Hyppää sisältöön
Tekstiviesti- ja sähköpostikalasteluja on liikkeellä

Mikä on menestyvien paikkakuntien salaisuus?

Kaupungistuminen on Suomessakin näkyvä megatrendi. Imevätkö kasvukeskukset kaikki ihmiset ja investoinnit ja tyhjentävät muun maan? Sen ei tarvitse olla niin, vastaa Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio. Hän kertoo kolme tärkeintä tekijää, jotka yhdistävät menestyviä alueita. 

Tulevaisuuden visioissa on pitkään maalailtu kuvaa Suomesta, jossa väestö keskittyy muutamaan kasvukeskukseen, muu osa Suomesta tyhjenee, ja kylät hiipuvat pois. Ihan näin yksioikoisesti Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio ei näe Suomen tulevaisuutta.  

Kahvilan pitäjät hymyilevät kuvassa.

Nuorten viihtyminen alueella on yksi sen kukoistuksen avaimista. Pitää olla kouluja, palveluja ja tekemistä. Maarit Leppimaa pyörittää Nivalassa kampaamoa ja kahvilaa, tytär Matilda on opiskelija.

Moisio on tutkinut pitkään, miten Suomen valtio on muuntautunut alueellisesti. Hän listaa kolme isoa tekijää, jotka nykyään leimaavat menestyvät alueita. Tässä tapauksessa menestyksellä tarkoitetaan talouskasvua sekä suotuisaa taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen kehitystä, eli paikkakunnalla on sopiva sekoitus eri-ikäisiä kansalaisia. 

Moision mukaan menestyksekkäitä alueita yhdistävät: 

1) Investoinnit 

Aluekehityksessä seurataan muun muassa väestön määrää, muuttoliikettä, kilpailukykyä, taloutta, osaamista ja koulutusta sekä elinympäristöä. Ne vaikuttavat siihen, miten keskittymiskehitys vaikuttaa alueeseen, kuinka elinvoimainen alue on, ja kuinka suuri vetovoima alueella on saada pidettyä nykyiset asukkaat – sekä saada uusia asukkaita, investointeja ja työpaikkoja.  

”Erittäin keskeistä on investointien määrä. Alueet, jotka saavat sekä julkisia että yksityisiä investointeja, menestyvät paremmin. Ne johtavat myönteisen kehityksen kehään, luovat työpaikkoja ja koulutuspaikkoja, jotka ovat menestyvien paikkojen tukeva perusta. Ilman niitä ei yksikään paikkakunta menesty”, Moisio tiivistää. 

2) Saavutettavuus 

Toiseksi menestystekijäksi Moisio nostaa alueiden saavutettavuuden: kuinka hyvät yhteydet alueelle on. Ne tuovat paikkakunnalle investointeja, teollisuutta, työntekijöitä ja elinvoimaa.  

”Vaikka nyt puhutaan etäisyyksien häviämisestä ja digitalisaatiosta, ei ole syytä väheksyä perinteistä liikenneinfraa.”

3) Koulutus 

Kolmas menestyviä alueita yhdistävä tekijä on koulutus. Suomessa on pyritty tietointensiiviseen eli tietotyöhön keskittyneeseen talouteen 1990-luvulta lähtien. 

”Kun katsotaan menestyneitä alueita, kaikkein voimakkaimpia aluekehityksen voittajia ovat suurimmat yliopistokaupungit ja paikat, joissa on vahva koulutus- ja tutkimusrakenne. Parhaiten menestyvät suuret kaupunkiseudut, joissa on vahva yliopisto. Mutta menestykseen voi riittää myös vahvan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhdistelmä.” 

Kaksi pikkulasta seisoo Nivalan kirjaston hyllyjen välissä.
Lapsiperheet vahvistavat alueen elinvoimaisuutta. Nivalassa lapsia ja nuoria on paljon. Innokkaiden kirjastokävijöiden Eerikin ja Fannin opettajavanhemmat muuttivat Nivalaan töiden perässä.

Aktiivisuutta tarvitaan paikallistasolla – ”Koko ajan pitää olla ideoita ja hankkeita” 

Yliopistoja Suomessa on 13, ja niistä neljä pääkaupunkiseudulla. Yliopistokeskuksia tai yliopistokeskuksia yhdistettynä ammattikorkeakouluun on Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella. Eritoten jälkimmäisen menestys 2000-luvulla on Sami Moision mukaan mielenkiintoinen ilmiö. 

Koulutuksen vaikutukset näkyvät selkeästi. Jos paikkakunnalla on ollut hyvä koulutustarjonta useiden vuosikymmenten ajan, sen vaikutus on ajan myötä kumuloitunut. Tutkimus- ja koulutusinstituutiot ovat synnyttäneet paikkakunnille jälkiteollisen kerroksen ja vahvistaneet kaupunkiseutujen kansainvälisiä kytköksiä. Esimerkiksi Moisio nostaa Oulun.  

