Hyppää sisältöön
Huijaussoittoja liikkeellä POP Pankin nimissä

POP Pankki: Suomen vienti ja tuonti yltävät työvoittoon, ensi vuonna talouden kasvu kääntyy laskuun

POP Pankin tuoreen kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia ennen kaikkea hyvän alkuvuoden ansiosta. Korkojen nousu ja epävarmuuden lisääntyminen ajavat kuitenkin koko euroaluetta taantumaan. Ensi vuonna Suomen talous supistuu 0,8 prosenttia. Riski huonommastakin talouskehityksestä on merkittävä sen mukaan esimerkiksi, miten Ukrainan tilanne kehittyy.

Lue POP Pankin tuorein kansalaissuhdanne-ennuste tästä.

”Viime vuonna tähän aikaan ennusteissa lähdettiin siitä, että koronan kanssa oli niin sanotusti opittu elämään. Nyt jo kymmenisen kuukautta kestänyt Ukrainan sotatilanne ja sen eri vaiheet ovat tuoneet uudenlaisen epävarmuusnäkökulman ennusteisiin. Taantuma näyttää tässä vaiheessa todennäköiselle niin meidän kuin monen muun markkinan osalta. Näkemyksemme mukaan hintakehityksen maltillistuminen hidastaa inflaatiovauhdin ensi vuonna kolmeen prosenttiin. Kuitenkin hintakehitykseen pitää liittää sama varoitus kuin talouskasvuunkin. Sotatilanne Ukrainassa voi muuttaa tilanteen merkittävästi arvioitua huonommaksi”, toteaa Timo Hulkko, POP Asuntoluottopankin toimitusjohtaja.

Kuvituskuva, Timo Hulkko, toimitusjohtaja, POP Asuntoluottopankki
POP Asuntoluottopankin Timo Hulkko kommentoi POP Pankin kansalaissuhdanne-ennustetta

”Kotitalouksien malttia koetellaan ruuan ja energian hintojen sekä korkojen kohotessa. Ensi vuonna kuluttajahintojen ja inflaation kehityksen arvioidaan olevan tähän vuoteen verrattuna maltillista. Bensalitra on kuluvaa vuotta halvempaa, vaikkei vieläkään vuoden 2019 tasoa. 12 kuukauden Euriborin vuosikeskiarvo jäänee puolestaan alle kolmeen prosenttiin. Esimerkiksi negatiivisen korkotason aikaan ensiasunnon hankkineilla voi olla totuttelemista uuteen, sinänsä realistisempaan korkotilanteeseen.”

Vienti, tuonti ja investoinnit hiipumassa, kansalliset linjanvedot tukevat toiminnan ennakoitavuutta

Talous on kasvanut tänä vuonna kaikilla mantereilla erityyppisistä haasteista huolimatta. Suomen vienti kasvaa kaksi prosenttia, erityisen hyvä tilanne on ollut kone- ja laiteviennissä. Tuonnin vuosikasvu on ollut vielä nopeampaa koronashokista toivuttaessa. Ensi vuonna viennin arvioidaan laskevan 2,5 prosenttia ja tuonnin kolme prosenttia.

Yritykset ovat investoineet jälleen koronapandemian jälkeen muun muassa tuotantokapasiteettiinsa. Rahoituskustannusten nousu ja kasvava epävarmuus kääntävät kuitenkin tuotannollisetkin investoinnit laskuun ensi vuoden aikana.

”Koronan jälkeinen toipuminen vauhditti taloutta odotetusti alkuvuodesta, mutta Venäjään Ukrainan hyökkäyssodan vuoksi kohdistetut EU-pakotteet toivat pian uudentyyppisiä haasteita vieden monelta yritykseltä tärkeän markkinasegmentin, tyrehdyttäen raaka-aine- sekä rajakaupan ja katkaisten Venäjän maakaasutoimitukset Suomelle. Siksi viennin ja tuonnin saavuttamaa kasvua tänä vuonna voidaan pitää työvoittona”, sanoo Timo Hulkko.

”Kansalliset strategiset linjavedot, kuten julkisten tutkimus- ja kehitysmenojen tason nostaminen ja painopistealueet, luovat ennakoitavuutta liiketoiminnan suunnitteluun. Pitkän aikavälin suunnitelmista on tärkeä pitää kiinni toimintojen sopeuttamisen ohella. Työttömyysasteen osalta näyttäisi siltä, että hyvistä tekijöistä ollaan valmiita pitämään kiinni”, Hulkko summaa.

Rakentaminen hidastuu, korot nousee, hintojen nousuvauhti maltillistuu

Asuntorakentaminen on ollut sijoittajakysynnän vetämänä poikkeuksellisen vilkasta. Kasvaneen asuntotarjonnan ja korkojen nousun seurauksena asuntojen hinnat ovat kuitenkin kääntyneet tänä vuonna laskuun monilla alueilla pääkaupunkiseutu mukaan lukien.

12 kuukauden Euribor on tänä vuonna keskimäärin 1,1 prosenttia. Talouden ajautuessa taantumaan, hintojen nousuvauhti hidastuu. Tämä mahdollistaa Euroopan keskuspankille korkojen noston lopettamisen. 12 kuukauden Euribor käy alkuvuonna yli kolmessa prosentissa, mutta vuosikeskiarvoksi tulee 2,8 prosenttia.

Koska valuuttakurssien ei ennakoida muuttuvan ensi vuonna merkittävästi, öljyn hinnan kohtuullistuminen maailmantalouden ajautuessa taantumaan laskee bensan keskimääräisen litrahinnan tämän vuoden 2,15 eurosta ensi vuonna 1,8 euroon (vrt. vuoden 2019 keskihinta 1,5 euroa litralta). Bensa on siis edelleen kallista, mutta jonkin verran halvempaa kuin tänä vuonna.

Ansiotulojen nousu jää kuluttajahintojen jalkoihin, ensi vuonna tilanne kohenee jossain määrin

Vaikka palkkojen korotukset ovat tänä vuonna suuremmat kuin pitkään aikaan ja ansiotaso nousee noin 3 prosenttia, jää ansiotulojen kasvu selvästi pienemmäksi kuin kuluttajahintojen nousu. Ensi vuonna palkansaajien tilanne kääntyy paremmaksi. Kun ansiotaso kasvaa noin neljä prosenttia ja inflaatio jarruttaa kolmeen prosenttiin, kasvaa palkansaajien ostovoima ensi vuonna yhden prosentin. Tänä vuonna ostovoimaan tullutta lovea ei kuitenkaan vielä kurota umpeen.

Työllisyysaste on ollut vahva, yli 74 prosenttia, ja työttömyysaste alle 7 prosenttia. Talouden heikko kehitys heijastuu työttömyysasteeseen, jonka arvioidaan olevan 7,1 prosenttia. Muutos on maltillinen, koska työvoimapulan takia yritysten voi olla vaikea löytää osaavaa työvoimaa uudelleen, kun taloustilanne jälleen paranee.

Työeläkeläisten tulot kasvavat taitetun indeksin myötä vain 2,3 prosenttia ja ostovoima heikkenee lähes 5 prosenttia. Ensi vuonna inflaatiota painottava työeläkeindeksi tarjoaa eläkeläisille reippaan tulojen nousun, lähes 7 prosenttia. Työeläkeläisten ostovoima kasvaa ensi vuonna lähes 4 prosenttia.

POP Pankin ennusteluvut 2022-2023
POP Pankin ennusteluvut vuosille 2022 ja 2023

 

Haluaisitko tulla POP Pankin asiakkaaksi?

Ota yhteyttä