Hyppää sisältöön

Blogi

Artikkeleita aiheesta ### Yrittäjyys

Kaikki artikkelit
  • Lilja keksi idean mobiilisovelluksesta, jonka avulla äidit voivat etsiä toisia lähellä asuvia äitejä ja tutustua heihin. Näin syntyi Momzie.

    Momzie yhdistää äidit

        Hanna Lilja on ideoinut mobiilisovelluksen, joka yhdistää yksinäiset äidit. Momzie on menestyvä ja kansainvälistyvä start up -yritys, jonka juuret ovat syvällä Pohjanmaan mullassa. Koivunlehdessämme on juttua rohkeasta Hanna Liljasta, joka on ideoinut mobiilisovelluksen, joka yhdistää yksinäiset äidit, Momzien. Momzie on menestyvä ja kansainvälistyvä start up -yritys, jonka juuret ovat syvällä Pohjanmaan mullassa. Vajaat kaksi vuotta sitten Tiistenjoelta kotoisin oleva Hanna Lilja sai loistoidean. – Minulla itselläni ei ole lapsia, mutta monilla ystävilläni on jo pikkuisia. Huomasin, että he saattoivat tuntea itsensä yksinäiseksi, kun vanhat ystävät olivat töissä eikä äitikavereita välttämättä aina löytynyt. Toki joku rohkea voi jutella ventovieraalle äidille hiekkalaatikon reunalla, mutta on tosi hyvää tuuria, jos äiti sattuu olemaan vielä saman henkinen.    Niinpä Lilja keksi idean mobiilisovelluksesta, jonka avulla äidit voivat etsiä toisia lähellä asuvia äitejä ja tutustua heihin. Näin syntyi Momzie.    Sovelluksen kaverihaku on Tinderin tyylinen eli sopiva pari löytyy samalla tavalla. Näytölle ilmestyvät kaikki ne äidit, jotka asuvat lähietäisyydellä. Käyttäjä valitsee ehdokkaista ne, jotka häntä kiinnostavat. Jos kumpikin on tykännyt toisesta, aukeaa kahdenkeskinen chat.   Lilja ja hänen kaksi yhtiökumppaniaan lanseerasivat Momzien viime keväänä. – Sovellus löysi heti käyttäjiä ja sai paljon positiivista palautetta keskustelupalstoilla ja somessa. Moni totesi, että kuinka ihmeessä vastaavaa ei ole keksitty aiemmin. Käyttäjiä on nyt Suomessa tuhansia. Tänä vuonna Momzie lanseerataan Iso-Britanniassa. Yrittäjän vapaus viehättää   Tänä talvena Lilja ja hänen avopuolisonsa ovat tehneet töitä paljon myös ulkomailta käsin, mutta pitkä välimatka ei ole vaikeuttanut pankkiasioiden sujumista.   – Voin hoitaa pankkiasioita todella näppärästi sähköpostilla tai verkkopankissa. Momzie sai syksyllä Tekesiltä rahoituksen, jonka ehtona oli omarahoitusosuus projektista.   – Tässä vaiheessa piti siis hakea pankista lainaa. Sekin sujui vaivattomasti, pankissa luotetaan tähän liikeideaan. Rahoitus oli hieno asia, sillä saatoimme palkata koodarin sekä myynti- ja markkinointihenkilön Iso-Britanniaan. Heidän lisäkseen työllistämme vaihtelevasti alihankkijoita.    Liljan mukaan yrittäjän työn hyviä puolia ovat vapaus ja monipuolisuus.  – Yhden päivän aikana olen niin toimitusjohtaja, asiakaspalvelija, käyttöliittymäsuunnittelija kuin projektipäällikkökin ja monesti vielä paljon muutakin. Vapaus on toisinaan myös haaste, joskus olisi ihan mukavaa, jos joku tulisi joskus sanomaan, että näin sinun kannattaa tehdä. Päätökset kuitenkin pitää ja ennen kaikkea saa tehdä itse. En vaihtaisi mitään pois, olen saanut tästä niin paljon itselleni.     

  • Metsäbiotalous elvyttää talouttamme ja alalla on merkittävää yritystoiminnan rahoitustarvetta.

