Tilastot kertovat kiinnostavan ristiriidan. Vuonna 2024 hieman alle 80 prosenttia uusista ylioppilaista haki jatko-opintoihin heti lukion jälkeen, joten into opiskella ei todellakaan ole kadonnut. Silti vain noin 34 prosenttia aloitti opinnot saman tien. Hakeminen ja opintojen aloittaminen ovat siis aivan eri asioita. Monen kohdalla väliin mahtuu välivuosi, työjakso tai uusi hakukierros ennen kuin sopiva paikka löytyy.
Koulutukseen hakeneet uudet ylioppilaat vuosina 2003–2024. Lähde: Tilastokeskus ja POP Pankki.
Kyse ei ole vain opiskelupaikasta, vaan paljon isommasta kokonaisuudesta. Kun opintojen aloitus siirtyy, siirtyvät usein myös valmistuminen, työelämään kiinnittyminen ja monet muut aikuistumiseen liittyvät etapit, kuten omaan kotiin muuttaminen tai ensimmäisen asunnon ostaminen. Siksi aihe koskettaa lopulta paljon laajemmin kuin vain yksittäistä hakukevättä. Tästä näkökulmasta voisi olla hyvä miettiä, miten opiskelijoita voitaisiin tukea siirtymisessä jatkokoulutukseen.
Onneksi kuva ei ole synkkä. Vaikka opinnot eivät käynnistyisi heti, suurin osa nuorista jatkaa kouluttautumista myöhemmin. Kolme vuotta ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen jo 74 prosenttia oli jatkanut opintojaan. Se kertoo jotain olennaista: oma suunta löytyy usein ajan kanssa. Kaiken ei tarvitse olla valmista heti.
Vaikka opiskelijoihin kohdistuvat muutokset ja leikkaukset puhuttavat, yksi asia ei muutu: koulutus on edelleen vahva investointi tulevaisuuteen. "Opiskelu kartuttaa osaamista, avaa ovia työelämään ja rakentaa perustaa myöhemmille valinnoille. Siksi on tärkeää, että nuorille annetaan tilaa löytää oma polkunsa – myös silloin, kun se ei ala heti ylioppilasjuhlien jälkeen", sanoo POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
