Monen reaktio on luonnollisesti varautunut, jos joku tuntematon tulee puhuttelemaan kadulla. Usein ajatus on, mitähän tuokin haluaa minusta? Miksi emme kyseenalaista outoja lähestymisiä verkossa?
Erilaisista digihuijauksista saa kuulla ja lukea lähes päivittäin. Finanssiala ry julkaisi heinäkuun lopulla tuoreen kyselytutkimuksen, jonka mukaan yli 400 000 suomalaista on menettänyt varoja digihuijauksissa. Kyselyyn vastanneista reilu 100 000 suomalaista kertoi menettäneensä itselleen merkittävän summan.
Verkko- ja mobiiliasiointi on tehnyt monen asian hoitamisesta helppoa. Klik ja klik ja olet hoitanut esimerkiksi veroilmoituksen tarkistamisen. Naps ja naps ja olet käynyt katsomassa tilisaldosi. Nopeus on eittämättä digiasioimisen vahvuuksia, mutta vauhti voi myös johtaa vaarallisiin tilanteisiin. Huijaajat tietävät, että kiireen keskellä lähes aidolta vaikuttavaan viestiin ei tule välttämättä kiinnitettyä huomiota ja samalla voi tulla helposti luovuttaneeksi pankkitunnuksensa huijarille.
Lue ja tulkitse huijarin signaaleja
”Aa, viesti tuli popppankki.fi:stä – olipa hyvä, että siinä oli kätevä linkki, mitä kautta siirtyä verkkopankkiin…” STOP! Digitaalisuus tekee ihmisistä ja viesteistä helposti kasvottomia kirjainyhdistelmiä. Silti, aivan kuten kadulla, myös verkossa odottamattomien viestien lähettäjiin, jopa muka tutuilta lähettäjiltä saapuviin, tulisi kiinnittää huomiota. Huomasitko, mikä ”vika” oli edellä mainitussa verkko-osoitteessa?
Huijaukset ovat valitettavan kannattavaa liiketoimintaa, ja siksi huijauksia tehtaillaan jatkuvalla syötöllä. Valppaana oleva ihminen on taas huijarin pahin vihollinen. Kadulla todennäköisesti tunnistaisimme saamistamme eri signaaleista epäluotettavan ihmisen ja väistäisimme häntä. Jokainen sähköinen viesti sisältää vastaavia signaaleja – lähettäjän osoitteen, otsikon, viestin sisällön mahdollisine linkkeineen – joiden avulla voi tehdä ensiskannauksen, onko kyseessä huijari vai ei. Lisäksi verkossa voi käydä usein vielä tekemässä lisäselvityksiä, mitä kadulla ei voi tai ehdi tehdä – voi käydä katsomassa esimerkiksi yrityksen kotisivut, katsoa mitä yrityksestä on sanottu, onko henkilö töissä siellä, missä hän väittää olevansa…
Vastaus edellä olevaan kysymykseen on, että domain-osoite sisälsi yhden p-kirjaimen liikaa poppankki.fi-kirjoitusasuun verrattuna. Huijarit suosivat tämäntyyppisiä osoitteita. Seuraavan kerran, kun saat epäilyttävän viestin tai hakukonetuloksen, katso ja lue sitä kuin katsoisit ja lukisit kadulla vastaantulijaa. Onko viesti luottamuksesi arvoinen?
Lue lisää huijausyrityksistä ja turvallisesta asioinnista sivuiltamme.