    Metsäbiotalous vie kohti uutta kukoistusta

    Metsä on suomalaisen biotalouden perusta, koska Suomesta löytyy jo nyt paljon osaamista ja ainutlaatuista teknologiaa. Uusia tuotteita kehitetään koko ajan lisää. Suomen talouden kasvu perustuu merkittävästi metsäteollisuuden ja biotalouden kasvuun. Koivunlehti–asiakaslehdessämme professori Antti Asikainen näkee biotaloudessa mahdollisuuden olla talouden kasvumoottori. Metsä on suomalaisen biotalouden perusta, koska Suomesta löytyy jo nyt paljon osaamista ja ainutlaatuista teknologiaa. Metsän biomassoja hyödynnetään puutuotteiden ja paperin lisäksi esimerkiksi kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, elintarvikkeissa, muoveissa, kosmetiikassa, älypakkauksissa ja bioöljyssä. Uusia tuotteita kehitetään koko ajan lisää. Suomen talouden kasvu perustuu merkittävästi metsäteollisuuden ja biotalouden kasvuun. Professori Asikaisen mielestä metsäbiotaloudella on iso rooli 100 vuotiaassa Suomessa, kun maalle etsitään uutta väylää talouden kukoistukseen. Biotalous onkin yksi maamme kärkihankkeista. Biotalous houkuttelee rahoitusta Metsäbiotalous ei ole pelkästään puun jalostusta, vaan merkittävässä osassa ovat myös metsään liittyvät palvelut, kuten luontomatkailu. Asikainen toteaakin, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa näiden palvelujen kasvu on ollut erittäin nopeaa. Vaikka mahdollisuuksiin on jo tartuttu, on uudenlaiselle liiketoiminnalle vielä paljon tilaa.  Metsäbiotalous elvyttää talouttamme ja alalla on merkittävää yritystoiminnan rahoitustarvetta. Kansainvälisen pääomarahoituksen rooli näyttää kasvavan Suomessa. Puuta jalostava teollisuus asettuu sinne, missä on hyvät hakkuumahdollisuudet ja tehokkaan puunhankinnan mahdollistava infrastruktuuri. Siksi Suomi on nyt varsin houkutteleva investointikohde. Asikainen pitää nyt tehtyjä biotalousinvestointeja vakaina ja kestävinä, koska ne perustuvat metsäbiomassan monipuoliseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen.  Investoinnit vaikuttavat merkittävästi aluetalouteen, ja heijastusvaikutukset kattavat koko maan. Puun kysyntä kasvussa Metsäbiotalous aktivoi koko metsäalaa ja vaikuttaa myös metsien rakenteeseen ja metsähoitoon. Asikainen arvioi metsänomistajien suhtautuvan positiivisesti metsäbiotalouden tuomaan aktiivisuuteen ja puun kysynnän kasvuun.  Hakkuiden voimakas kasvu kiihdyttää myös metsähoidon tarvetta. Puun kysyntä onkin nyt kehittynyt nyt suotuisasti. Kysyntää on kasvattanut myös se, että puun tuonti on vähentynyt voimakkaasti vuosituhannen alkuun verrattuna. Investoinneista vauhtia  Konneveden Osuuspankin toimitusjohtaja Ari Heikkilä kuvaa MMB (maatalous-metsätalous-biotalous)-investointien  vetävän nyt vahvasti keskisen Suomen kehitystä. Esimerkiksi Äänekosken Metsä Groupin biotuotetehtaan miljardi-investointi ja muut hankkeet ovat tuoneet alueelle uusia työpaikkoja. Alueen taloudellinen kehittyminen näkyy myös pankissa. Kun alue voi hyvin, ovat asiakkaidenkin asiat paremmalla tolalla, kun asuntojen ja kiinteistöjen arvo säilyy ja jopa nousee. Varsinkin metsäomaisuuden arvo on noussut. Heikkilä muistuttaa, että metsäomaisuus on sijoitusomaisuutta arvopaperien ja asunto-osakkeiden tapaan.  

Haluaisitko tulla POP Pankin asiakkaaksi?

Ota yhteyttä