Omistusasunnossa asuvat kotitaloudet käyttivät yhteensä 5 miljardia euroa asunnon korjauksiin vuonna 2022 (Kuvio 1). Suurimman osan tästä, 4 miljardia euroa, käyttivät omakoti- ja paritaloasujat.
Rivitaloasukkaat käyttivät yhteensä noin 0,4 miljardia euroa ja kerrostaloasukkaat noin 0,6 miljardia euroa. Kotitalouksien asunnon korjauksiin käyttämä nimellinen rahamäärä kasvoi selvästi vuosina 2021 ja 2022, koska korona-aikana kotitaloudet remontoivat paljon ja kustannustaso nousi voimakkaasti.
Omakotitaloasukkailla suurimmat korjauskustannukset ovat talotekniikassa, ulkopinnoissa ja rakenteissa sekä märkätiloissa. Rivi- ja kerrostaloissa asuvilla kotitalouksilla suurimmat korjauskustannukset kohdistuvat asunnon märkätiloihin ja keittiöön.
Taloyhtiöt käyttivät puolestaan noin 2,4 miljardia euroa korjauksiin vuonna 2022. Kerrostaloyhtiöt teettivät remontteja 1,8 miljardin euron edestä ja rivitaloyhtiöt 0,6 miljardin edestä.
Asunto-osakeyhtiöiden teettämissä korjauskustannuksissa ei ole nähty vastaavaa hyppäystä viime vuosina. Suurimman osan taloyhtiöiden korjauskustannuksista muodostaa talotekniikan sekä ulkopintojen ja rakenteiden korjaukset.
Korjausrakentamisen määrä huolestuttavassa laskussa
Uudisrakentamisen voimakkaan laskun lisäksi myös korjausrakentamisen määrä on kääntynyt laskuun. POP Pankin arvion mukaan korjausrakentamisen osuus rakennusinvestoinneista on noin 50 prosenttia riippuen suhdannetilanteesta.
Korjausvelkaa syntyy, kun rakennuksen kuluminen ylittää sen ylläpidon. Kertyneellä korjausvelalla on vaikutusta asuntokauppaan. Tekemättä jääneet korjaukset laskevat asunnon hintaa ja vaikuttavat sen houkuttelevuuteen. Ostajienkin pitäisi olla hyvin selvillä asuntoon tai taloyhtiöön tulevaisuudessa kohdistuvista remonteista. Jos asuntolaina on mitoitettu liian suureksi kotitalouden tuloihin nähden, voi tulevien korjausten rahoittaminen muodostua suureksi haasteeksi.
”Kiinteistöjen kunnolla on merkitystä lainan saannin kannalta. Mitä heikompaan kuntoon kiinteistö pääsee, sitä vaikeampaa on lainan saanti. Voi olla houkuttelevaa siirtää isoja korjauksia myöhemmäksi ja näin ollen välttyä suurilta kustannuksilta, mutta loppujen lopuksi tilanne voi vain mennä hankalammaksi”, sanoo POP Pankin Timo Hulkko.
”Esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvien korjausten hyödyt konkretisoituvat erityisesti tällaisina aikoina, kun energiahinnat vaihtelevat voimakkaasti. Voimakkaat vaihtelut ovat tulleet jäädäkseen, koska merkittävä osa energiasta tuotetaan tuulivoimalla. Tämä on hyvä ottaa huomioon myös asumisen korjaustarpeita mietittäessä”, Hulkko summaa.