Moisio on usein todennut, että 1950–1980-luvulla tehty korkeakoulupolitiikka oli merkittävä asia, kun valittiin myöhempiä aluekehityksen voittajia. Se ja myöhemmät tapahtumat korostavat valtiovallan merkitystä Suomen aluekehityksen ohjaamisessa. 

Silti myös alueen toimijoiden oma asenne ratkaisee eikä vastuuta voi sysätä toisaalle. Paikallisen ja alueellisen strategiatyön merkitys on suuri. Vaikka kaikki menestystekijät olisivat kohdallaan, mutta alueella ei pystytä luomaan yhdessä yhteisiä kehityskuvioita, koko alue kärsii. 

”Koko ajan pitää olla ideointia ja hankkeita. Jos uusia kehityshankkeita ei ole, se kielii eräänlaisesta haitallisesta passiivisuudesta, joka voi johtaa alikehityksen kierteisiin.” 

POP-1-2021-Suomen_menestystekijät1
Ilman työpaikkoja kunta ei voi menestyä. Nivalan teollisuuskylässä on noin sata yritystä ja tuhat työpaikkaa. Yksi niistä on DEN Finland, joka tunnetaan muun muassa Designtalo-tuotemerkistään.

Paikkakunnan koko ei ratkaise menestystä 

Suomessa on suuri joukko paikkakuntia, jotka ovat jollakin tavalla heikoilla aluekehityksessä. Ne ovat usein pieniä tai keskisuuria paikkakuntia, jotka ovat vähän syrjemmällä. 

”Silloin on pelko, että syntyy itseään vahvistavia alikehityksen kierteitä. Ei tule investointeja, ei kyetä luomaan työpaikkoja, koulutuspaikkatarjonta heikkenee, ja väki muuttaa pois. Kehä vahvistaa itseään.”  

Moision mukaan alikehityksen kierre voi vaikuttaa myös alueen suhteeseen valtioon.  Alueet voivat leimautua taantuviksi paikoiksi, joilla ei valtiovallan näkökulmasta esimerkiksi kannata kehittää tietointensiivistä taloutta.  

Se taas vähentää mahdollisuuksia saada sekä julkisia että yksityisiä investointeja. Alueellinen taantuminen vaikuttaa myös rahoittajien mielikuviin ja riskilaskelmiin. Pankit ovat nihkeitä rahoittamaan asuntorakentamista ja muita infrastruktuureja taloudellisesti ja väestöllisesti supistuvilla alueilla.  

”Suurimmassa riskissä joutua kierteeseen ovat pienet ja keskisuuret paikkakunnat, joissa tuotanto on siirretty pois. Varsinkin jos tilalle ei ole tullut tietointensiivisiä talouden muotoja tai korkean jalostusasteen teollisuutta. Mikäli paikkakunnalla on jäljellä lähinnä riutuva palvelusektori, se ei lupaa hyvää.”  

Moisio muistuttaa, että paikan koko ei kuitenkaan ratkaise. Pienet ja keskisuuretkin voivat menestyä. Alikehityksen kierteen vaarassa olevat paikat tarvitsevat määrätietoista toimintaa: investointeja ja työpaikkoja.  

”Näihin vaikuttavat julkiset toimenpiteet. Politiikalla voidaan tehdä paljon alueen hyväksi, Euroopan Unionin kautta voi saada julkista kehittämisrahaa. Keskeinen kysymys on koulutus. Koulutuksen pitäminen tietyllä tasolla on kunnille todella tärkeä asia. Perusasioiden pitää olla kunnossa, jotta paikkakunnat ja alueet menestyvät.”  

Koti mökillä ja kaupungissa – etätyöt voivat saada pohtimaan kaksoiskuntalaisuutta 

Korona-aikana on nähty esimerkkejä mökeilleen etätöihin jääneistä kaupunkilaisista. Monet keskusta-asujat ovat alkaneet haaveilla väljemmästä asumisesta rauhallisemmalla seudulla, jossa kerrostalokämpän hinnalla saisi oman talon pihoineen ja lähiluontoineen. 

Moisio ei lähde vielä arvioimaan koronapandemian vaikutusta Suomen aluekehitykseen. Kiinnostavana hän pitää kuitenkin sitä, miten poliittiset puolueet reagoivat koronakriisiin. Lähdetäänkö esimerkiksi avaamaan uudelleen kaksoiskuntalaisuuden tematiikkaa?  

”Muutokset ovat mahdollisia, mutta esimerkiksi monipaikkaisuuteen eli esimerkiksi mökillä ja kaupungissa vakituisesti asumiseen liittyvän kehityksen tulisi olla erittäin vahvaa, jotta se muuttaisi aluekehityksen suurta kuvaa”, Sami Moisio toteaa. 

Teksti: Sirkku Saariaho Kuvat: Päivi Karjalainen 

POP Koivunlehti 1/2021 

Haluaisitko tulla POP Pankin asiakkaaksi?

Ota yhteyttä