POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan Suomen hintakilpailukyky on säilynyt vakaana, eikä euro-dollarikurssin odoteta heikentävän ulkomaankauppaa merkittävästi. Tänä vuonna otetaan varovaisia vauhtiaskelia talouskasvun tiellä investointien, viennin ja kotimaisen kulutuksen kirittämänä vauhdin kiihtyessä ensi vuonna.
POP Pankin ennusteen avainluvut:
- BKT kasvaa tänä vuonna prosentin nousten ensi vuonna 1,4 prosenttiin yksityisen kulutuksen ja investointien vetämänä.
- Vuonna 2025 investointien ennakoidaan kasvavan 2 prosenttia, ja ensi vuonna 5,9 prosenttia.
- Inflaatio on tänä vuonna prosentin luokkaa sen kiihtyessä ensi vuonna 1,5 prosenttiin, kun talouskasvu elpyy ja korkojen lasku tasaantuu.
- Tuonnin kasvu kääntyy pitkän laskukauden jälkeen hivenen plussalle 0,3 prosenttiin ja ensi vuonna ollaan jo 4 prosentin kasvussa. Vienti puolestaan kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia kiihtyen ensi vuonna kolmeen prosenttiin.
- 12 kuukauden Euriborin asettunee tänä vuonna keskimäärin 2,2 prosenttiin ja ensi vuonna 2,4 prosenttiin.
- Bensan hinta on keskimäärin tänä vuonna noin 1,70 euroa/litra nousten ensi vuonna maltilliset viitisen senttiä.
- Yksityisen kulutuksen ennakoidaan piristyvän tänä vuonna 0,8 prosentin kasvuun ja vuonna 2026 kasvun vauhdittuvan 1,3 prosenttiin. Luottamuksen vahvistuessa kulutus voi elpyä nopeastikin, mutta toistaiseksi kasvu on maltillista. Palkansaajien ostovoima kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,9 prosenttia.
”Suomen talouden kestävyys on nyt suurennuslasin alla. Ikääntyvän yhteiskunnan kulujen kuten sote-menojen lisäksi uusi geopoliittinen ilmapiiri on avannut keskustelun puolustusinvestointitarpeista ja millä ne katetaan. Ei siis ihme, että kuluttajat ovat pitäneet kukkaronsa nyörit tiukalla julkista keskustelua seuratessaan. Korkotaso ja inflaatio ovat kuitenkin sitä tasoa, että yritykset toivoisivat varmastikin kansan vaihtavan ostohousujensa kiristysvyön henkseleihin.”
”Trumpin pelikirja voi vielä yllättää, mutta Euroopalle tämä on tehnyt siinä mielessä hyvää, että olemme alkaneet tiiviimmin miettiä oman alueemme vahvuuksien hyödyntämistä. Suomi on profiloitunut hyvin näissä keskusteluissa ja toivotaan, että tämä näkyy pian myös tilauskirjoissa”, tiivistää POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
Kauppapolitiikassa yllätyskäänteitä
Alkuvuodesta Yhdysvaltojen aloittama tullinokittelu sekä uhka tuontihyödykkeiden kallistumisesta sai maailmantalouden yskähtelemään. Vaikka kauppapolitiikan epävarmuus heikentää vientiä ja investointinäkymiä lyhyellä aikavälillä, odotetaan valtioiden lisäämien puolustus- ja infrastruktuuri-investointien vahvistavan kasvua jo ensi vuonna. Euroalueen talouskasvun kiihtyessä Euroopan keskuspankin oletetaan kuitenkin toteuttavan maltillista korkopolitiikkaa.
Kuluttajahintojen keskimääräinen nousu on tänä vuonna maltillisempaa kuin viime vuonna. Tehdyt hyödykeverojen korotukset nostavat hintoja kuitenkin lähes prosentin. Korkojen lasku ja halventunut sähkö painavat puolestaan inflaatiota tänä vuonna alaspäin. Inflaatio on tänä vuonna prosentin luokkaa sen kiihtyessä ensi vuonna 1,5 prosenttiin talouskasvun elpyessä ja korkojen laskun tasaantuessa.
Bensan hinta on kevään aikana laskenut, mikä johtuu raakaöljyn halpenemisesta. Öljyn hinnan laskua on vauhdittanut maailmantalouden heikko kehitys sekä OPEC:n päätös lisätä öljyntuotantoa. Tänä vuonna bensan hinta pysyy keskimäärin 1,70 eurossa per litra. Lähi-idän levottomuudet voivat kuitenkin aiheuttaa tilapäisiä hintapiikkejä. Ensi vuonna maailmantalouden asteittaisen elpymisen myötä bensan hinnan odotetaan nousevan lievästi keskimäärin 1,75 euroon litralta.
Sähkön keskimääräinen pörssihinta pysyy tänä vuonna vakaana. Pörssisähkön veron sisältävä keskihinta asettuu sekä tänä että ensi vuonna 6,3 euroon kilowattitunnilta.
