudessakin. Kun lapsi oppii erottamaan tarpeet ja toiveet toisistaan, suunnittelemaan omaa rahankäyttöään ja säästämään tavoitteitaan varten, hän saa arvokkaita valmiuksia tulevaisuuteen. Taloustaidot eivät tarkoita pelkästään säästämistä tai kulujen seuraamista. Ne ovat kykyä tehdä harkittuja päätöksiä, ymmärtää rahan arvoa ja käyttää sitä vastuullisesti.
Pienet yhteiset rahaan liittyvät hetket voivat olla alku taidoille, jotka kantavat läpi elämän.
