POP Pankki Suupohjan Mervi Luoma ja Marjo Vartiamäki edustavat POP Pankeissa työskenteleviä lakiasiantuntijoita, jotka auttavat asiakkaita erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi edelliset liitot voivat heijastua yllättävällä tavalla uusperheiden arkeen, ellei näitä ole otettu perheen talouden suunnittelussa ennalta huomioon.
Mervi Luoma ja Marjo Vartiamäki ovat puhuneet uusperheiden talousvinkeistä myös webinaarissa.
1) Huolehdi edellisen liiton osituksesta
Marjo lähtee avaamaan asiaa esimerkin kautta.
– Kuvitellaan, että on solmittu uusi liitto ja toinen puolisoista kuolee. Kuollut puoliso on ollut entuudestaan naimisissa, mutta on epäselvää, onko erosta tehty ositus vai ei. Tällöin entinen puoliso on pyydettävä perunkirjoitukseen ja hän on kuolinpesän osakas, jos ositusta ei ole tehty. Osituksen tekemättä jättäminen periytyy lapsille, heidän on joka tapauksessa on saatava selvyys, onko ositus tehty entisten puolisoiden välillä.
Suomessa ositusvaateelle ei ole aikarajaa eli sen voi esittää halutessaan vuosienkin päästä. Mitä pidempään liitosta on kulunut, sitä hankalampaa asioiden selvittäminen voi olla.
– Laki ei ositusta sinänsä velvoita, eikä näitä rekisteröidä, siksi eronneiden osapuolten pitää huolehtia tästä itse. Ositus voi jäädä tekemättä, jos parilla ei ole ollut omaisuutta tai ero on ollut riitaisa. Yksinkertaisimmillaan voi riittää toisen lausunto siitä, ettei tällä ole vaatimuksia toista kohtaan, Marjo ja Mervi vastaavat.
2) Avio- ja avoliittoon liittyviä vaikutuksia talouden hoitoon kannattaa punnita huolella
Marjo ja Mervi muistuttavat, että avopuoliso ei peri ilman testamenttia puolisoaan. Hänellä ei ole myöskään asumis- ja hallintaoikeutta yhteiseen kotiin. Puolison omaisuudesta ei tehdä ositusta, eikä avopuolisolla ole oikeutta esimerkiksi tasinkoon, jos puoliso on huomattavasti varakkaampi.
Jollei avopari ole tehnyt testamenttia, kuolleen avopuolison perii hänen lapsensa ja ellei heitä ole, puolison vanhemmat, ja jollei heitä ole, niin puolison sisarukset ja ellei heitä ole niin sedät ja tädit – ja jollei heitäkään ole, niin perintö menee valtiolle.
Avioliittoon voi liittyä muitakin etuja, kuten se, että aviopuolisolla on toisen kuollessa perintöverovapaus 110 000 euroon asti. On myös hyvä huomioida, että esimerkiksi KELA rinnastaa avoliiton avioliittoon, jolloin tällä voi olla merkitystä KELAlta haettaviin etuihin.
– Aviopuolison asema on monella tapaa turvatumpi kuin avopuolison. Avoliitossa olevien on hyvä muistaa testamentin tekeminen, jos haluaa varmistaa toisen taloudellisen aseman.
3) Yhteinen omaisuus molempien nimiin
– Yhteiseksi tarkoitettu omaisuus kannattaa hankkia molempien nimiin. Jos jotakin on hankittu yhdessä, mutta se on merkitty vain toisen nimiin, niin sellaisen henkilön, joka väittää esimerkiksi erossa, että tämä omaisuus on hankittu yhteiseksi, tulee näyttää mikä hankintahetken tarkoitus on ollut. Aina omaisuuden rahoittaminen ei välttämättä riitä omistamista osoittamaan, vaikka se vahva näyttö onkin, Marjo mainitsee.
– Suurin väärinymmärrys, mihin törmäämme koko ajan, liittyy perimykseen puolisoiden välillä. Sanotaan, että leski perii aina puolet. Ellei ole avioehtosopimusta, leski perii yhteisen omaisuuden säästöistä puolet. Ei siis puolta kaikesta. Tämä aiheuttaa viimeistään perunkirjoitusvaiheessa huomattavasti hämmennystä, Marjo ja Mervi toteavat yhdessä.
4) Avioehdon tekeminen kannattaa, etenkin jos toinen tai molemmat ovat yrittäjiä
Avioehto kannattaa tehdä jos toinen on huomattavasti varakkaampi tai toisella on suvussa omaisuutta, joka halutaan säilyvän suvussa. Ennen kaikkea yrittäjän kannattaa tehdä avioehto, ettei yritysomaisuutta ei tarvitse muuttaa rahaksi maksaakseen erovaiheessa tasinkoa toiselle osapuolelle.
Avioehdon voi tehdä koska tahansa avioliiton aikana. Avioehdon voi tehdä myös ennen liittoa, mutta sen voi rekisteröidä, kun liitto on solmittu.
– Avioehtosopimus voi olla toispuoleinen, jolloin vain toisella puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Se voi olla myös osittainen eli koskea vain tiettyä omaisuutta tai täysin poissulkeva, jolloin kummallakaan osapuolella ei ole avio-oikeutta toisensa omaisuuteen tai että se on voimassa vain avioerotilanteessa. Yritys on hyvä suojata avioehtosopimuksella, Marjo toteaa.
– Avioehto pitää muistaa rekisteröidä Digi- ja väestösuojarekisteriin, että se on lainvoimainen, Mervi muistuttaa.
5) Jos uusi liitto päättyy, muista päivittää tähän liittyvät asiakirjat
Jos pariskunnalla on oikeudellisia asiakirjoja, kuten edunvalvontavaltuutus, avioehto tai testamentti tai heillä on vakuutuksia, joissa entinen puoliso on edunsaajana, nämä kannattaa päivittää liiton päättyessä.Ja vielä se usein kysyttyä: mitä tehdä jos anoppi ei halua, että uusi miniä perii hänet?
– Uusi miniä ei peri anoppia, vaan puoliso perii vanhempansa, Marjo muistuttaa.
– Mutta jos anoppi haluaa suojella omaisuutensa siinä tapauksessa, että miniä ei pääse mahdollisessa avioerossa hyötymään osituksen kautta anopin perinnöistä, kannattaa tehdä testamentti, missä lasten puolisoiden avio-oikeus suljetaan pois.
Uusioperheiden talouden hallintaan liittyy Mervin ja Marjon mukaan paljon erilaisia kysymyksiä, kuten jos edellisestä liitosta on jäänyt asuntolainaa maksettavaksi, se voi vaikuttaa uuden lainan saantiin. Pankin asiantuntijan kanssa voi miettiä esimerkiksi POP Taloushetkessä uuteen elämäntilanteeseensa sopivia ratkaisuja.
