Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien nettovarallisuus pieneni vuosien 2019 ja 2023 välillä 21 prosenttia. Suurin pudotus nähtiin 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa nettovarallisuus (velat – varat) laski lähes 39 prosenttia. Tämä ikäryhmä on myös keskimäärin velkaantunein, sillä omistusasunnon hankinta ja siihen liittyvät velat ajoittuvat usein juuri tähän elämänvaiheeseen.
Asuntomarkkinoiden kehitys heijastui suomalaisten reaalivarallisuuteen
Vuosien 2019 ja 2023 välillä kotitalouksien reaalivarallisuus pieneni yli 13 prosenttia, kun taas rahoitusvarallisuus kasvoi lähes 7 prosenttia. Reaalivarallisuuden laskun taustalla on erityisesti asuntovarallisuuden määrän väheneminen. Asuntovarallisuuden kehitys on ollut verrattain vakaata vuoden 2009 jälkeen, mutta se kääntyi laskuun vuoden 2016 jälkeen. Tämä heijastaa osin asuntojen hintakehitystä ja osin omistusasumisen suosion sekä mahdollisuuksien vähenemistä. Asuntojen hintojen lasku yhdistettynä omistusasumisen yleistymisen hidastumiseen on vaikuttanut merkittävästi kotitalouksien varallisuusasemaan.
Asuntomarkkinoiden kehitys heijastuu asuntovelkojen mediaaniin, joka laski 6 prosenttia. Muiden velkojen mediaani kasvoi samaan aikaan yli 8 prosenttia, mikä kertoo kulutukseen tai muuhun rahoitukseen liittyvän velkaantumisen kasvusta.
Yli 65-vuotiaat ovat nettovarallisuudella mitattuna vauraimpia, mutta myös heidän velkaantumisensa on kasvussa
Verrattuna 35–44-vuotiaiden ikäryhmään, jotka ovat usein vasta hankkineet omistusasunnon ja jotka saattavat elää lapsiperhevaihetta, yli 65-vuotiaiden velkataakka on jo ehtinyt pienentyä ja heillä on ollut aikaa kerryttää varallisuutta. Tilastollisesti myös eläkeläiskotitalouksien nettovarallisuus supistui tarkastelujaksolla noin 6 prosenttia. Heidän reaalivarallisuuden mediaani laski 9 prosenttia, mutta rahoitusvarallisuuden mediaani kasvoi lähes 12 prosenttia.
Huomattavaa on, että velallisten eläkeläistalouksien määrä on kasvanut 2000-luvun alun jälkeen. Vuonna 2023 jo 28 prosentilla eläkeläiskotitalouksista oli velkaa. Asuntovelat ovat määrällisesti yleisimpiä, mutta kulutus- ja muut velat ovat kasvaneet suhteellisesti enemmän pitkällä aikavälillä.
Oma talous haltuun hyvissä ajoin
”Kotitalouksien varallisuudella on merkittävä vaikutus sekä kotitalouksien taloudelliseen turvaan että hyvinvointiin. Varallisuus toimii puskurina odottamattomien menojen, kuten työttömyyden, sairastumisen tai asumiskustannusten nousun varalta. Se mahdollistaa myös joustavamman kulutuksen ja investoinnit esimerkiksi koulutukseen tai asumiseen”, muistuttaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
”Vaikka nuorempana ja ruuhkavuosien keskellä eläkkeelle siirtyminen ei ole välttämättä ensimmäisenä mielessä, varallisuus on keskeinen osa vanhuusiän taloudellista turvaa. Lisäksi riittävä varallisuus pienentää velkaantumisen riskiä ja helpottaa velkojen hallintaa.”
Ovatko reaalivarallisuutesi ja rahoitusvarallisuutesi tasapainossa?
Reaalivarallisuus, johon asuntovarallisuuden lisäksi kuuluvat kulkuvälineet sekä maa- ja yritysvarallisuus, muodostaa yhteensä 80 prosenttia kotitalouksien mediaanivarallisuudesta. Rahoitusvarallisuuden, kuten talletusten, osakkeiden ja rahastojen, osuus puolestaan on 20 prosenttia.
”On hyvä muistaa, että asunto on epälikvidi omaisuuserä, mikä tarkoittaa, että sen muuttaminen rahaksi voi olla hidasta ja kallista, erityisesti silloin, kun tarve on äkillinen. Tämä voi vaikeuttaa varautumista esimerkiksi odottamattomiin menoihin tai tulojen menetyksiin. Siksi riittävä rahoitusvarallisuuden kerryttäminen on kotitalouden taloudellisen turvan ja joustavuuden kannalta tärkeä tekijä.”
”Likvidi rahoitusvarallisuus tarjoaa puskurin yllättäviin menoihin tai tulojen menetyksiin, mikä voi ehkäistä velkaantumista. Lisäksi rahoitusvarallisuus mahdollistaa varallisuuden kasvattamisen sijoittamisen kautta. Ennen kaikkea on tärkeää, että kotitalouden asunto ja rahoitusvarallisuus ovat riittävässä tasapainossa”, toteaa Hulkko.
Eliniän pidentyessä eläkesäästöjen ja muun varallisuuden riittävyys korostuu. Julkisen talouden kestävyysvaje kasvattaa riskiä, että tulevaisuudessa kotitalouksilla on entistä suurempi vastuu omasta taloudellisesta turvastaan, esimerkiksi hoivapalveluiden kustannuksista. Tämä tekee Hulkon mukaan kotitalouksien säästämisestä ja varallisuuden suunnittelusta aiempaa tärkeämpää.
“Elämästä saa ja pitää nauttia ja parhaiten se onnistuu, kun arki ja juhlahetket eivät tuota taloudellisia yllätyksiä varautumisen ansiosta”.
