Kestävyyssääntely murroksessa – mitä pk-yritysten olisi hyvä tietää Green Omnibus -ehdotuksesta
EU:n kestävyyssääntely on viime vuosina laajentunut merkittävästi. Sääntelyn piiriin kuuluvien yritysten vastuullisuusraportointi on ulottunut organisaation oman toiminnan lisäksi myös arvoketjuun, mikä on lisännyt tietotarpeita myös pk-yritysten vastuullisuudesta. Vuonna 2025 kestävyyssääntely on kuitenkin kokenut turbulenssia ja raportointivaatimuksia on ehdotettu kevennettävän. Mitä tämä tarkoittaa pk-yritysten näkökulmasta?
EU-komissio julkaisi helmikuussa niin kutsutun Green Omnibus -ehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa Euroopan kilpailukykyä ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Kestävyyssääntelyyn keskittyvä Green Omnibus olisi keventämässä erityisesti vastuullisuusraportointia, ja toistaiseksi avoinna olevat ehdotukset koskevat muun muassa kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), EU-taksonomiaa eli EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää sekä yritysten huolellisuusvelvoitetta (CSDDD).
Green Omnibus -ehdotukset siirtäisivät vastuullisuusraportoinnin painopisteen suuryrityksiin. Yksi keskeisimmistä ehdotetuista muutoksista on kestävyysraportointidirektiivin ja taksonomian soveltamisalan kaventaminen: noin 80 % tällä hetkellä raportointivaatimusten soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä poistettaisiin direktiivin piiristä. Jatkossa raportointivelvoitteet kohdistuisivat vain yrityksiin, joilla on vähintään 1000 työntekijää ja 50 miljoonan euron liikevaihto (CSRD) tai 450 miljoonan euron liikevaihto (taksonomia ja CSDDD). Lisäksi raportointivaatimuksia on tarkoitus yksinkertaistaa, vähentää ja yhdenmukaistaa muun sääntelyn kanssa. Ehdotusta ei ole vielä hyväksytty, ja Green Omnibus -paketin sisällöt voivat vielä muuttua. Lopullisista paketin sisällöistä tullaan kuulemaan mahdollisesti vuoden 2025 loppupuolella.
Pk-yritykset eivät jää vaikutusten ulkopuolelle
Vaikka kaikki pk-yritykset eivät kuuluisi suoraan sääntelyn piiriin, rooli suuryritysten ja rahoittajien arvoketjuissa voi tuoda mukanaan epäsuoria velvoitteita. Suuremmat yritykset tarvitsevat tietoa toimitusketjuistaan, mikä tarkoittaa, että myös pk-yrityksiltä odotetaan vastuullisuustietoja.
Osana Green Omnibus -pakettia on tarkoitus luoda vapaaehtoinen raportointikehikko yrityksille, jotka eivät kuulu kestävyysraportointidirektiivin piiriin, mutta joita raportointivelvoitteet koskevat arvoketjun kautta. Raportointikehikko tarjoaa myös tavan raportoida yhdenmukaisesti, jos pk-yritys haluaa kertoa vastuullisuustyöstään ja lisätä läpinäkyvyyttä sidosryhmien suuntaan.
Kestävyysraportointidirektiivi ei ole alkuperäisessäkään muodossaan koskenut listaamattomia pk-yrityksiä, mutta vastuullisuustietojen tarpeet myös listaamattomia pk-yrityksiä kohtaan on tunnistettu jo ennestään. Vuoden 2024 loppupuolella EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) julkaisi vapaaehtoisen VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) -raportointikehikon listaamattomia mikro- ja pk-yrityksiä varten. Kyseistä standardia on tarkoitus käyttää myös pohjana Green Omnibus -paketin lupaamassa pk-yritysten raportointikehikossa.
Vapaaehtoinen raportointikehikko auttaa kertomaan vastuullisuustyöstä
VSME-raportointikehikko on jaettu kahteen osaan: niin sanottuun ”perusosioon” ja ”kattavampaan osioon”. Perusosio soveltuu mikroyrityksille sekä minimiraportointivaatimuksena pk-yrityksille. Kattavampi osio on luotu siitä näkökulmasta, että se vastaisi arvoketjun suurten yritysten ja rahoittajien kyselyihin. Kokonaisuudessaan VSME-raportointistandardi sisältää esimerkiksi raportointia kasvihuonekaasupäästöistä, ilmastoriskeistä, vastuullisuuspolitiikoista, henkilöstöasioista ja mahdollisista sakoista ja tuomioista.
VSME-raportointikehikko voi olla tutustumisen arvoinen – se tarjoaa yhtenäisen ja yksinkertaisemman tavan raportoida vastuullisuudesta, tehostaa sidosryhmien vastuullisuuskyselyihin vastaamista ja voi tuoda kilpailuetuakin, kun pystyy osoittamaan yrityksen vastuullisuustoimia ja -tunnuslukuja. Vaikka sääntely keventyisi, vastuullisuustiedon merkitys ei katoa – raportointistandardin avulla voi olla helpompaa navigoida sidosryhmien odotusten keskellä.
EU:n kestävyyssääntely ja Green Omnibus lyhyesti
- Kestävyysraportointidirektiivi, EU-taksonomia ja yritysten huolellisuusvelvoite ovat koskeneet toistaiseksi suurempia yrityksiä. Kestävyysraportointidirektiivin on ollut tarkoitus laajentua portaittain myös koskemaan listattuja pk-yrityksiä.
- EU:n kestävyyssääntely on laajentanut vastuullisuustietojen keräämisen tarpeita myös organisaatioiden arvoketjuihin. Tämän myötä kestävyyssääntely koskettaa myös epäsuorasti pk-yrityksiä.
- Helmikuussa 2025 julkaistussa Green Omnibus -paketissa on ehdotettu kestävyyssääntelyn soveltamisalan kaventamista vain suurempiin yrityksiin.
- Green Omnibus on toistaiseksi ehdotus – sen lopulliset sisällöt voivat vielä muovautua valmistelun edetessä. Sisällöistä saadaan todennäköisesti lisää tietoa loppuvuonna 2025.
Artikkeli: Sonja Kuusela, vastuullisuusasiantuntija, POP Pankkikeskus