LÄMPIMIMMÄT PANKKIMUISTOT

Vuosi oli 1998 ja olin juuri jäänyt kahden pikkupojan yksinhuoltajaksi. Haaveissa oli rivitaloasunto perheelleni, mutta lainaan - jonka POP-pankki kyllä lupasi - tarvittiin vanhemmiltani henkilötakaus. Ei ongelmaa, paitsi että alzheimertautinen äitini saattoi olla kovinkin ailahtelevainen.... hänen nimensä kuitenkin piti myös saada, sillä vanhemmillani kaikki rahat ja tilit olivat yhteisiä. Selitin tilanteen virkailijalle ennen allekirjoitustilaisuutta, enkä ikinä unohda sitä tapaa: ystävällisyyttä ja ymmärtäväisyyttä, jota hän osoitti paitsi minulle myös äidilleni tuossa allekirjoitustilaisuudessa. Kahvitteluhetki pankin neuvotteluhuoneessa leivoksineen kaikkineen oli varmasti äidillekin ikimuistoinen kokemus ja pienet pojanviikarit saivat kodikseen unelmarivarin!
—Lilli