Yksityinen kulutus piristyy palkansaajien ostovoiman elpyessä
Vuonna 2025 yksityisen kulutuksen ennakoidaan piristyvän 0,8 prosentin kasvuun ja vuonna 2026 kasvun vauhdittuvan 1,3 prosenttiin. Palkansaajakotitalouksien ostovoima paranee kohtuullisen ansiokehityksen ja maltillisen inflaation ansiosta. Vuonna 2025 palkansaajien ansiot nousevat 3,3 prosenttia ja vuonna 2026 hieman enemmän, 3,4 prosenttia. Reaaliansiot jäävät kuitenkin vielä kauas huippuvuosista, ja talouden epävarmuus sekä tiukentunut sosiaaliturva hillitsevät kulutusmahdollisuuksia. Palkansaajien ostovoima kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,9 prosenttia.
Taitetun indeksin ja inflaation laantumisen myötä eläkeläisten ansiokehitys maltillistuu huomattavasti kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Tänä vuonna työeläkkeet nousevat 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia. Työeläkeläisten ostovoima kasvaa tänä vuonna vain hieman, 0,3 prosenttia ja kääntyy laskuun vuonna 2026.
Yrittäjien ostovoiman kasvu laantuu hieman tänä vuonna. Verojen korotukset yhdistettynä kotitalouksien heikkoon kulutuskysyntään on pienentänyt monien yrittäjien katteita. Ensi vuonna näkymät ovat paremmat, kun kotitalouksien kasvava kulutus antaa yrittäjille enemmän hinnoitteluvaraa. Yrittäjien ostovoima kasvaa tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna 2 prosenttia.
Työttömyys taittuu hitaasti; naisten työllisyys on laskenut edelleen
Vuoden 2025 aikana työllisyyden kasvu on vielä vaisua, mutta loppuvuodesta odotetaan lievää piristymistä muun muassa rakentamisen elpymisen myötä. Myös osallistumisasteen kasvu ja työikäisen väestön lisääntyminen ovat tuoneet positiivisia merkkejä pidemmän aikavälin näkymiin.
Ennusteen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 72,0 prosenttiin ja työttömyysaste laskee 8,9 prosenttiin. Vuonna 2026 kehitys jatkuu varovaisen myönteisenä, työllisyysasteen kohotessa 72,4 prosenttiin ja työttömyysasteen laskiessa 8,5 prosenttiin. Työllisyystilanteen ei ennakoida kohenevan nopeasti, sillä talouskasvun ja työllisyyden paraneminen vaativat epävarmuuden hellittämistä sekä yrityksissä että kotitalouksissa.
Työllisyyden kehityksessä on ollut eroja sukupuolten ja sektoreiden välillä. Naisten työllisyys on jatkanut laskuaan erityisesti julkisen sektorin ja kaupan alan heikentymisen vuoksi, kun taas yksityisellä sektorilla ja miesvaltaisilla aloilla kehitys on ollut tasaisempaa. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa, ja korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt, erityisesti asiantuntija-aloilla.
Vienti ja tuonti sekä investoinnit plussan puolella
Tullien jarruttavasta vaikutuksesta huolimatta viennin ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia, sillä tavaravientiä tukee suuren risteilijäaluksen luovutus Yhdysvaltoihin. Palveluvienti säilyy edelleen vientikehityksen veturina, erityisesti IT- ja tietoliikennepalveluiden kysynnän ansiosta. Tuonnin kasvu kääntyy pitkän laskukauden jälkeen hivenen plussalle 0,3 prosenttiin, viennin ja kotimaisen kulutuksen elpyessä. Ensi vuonna maailmantalouden piristyminen kasvattaa viennin 3 prosenttiin ja tuonnin 4 prosenttiin.
Investoinnit ovat osoittaneet piristymisen merkkejä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vuonna 2025 investointien ennakoidaan kasvavan 2 prosenttia, mutta kasvu perustuu vielä vahvasti julkisiin puolustusinvestointeihin. Ensi vuonna investointien kasvu voimistuu selvästi, kun talouskasvu vahvistuu ja vihreän siirtymän hankkeet sekä puolustusinvestoinnit vauhdittavat sekä yksityisiä että julkisia investointeja. Vuonna 2026 investoinnit kasvavat 5,9 prosenttia.
Asuntorakentamisen investoinnit ovat löytäneen pohjatason, ja rakentamisen arvioidaan vilkastuvan vuoden loppupuoliskon aikana. Koko vuoden kasvu jää kuitenkin vaimeaksi. Rakentamisen näkymiä tukee korkojen lasku, mutta kysyntää jarruttaa edelleen kotitalouksien ja sijoittajien varovaisuus. Ensi vuosi on rakentamisen osalta selvästi kirkkaampi, mutta rakentajat ovat edelleen varovaisia.
POP Pankki julkaisee kansalaissuhdanne-ennusteensa kahdesti vuodessa. Tämä on vuoden 2025 ensimmäinen ennuste.
